Hyvistä vastauksista rohkaistuneena kyselen ratkaisua seuraavaan
arvoitukseen:
Perintötila muuttui kruununtilaksi uuden haltijan ottaessa veroaution
viljelyyn. Menettelyn vakiintumisen alkuaikaa en ole onnistunut
löytämään. Ensimmäinen näkemäni asiakirja, jossa tiloille yleensä
on merkitty niiden veroluonto, on vuoden 1664 maantarkastus ja
uusi verollepano. Lisäksi joissakin 1640-luvun tuomiokirjoissa on
autiotilojen haltuunoton käsittelyissä usein mainittu, että tilan
uusi haltija saa viljellä sitä kruununtilana vaan ei verotilana.
Kuitenkin asiasta on kai määräyksiä jo Kustaa Vaasan ajoista lähtien?
Eli mitä voidaan päätellä siitä, että tila on verotila vuoden 1664
veroselvityksessä siinä tapauksessa, että tilan isäntäsuku on
vaihtunut esim. vuoden 1561 verollepanon jälkeen. Maanlaki
luettelee lailliset maansaannot: perintö, jako, osto, lahjoitus ja
panttaus. Isäntäsuvun nimi vaihtuu tietysti, jos uudeksi isännäksi
tulee vävy, puusniekka tai syytinkipoika. Mutta takaako vuoden 1664 veroluontomerkintä, ettei tila ole autioitunut, vaan omistajasuku on vaihtunut kaupan (tai naimakaupan) kautta? Mihin asti taaksepäin
näin voidaan päätellä?
Lisäksi olen nähnyt joitakin tapauksia, joissa tila on merkitty
1600-luvun autioluetteloissa haltuunotetuksi, mutta se on vielä
1700-luvun puolella verotilana maakirjoissa. Mikä selittää tämän?
Eli se, mitä olen hakemassa, on: mitä näistä veroluontomerkinnöistä
voidaan päätellä ja mitä ei, erityisesti eteläisen ja itäisen Savon
osalta?
Kiitos jo etukäteen ajatuksistanne!
verotilasta kruununtilaksi
monimutkainen asia mutta lyhyesti,
jos veroa ei maksettu kolmen vuoden aikana kruunu otti tilan, mutta entinen omistaja sai jatkaa lampuotina. Myös joku ulkopuolinen pystyi ottamaan tilan. Myöhemmin jos lampuoti maksoi 3 vuoden verot hän sai sen takaisin verotilaksi.
Myös oli tapauksia jossa vain osa veroista jätettiin maksamatta, jolloin systeemi oli vähän erilainen.
minulla on tila jonka valtio otti joskus 1720-luvulla kruunutilaksi - mutta suhteilla se taas saatiin takaisin verotilaksi n 1820!
Asian tekee monimutkaiseksi juuri lahjonta ja suhteet virkamiehiin.
jos veroa ei maksettu kolmen vuoden aikana kruunu otti tilan, mutta entinen omistaja sai jatkaa lampuotina. Myös joku ulkopuolinen pystyi ottamaan tilan. Myöhemmin jos lampuoti maksoi 3 vuoden verot hän sai sen takaisin verotilaksi.
Myös oli tapauksia jossa vain osa veroista jätettiin maksamatta, jolloin systeemi oli vähän erilainen.
minulla on tila jonka valtio otti joskus 1720-luvulla kruunutilaksi - mutta suhteilla se taas saatiin takaisin verotilaksi n 1820!
Asian tekee monimutkaiseksi juuri lahjonta ja suhteet virkamiehiin.