Tässä pari kohtaa, joihin hieman täsmennystä;Klaus Lindgren kirjoitti:Kasaarit olivat tosiaan turkinsukuista kieltä puhunut kansa, joiden valtakunta kukoisti Kaspian meren pohjoispuolella osapuilleen 600-luvulta 900-luvun lopulle.
Kasaarit näkyvät saapunen Euroopan puolelle samoihin aikoihin kuin muutkin turkkilais-tataarilaisia kieliä puhuneet ryhmät, siinä vuoden 500 kieppeillä ja jälkeen (hunnit hieman aikaisemmin). He ovat siis osa turkinsukuisten kansojen suurta levittäytymistä jostain Altain kieppeiltä Etelä-Venäjälle asti – noihin aikoihin siis turkinsukuiset kielet syrjäyttivät iranilaiset kielet Etelä-Venäjällä ja Keski-Aasiassa, mikäli olen oikein ymmärtänyt.
Suomensukuisia kieliä puhuttiin ja puhutaan edelleen tosiaankin aivan näiden Venäjän turkinsukuisten kielten naapurissa; nykypäivänä marit, mordvalaiset ja udmurtit elävät tataarien, tšuvassien ja baškiirien naapureina. Suomen kielen historian kannalta tällä ei kuitenkaan ole merkitystä, koska meidän kielelliset esi-isämme olivat jo aikaisemmin vaeltaneet Itämeren kieppeille.
Ensiksikään Kasaarit eivät olleet "natio", vaan liittokunta, kuten termi jo itsessäänkin ilmaisee. Wikipedian kartassa onkin tässä köhdassa virhe unkarilaisten osalta, sillä unkarilaiset olivat osa tuota federaatiota, ja muodostivat valtakunnan asevoimien pääosan. Armeijan johdossa oli aina unkarilainen (mm. Vernadsky 1959). Suhde näyttää säilyneen vielä kauan Kasaarivaltion hajoamisen jälkeen, mikä näkyy esim. Borlgarin rakenteessa; kaupankäyntiä hoitivat turkkilaisheimot, turvallisuudesta vastasivat volgansuomalaiset, mistä seurauksena mm. termi "tseremissi", "armeijaan kuuluva". Marit eivät olleet veronalaisia, kuten lähteet kertovat.
Myös ajatus turkkilaiskansojen saapumisesta alueelle vasta noin myöhään on virheellinen. Kirjallisiin lähteisiin nojautuen voidaan osoittaa, että turkkilaiskansat, ja samalla kieli, saapui alueelle jo noin 700-l e.Kr. Kirjalliset lähteet löytyvät sekä Kiinasta, Kreikasta että Persiasta. Evidenssi on suhteellisen aukoton ja vakuuttava. Suomessa tämä varhainen turkkilaisvaikutus näkyy mm. toponyymeissä; Saimaa, Päijänne, Kokemäenjoki, Pielinen, Oulu jne. - tärkeissä kulkureiteissä. Nämä ovat kaupankäyntiin liittyviä kulttuurilainoja eivätkä siis tarkoita merkittävää turkkilaisasutusta.