Takinkääntäminen

[Ciccio]

Eikö takinkääntäminen ole aikoinaan ollut nimitys sotilaskarkurista, joka
käänsi ja puki värikkään sotilastakkinsa toisinpäin jottei olisi erottunut
värikkään selvästi.
Jos poliitikko tarkistaa kantaansa muuttuneiden olosuhteiden mukaiseksi,
voiko silloin puhua takinkääntämisestä ?

V.Palvo

[Tapio Onnela]

En tiedä sotilastakeista, voi hyvin ollakin. Ehkä takkia käännettiin myös ihan käytännön syistä kun kangas oli jo kulunut huonoksi. Ruotsissahan käytetään mm termejä:
kovändning (lehmänkäännös) tai vindflöjel (tuuliviiriä) englanniksi puhutaan "turncoatista". Miksi muuten "takinkääntäjiä aika yleisesti halveksitaan, eikös se pikemminkin ole osoitus siitä, että kykenee olosuhteiden muuttuessa arvioimaan tilanteita uudestaan?

[PV]

Onkohan ruotsin lehmänkäännös tullut purjehduksesta? Ymmärtääkseni suomen purjehdusjargonissa se tarkoittaa hieman holtitonta tuulensilmän yli nousemista ja sitä seuraavaa täyskäännöstä.

[Ciccio]

Takinkääntäminen on kielteinen käsite politiikassa ja joskus sitä näytettäisiin käytettävän tarkoituksellisestikin lyömäaseena, vaikka kyse olisikin kannantarkistuksesta muuttuneiden tekijöiden mukaiseksi.
Joskus
taas käytetään nimitystä "tyhmä jääräpää", kun ei muuta kantaansa.
Missähän termin käytön raja lienee ?

Bismarck puhui lehmänkaupoista.
Lehmänkäännös- termiäkin käytetään politiikassa.
Jos
purjehtiessa kääntää luovittaessa myötätuuleen, menetetään korkeutta tuuleen nähden ja matka pitenee. Ja jos nostaa liikaa tuuleen, meno pysähtyy ja jos ei korjaa ajoissa suuntaa alas tuulesta, vene ei tottele peräsintä ja tuuli kääntää veneen.

Mutta joskus poliittisessa käytössä takinkääntäminen ja lehmänkäännös näytettäisiin sekoitettavan keskenäänkin ?

V.Palvo

[Tapio Onnela]

Entä missä menee takinkäännön ja opportunismin raja? Jotenkin opportunismi vaikuttaisi jotenkin moraalittomammalta kuin takinkääntö.

[heehak]

Opportunistit ovat esim. ns. liikkuvia äänestäjiä, jotka heiluttelevat puolueiden voimasuhteita ja ovat mahtavia vaikuttajia, eivät mitenkään moraalittomia kansalaisia.

[Ciccio]

Opportunistit ovat esim. ns. liikkuvia äänestäjiä, jotka heiluttelevat puolueiden voimasuhteita ja ovat mahtavia vaikuttajia, eivät mitenkään moraalittomia kansalaisia.

Eiköhän opportunismi- käsite yleensä yhdistetä mm. joihinkin poliitikkoihin tai liikemiehiin.
Äänestäjistä valtaosa lienee puolueuskollisia.
Kuinkahan pieneen liikkuvien äänestäjien joukkoon, sekä ns. nukkuvien herättämiseen vaaliuurnille mittavat vaalikampanjat kohdistuvat ?

V.Palvo

[Teemu]

Kirjoitin kuukausi sitten jutun takinkäännön positiivisuudesta http://www.lintukoto.net/agora/kirjoitus.php?id=426

[Jouko Heyno]

Entä missä menee takinkäännön ja opportunismin raja? Jotenkin opportunismi vaikuttaisi jotenkin moraalittomammalta kuin takinkääntö.

Tässä voisi ajatella, että jos tuo alussa esitetty termin etymologia pitää paikkansa, niin "takinkääntäjä" vaihtaa julkisesti esittämäänsä pelkuruuttaan, muttei välttämättä vaihda "todellista karvaansa", mutta opportunisti sanan alkuperäisen merkityksen mukaisesti käyttää tilannetta hyväkseen omaa asiaansa (mikä se sitten onkin, useimmiten kai oma henkilökohtainen etu) edistääkseen.

Mutta toisaalta, sanojahan nykyisin käytetään miten sattuu, niiden varsinaisista merkityksistä suuremmin piittaamatta. Historian paralleelit osoittavat, että moinen "tahallisen tahaton huolimattomuus" on yhteydessä yhteiskunnan murrokseen ja muutokseen ja erityisesti oikeusvaltion horjumiseen.

Se taas, onko "pelkuruus" moraalittomampaa kuin "pelkkä oman edun ajaminen" - tai päin vastoin - on tietysti näkökulmakysymys, johon en tässä ota kantaa. Itse aihe, termit ja niiden käyttö, varsinkin tutkimuksessa, on kuitenkin sellainen, että sitä käydään historiantutkijoiden(kin) piirissä aivan liian vähän.

[Ciccio]

Entä missä menee takinkäännön ja opportunismin raja? Jotenkin opportunismi vaikuttaisi jotenkin moraalittomammalta kuin takinkääntö.

Tässä voisi ajatella, että jos tuo alussa esitetty termin etymologia pitää paikkansa, niin "takinkääntäjä" vaihtaa julkisesti esittämäänsä pelkuruuttaan, muttei välttämättä vaihda "todellista karvaansa", mutta opportunisti sanan alkuperäisen merkityksen mukaisesti käyttää tilannetta hyväkseen omaa asiaansa (mikä se sitten onkin, useimmiten kai oma henkilökohtainen etu) edistääkseen.

Mutta toisaalta, sanojahan nykyisin käytetään miten sattuu, niiden varsinaisista merkityksistä suuremmin piittaamatta. Historian paralleelit osoittavat, että moinen "tahallisen tahaton huolimattomuus" on yhteydessä yhteiskunnan murrokseen ja muutokseen ja erityisesti oikeusvaltion horjumiseen.

Se taas, onko "pelkuruus" moraalittomampaa kuin "pelkkä oman edun ajaminen" - tai päin vastoin - on tietysti näkökulmakysymys, johon en tässä ota kantaa. Itse aihe, termit ja niiden käyttö, varsinkin tutkimuksessa, on kuitenkin sellainen, että sitä käydään historiantutkijoiden(kin) piirissä aivan liian vähän.

Onko politiikan kapulakielisyys osittain vastuunpakoilua ja tarkoitetaanko "pelkuruudella" tätä ?

Ja onhan taito puhua sanomatta oikeastaan mitään poliitikoillekin merkittävä ominaisuus ja saman asian voinee ilmaista niinkin, että
katteettomien lupausten antaminen on hyödytöntä ?

Eikö oikeusvaltio merkitse demokraattisesti luotujen lakien toimeenpanojen valitusmahdollisuutta ylemmille viranomaisille ?

Yhteiskunta muuttuu ja kehittyy jatkuvasti, mutta miten siitä aiheutuisi oikeusvaltioperiaatteen horjumista ?

Veikko Palvo