Klaus Lindgren kirjoitti:Jouko Heyno kirjoitti:En tivannut lähteitä, vaan viitteitä. En saanut. Tuo teos, josta puhut, käsittelee - kuten nimestäkin huomaa, jos osaa ruotsia - juuri sitä aikaa, jona ruotsi nousi valta-asemaan, aivan niin kuin esitinkin. Se ei siis käsittele asiaa, josta keskustellaan.
Seuraavassa lainaus Jouko Heynolta, se lause, josta tämä lähti liikkeelle:
Jouko Heyno kirjoitti:Ruotsin aikaan Suomi olli valtakunnan tasa-arvoinen osa, kielineen, kaikkineen
Ja sitten uudemmasta viestistä:
Keskushallinnosta on tuossa vaiheessa melko naurettavaa Ruotsissa puhua.
Näköjään asia onkin niin, että Heyno tarkoittaa "Ruotsin ajalla" aikaa ennen Kustaa Vaasaa.
Näet väärin. Tarkoitan juri sitä, mitä kirjoitan, siis: "Viimeinen hallitsija, joka osasi suomea, oli Kristiina. Suomen asema alkoi heiketä vasta, kun valtakunnan johtoon nousi saksalaissukuisia hallitsijoita, ja lopullisesti asema meni Suomen sodan seurauksena." Jos kuvittelet, että Kustaa Vaasa oli saksalaista sukua, kehotan opiskelemaan lisää.
Ja edelleen voitaneen päätellä, että taustalla on teoria siitä, että itämerensuomalaiset olivat Mälarin laakson alkuperäisasukkaita ja heitä oli vielä uuden ajan alussakin siellä kenties jopa enemmistönäkin. Tästä teoriasta taas on taitettu peistä toisissa ketjuissa, eikä tuo teoria ole saanut tukea keneltäkään, vaan sen perusteet ovat osoittautuneet hyvin hatariksi.
Hatariksi tai ei, kuitenkin perustellummiksi kuin opponenttien esittämät "perustelut" omalle käsitykselleen. Tiede taas toimii siten, että paremmin perusteltu on uskottavampi käsitys.
Richard Broberg näkyy laskeneen suomalaisten lukumääriä 1500-luvulla, mikä taas ei kerro mitään mahdollisesta suomalaisenemmistöstä satoja vuosia aiemmin – sen sijaan on selvää, että Ruotsin-ajan alussa Mälarin laakson itäosiin muutti paljon suomalaisia, ja he sulautuivat ruotsalaisväestöön varsin nopeasti.
Täsmennyiksenä: 1) Tuo kuviteltu muutto tapahtui siis siten, että maahanmuuttajat hankkivat omistukseensa alueen parhaat veromaat. Tämä edellyttää, että he olivat selvästi rikkaampia kuin kantaväestö, jolta maat ostettiin. Kauppakirjoja ei ole. 2) kun Brobergin tutkimuksessa, joka alkaa siis 1300-luvulta, suomalaisten osuus tuolloin oli suurimmillaan (varhempaa aikaa hän ei esitä), ja hiipuminen kesti noin 300 vuotta, ei voitane sanoa sulautumisesta "varsin nopeasti". Tarkiainen onkin tulkiskellut Brobergia melkoisen vapaasti, epätieteellisesti.
Mitä taas Ruotsin hallintoon tulee, tietääkseni ajalta ennen Agricolaa ei ole tiedossa ensimmäistäkään suomenkielistä asiakirjaa, kun taas ruotsinkielisiä on runsaasti. Mikähän siis mahtoi olla hallinnon kieli? Uskonpuhdistuksen jälkeiseltä ajalta noita asiakirjoja on suomeksikin, mutta ne ovat noita lainsuomennoksia lukuun ottamatta tavalliselle rahvaalle suunnattuja julistuksia ja käskyjä, kun taas hallinnon sisäiset tai säätyläistölle suunnatut asiakirjat ovat ruotsiksi. Ja kuten sanottu, lainsuomennoksilla ei ollut tuomioistuimissa samaa auktoritettia kuin ruotsinkielisillä laeilla, jotka olivat se laki itse, se, johon vedottiin.
Nyt täytyy muistaa, että niitä ruotsinkielisiäkään ei hallinnon alalta ole "kovinkaan runsaasti". Asiakirjojen kieli selittyy pääosin sillä, että Suomen puolelta ei ylipäätään ole säilynyt merkittävää asiakirja-aineistoa puheena olevalta ajalta, sen verran moneen kertaan Suomessa on sota polttanut kaiken. Ruotsi taas on maailman ainoa maa, jota vihollisen armeija ei ole koskaan vallannut. Hallinnon kielestä ja väärinymmäryksestä kertoo paljon juuri tuo esimerkkisi: kun suomalaiselle rahvaalle tuli Ruotsista käsky, se toki oli ruotsiksi, koska sen kirjoittaja oli ruotsinkielinen (tai sakankielinen) eikä osannut suomea. Mutta milläs kielellä luulet, että se Suomessa rahvaalle kuulutettiin, ts. mikä oli hallinnon kieli?
Edelleen onkin Sinulta vastaamatta kysymykseni (mikä ei ole tietenkään täällä yleisemminkään mitään uutta): Miksi valtiovalta sijoitti suuria summia lain kääntämiseeen suomeksi vielä 1600-luvun pulivälissä (Kollaniuis), jos kieltä ei hallinnossa käytetty? Miksi 1686 kirkkolaki käännettii suomeksi, jos suomea ei hallinnossa ja lainkäytössä käytetty? Kenelle käännökset tehtiin?