Jouko Heynolle muutama kommentti:
Kysymys siitä, mikä olisi "oikea" nimi kevään 1918 tapahtumille, on tietysti jo varsin vanha. Termi "sisällissota" on nykyään vakiintunut ja hyvä niin, koska se todellakin on aika neutraali ja kuvailee asioita varsin hyvin. Sen sijaan sen pohtiminen, oliko sota "oikeasti" luokkasota vai vapaussota vai jotain muuta, käy lopulta mahdottomaksi, jos oletetaan näiden termien sulkevan toisensa pois tai kertovan kaiken ao. sodasta. Historiallinen Aikakauskirjahan julkaisi vuonna 1993, numerossa 2, sarjan artikkeleita, joissa alan arvostetut tutkijat perustelivat kukin yhden nimen kyseiselle sodalle. Kuusi eri nimeä sai jokainen hyvät perustelut. Koko konfliktia voi ymmärtää paljon paremmin ja monisävyisemmin, jos ymmärtää, että kukin nimi kertoo sodasta jotain mutta ei mikään kaikkea. Sodassa olivat pääsääntöisesti vastakkain köyhät varakkaampia vastaan ja radikaalien punaisten päämääränä oli tehdä alempien luokkien vallankumous. Tältä osin kyseessä oli siis luokkasota. Toisaalta taas valkoiset uskoivat taistelevansa maan itsenäisyyden puolesta, joten siltä osin vapaussotakin on perusteltavissa – neutraali tuo sana ei kyllä ole, siitä sittemmin Valkoinen Suomi huolen. Omasta mielestäni olisi aika pöhköä sanoa jonkun punikin "osallistuneen vapaussotaan" tai jonkun valkoisen taas "osallistuneen luokkasotaan". Asiayhteys ratkaisee, ovathan sanat kuitenkin vain sanoja.
Mitä taas Suomen itsenäisyyteen tulee, niin en oikein ymmärrä, mikä on se todellisuus, jossa Suomi ei ollut itsenäinen, kun siinä materiaalisessa, reaalisessa maailmassa joka ikinen iikka piti Suomea itsenäisenä. Bolsevikkihallitus tunnusti tosiaan myös Kansanvaltuuskunnan Suomen hallitukseksi. On sitten eri asia, mitä myöhemmin olisi tapahtunut; luultavasti Lenin ja kumppanit olisivat sen itsenäisyyden tavalla tai toisella kumonneet. Vuonna 1918 Suomella oli kuitenkin selvästi määritellyt rajat ja kaksi hallitusta, jotka molemmat vaativat noiden rajojen määräämää aluetta omakseen ja joita sekä omat asevoimat että omassa hallussa olevan alueen hallinto tottelivat. Jos reaalimaailmassa oli näin, missä todellisuudessa ei ollut?
Mitä taas venäläisiin "herroihin" tulee, niin venäläinen yläluokka ei tosiaankaan kevään 1917 jälkeen paljon juhlinut, ja bolshevikkien vallankaappauksen jälkeen se ei ainakaan enää ollut vallassa. Suomalaisten ennakkoluulot venäläisiä kohtaan eivät muutenkaan perustuneet alemmuudentunteeseen ja herravihaan, vaan muunlaisiin ennakkoluuloihin. Luokka-asenteista ei ollut kyse, vaan vieraudesta, valtiollisesta vallasta ja myös suomalaisten ylemmyydentunteesta.
Niin, ja mitä tulee "rahvaan" ja talonpoikaisen kansan väliseen eroon, niin rahvaaseen luettiin pikkuporvariston ja talonpoikien lisäksi kaikki se tavallinen kansa, joka ei itsenäisiä talonpoikia ollut, siis sekä kaupunkien että maaseudun työväki siis itselliset, loiset, mäkitupalaiset, torpparit. Talonpoikaiston sisälläkin on syytä huomata ero syrjäseutujen pientilallisten ja varakkaampien seutujen tilallisten välillä. Valkoinen Suomi nojasi noihin jälkimmäisiin.
Yritätkö tosiaan muuten väittää, että Stalinin hallinto oli Venäjän kansan tahdon mukaista?