Salmin Lunkulansaaren kisapyhäpäivän kohokohta oli siiputuksen tanssiminen. Se oli kiihkeärytminen tanssi vaatien tanssijoilta hyvää tanssitaitoa ja kestävyyttä.
Siiputuksesta muodostui kilpatanssi, soittaja soitti kipakasti ja koko ajan tanssirytmi kiihtyi.
Poika tanssi neitosen edessä rytmikkäin liikkein ja neito sipsutteli takaperin kevein liitelevin askelin.
Soittaja kiihdytti sävelmää jatkuvasti ja tanssiparien rytmi kiihtyi ja huonoimmat alkoivat karsiutua kilvasta pois.
Viimeksi jäänyt tanssipari tanssi vielä neliön sisällä kunniakierroksen.
Niilo Sauhke
Karjalan praasniekat, Gummerus, 1971
Viihteellinen kansanomainen kulttuuri kehittyi "korkeakulttuurista" piittaamatta omia teitään, vaikka kansanvalistajat suhtautuivatkin tanssimiseen kielteisesti.
Tanssimisesta tuli kuitenkin se houkutin, jolla työväeniltamienkin kuivia puheita kuunneltiin, hauskanpito oli tärkein iltamissa käynnin syy.
mm.:
http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arki ... v22500.htm
Olivatko kansantanhut aina hidasrytmisiä ?
Kansallispuvutkin lienee suunniteltu vasta n. vuoden 1900 aikoihin ?
----------------------------------------------------------------------------
lisäys: 13/6: En tässä tarkoita poliittista musiikkia, se on oma lukunsa.
esim.
Nuoruuden iltamat ja iltamamuistot , lavatanssit , fennomania ja kansankulttuuri jne.
http://www.tyovaenperinne.fi/tyovaentut ... uotila.htm
mm. Iltamat Suojärven työväentalolla 1935
---------------------------------------------------------------------------
Kansallisen kulttuurin, sivistyksen ja suomalaisuuden tuli joidenkin mielestä olla "arvokasta."
Eivät ne kanteella soittaneet runolaulajat tainneet olla kovin yleisiä Karjalassakaan ?
Veikko Palvo