Emma-Liisa kirjoitti:Heikki Jansson kirjoitti:Emma-Liisa kirjoitti:Uskoiko joku tosissaan NL:n voittavan - paitsi taistolaisopiskelijat?
Vuonna 1961 - kun avaruuskilpailu oli kiihkeimmillään – ja USA näytti jäävän siitä kelkasta ja Neuvostoliitto näytti kirineen sodasta huolimatta välimatkan USA:han umpeen noin 30 vuodessa (eli jaksona 1930-1960) monikin olisi pannut rahansa likoon Neuvostoliiton puolesta.
Minähän puhuin Brezhnevin ajasta, jolloin NL:n talouskasvu painui alle USA:n ja NL jäi tietotekniikan kehittelyssä heti jälkeen (siis vaikka puhui tieteellis-teknisestä vallankumouksesta, ei pystynyt siirtymään kehityksen seuraavaan vaiheeseen).
Vain umpisokea tai ideologi oli näkemättä sitä jo silloin kun se tapahtui. Jos joku sellainen itse oli ja seurusteli vain kaltaistensa kanssa, niin ei pidä luulla muiden olleen.
Sanot "näkemättä sitä jo silloin kun se tapahtui” - siis mikä ”se” tapahtui? Kylmä sotako vai NL:n hajoaminen. Vai mikä. No oma vikani, noin epämääräistä sanottua ei pitäisi kommentoida. Sitten saa jälkikäteen kuulla selityksen ettei se tarkoittanutkaan sitä minkä tekstin perusteella oletti. Ole hyvä kirjoita selvästi mitä tarkoitat eikä vaan sinne päin epäselvin "se"-viittauksin. .
Ilmoitat siis puhuneesi Brežnevin ajoista? Minä mainitsin vuosiluvun 1961, Sinä et maininnut mitään. Brežnev valittiin presidentiksi 1960. Hänen varsinainen valtakautensa NKP:n pääsihteerinä alkoi kolme vuotta myöhemmin kun hän kautenaan 1964-1982, 18 vuoden ajan, oli NKP:n pääsihteeri. Siihen aikaan mahtuu paljon, mm. USA:n tappio Vietnamissa 1970-luvun puolivälissä ja Prahan kevät (mikä oli Euroopan länsimaiden vasemmistojen valopilkku, usko ja toivo, paljon suurempi kuin muille poliittisille ryhmille kun asetettiin toivo demokraattiseen oikeudenmukaisuusvaltioon - lue: demokraattiseen sosialismivaltioon - elokuu sitten vastaavasti kylmä suihku) ja miksei ensimmäinen avaruuskävely (Leonov) ym. ym.
Eli, Sinua itseäsi mukaillen: ”Vain selvänäkijä tai ideologi näki sen, jo silloin kun se tapahtui. Ehkä joku oli selvänäkijä tai seurusteli vain selvänäkijöiden kanssa.”
Yllä oleva "se" selviää seuraavasta. Neuvostoliiton alamäki luulisin alkoi oikeastaan vasta 1970-luvun puolivälissä. Ensimmäiset tietokoneet tulivat vasta 1970-luvulla (Intelin ensimmäinen mikroprosessori 1971) - joka oli kaamea transistorivempain - ja vain suurimmilla yrityksillä, lähinnä pankeilla oli varaa tietokoneisiin 1970-luvulla, ennen 1980 (teollisuudella oli tosin varmaan aiemmin prosessoriohjausta, en tunne teollisuutta). Neuvostoliiton romahtaminen ei ollut ennustettavissa missään tapauksessa Brežnevin valtakauden kestäessä, vaikka sen juuret ulottuvat kauas taaksepäin, paitsi selvänäkijän lahjoilla varustetulle. Enkä usko että Sinäkään olit selvänäkijä. Vai väitätkö muka tienneesi ett Neuvostoliitto hajoaa kymmenen vuotta ennen kuin se tapahtui, ennen Gorbatsovin aikaa ja jo Brežnevin valtakauden aikana, siis ennen 1982?
Emma-Liisa kirjoitti:Ydinjuttu tässä on, että NL:n talous ei kestänyt kilpavarustelua.
Aivan. USA:n talous kesti – niin kuin se kesti Vietnamin sodan häviämisen. Mutta ei se merkitse ettei USA olisi uhrannut puolestaan aivan yhtä turhia varoja kilpavarusteluun, jonka rajoittamiseen molemmat osapuolet pyrkivät (SALT-sopimukset, Outer Space Treaty). Eli Sinun sanojasi käyttäen: ”Kaikki tuo sotilaallinen mahtalu - miten ihmeessä ne USA:n kansaa hyödytti?" Esim. Vietnamissa. Tai hyödyttää nykyään Irakissa (mikä on sisäpoliittinen (siellä tietenkin ulkopoliittinen) kiistakapula USA:ssa)? Voi myös hyvällä syyllä perätä sitä, mikä johti Kylmän sotaan. ja vaikkapa Kuuban kriisiin.
Eli, kuten kirjoitin: "Mitä hyötyä minkään maan kansalaisille on muuten milloinkaan missään ollut varustelusta?" Tai sotimisesta, sen puoleen, sen enempää ”mahtailevan" Neuvostoliiton kuin minkään muunkaan maan kansalaisille? Vastaan itse: ei mitään, niin kauan kuin maanpuolustuksen perusteina olevat ajatukset jätetään ottamatta lukuun. ne tietenkin sitten muuttavat perspektiiviä omalla tavallaan.
Puhu sitten yksipuolisuudesta. Siihen reagoin. Kaikissa maissa kansalaiset, kuka muuten, maksavat taloudelliset ns. "uhraukset" kilpavarusteluun, kestipä talous ne tai ei. Ei niitä mitkään firmat maksa, vaikka vasemmisto ja työväenliike aina yrittää vierittä sinne. Mikään muu kuin työ ei nimittäin saa aikaan vaurautta. Sillä maksetaan kaikki, mukaanlukien varustelu. Kaikkialla, poikkeuksetta.
Että semmottii...
// Terv.
Heikki Jansson
