Neuvostoliiton suurhyökkäyksestä seurasi myös kysymys uudesta rauhanaloitteesta jaEmma-Liisa kirjoitti:Ylikangas väittää, että Ryti ja hallitus olisivat tehneet rauhan jo juhannuksena, mutta Mannerheim muuttikin mielensä.ekyto kirjoitti: Hän myös teki Neuvostoliiton kanssa erillisrauhan, mihin saksalaisten kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti Ryti ei ryhtynyt.
E.Linkomiehen hallitus oli siksi vaihdettava, Ramsayn hallituksen muodostamista kiirehti myös Mannerheim.
Linkomiehen hallituksen puolustusministeri Walden, marsalkan luottomies, kieltäytyi uuden hallituksen pääministeriydestä.
Ja myöhemmin Walden kieltäytyi Ramsayn hallituksen jäsenyydestä osoittaen E.Linkomiehen mukaan sen, ettei Mannerheim enää pitänyt hallitusvaihdosta suotavana.
Ramsayn alkaessa koota hallitustaan, lähetettiin samaan aikaan Ruotsin välityksellä E.Linkomiehen hallituksen esitys rauhanneuvotteluiden aloittamisesta.
Neuvostoliiton vastaus tuli 21/6-44 aamuna, siinä vaadittiin pääministerin ja ulkoministerin kirjallista ilmoitusta Suomen ehdoitta antautumisesta, kapitulaatiosta.
Ryti ja Tanner olisivat halunneet "jotakin" vastaamalla jatkaa rauhanpyrkimyksiä.
Illalla 21/6-44 H:kiin saapui myös von Ribbentrop.
Suomi menetti Viipurin 20/6 ja armeija oli siihen asti perääntynyt.
Neuvostoliiton vaatimus ehdottomasta antautumisesta teki hallitusvaihdoksen tarpeettomaksi, pääministeri E.Linkomiehen "vankilamuistelmista" saa sen käsityksen, että Mannerheim muutti kantaansa, koska "Suomen armeija taistelee taas"- rintamatilanne oli muuttumassa.
Miksi Neuvostoliitto suurhyökkäyksensä edetessä olisi vaatinutkaan muuta kuin ehdotonta antautumista ?
Samaan pyrki myös puna- armeija.
Rauhanhallituksen 5/3-43...8/8-44 pääministeri Edwin Linkomies osoittautui sodanjälkeiseen politiikkaan sopimattomaksi, koska hän ei ollut osoittanut riittävää lujuutta Neuvostoliittoa vastaan ja toisaalta Linkomies oli saanut osakseen Neuvostoliiton ja kotikommunistien vihan.
Realisti Paasikivi sopi Suomen lyhytaikaisimpien hallitusten, Hackzellin ja U.J.Castrénin pääministerikausien jälkeen hallituksenmuodostajaksi ja
rauhantekijä Edwin Linkomies vankilaan.
("Realisti" Juho Kusti unohti 10/ 1941 kirjoittamansa radiopuheen Leningradin valtauksen johdosta )
Historiallisista humanisteista:
http://www.helsinki.fi/historiallisethu ... _poli.html
Heinä- elokuun torjuntataistelut saivat Stalinin tyytymään Moskovan rauhan rajaan.
Heinä- elokuun taisteluissa saksalaiset vetäytyivät myös Narva-linjalta Virossa, eivätkä enää muodostaneet uhkaa Suomelle.
Ja
luulisi yli 2 miljoonan venäläissotilaan keskittämisen kesäkuun lopulla 1944
alkaneeseen operaatio Bagratioon olleen Suomen johdon tiedossa ?
--------------------------------------------------------
Samoin Teheranin konferenssin päätökset pääosin ?
=Suomen sodanaikaisen johdon pelko ehdottoman antautumisen vaatimuksesta on myöhemmin osoittautunut todeksi ?
Samoin pelko siitä, että minne asti puna-armeija pääsisi, sen alueen ja maat Länsi
hyväksyisi Neuvostoliiton etupiiriin kuuluvaksi.
Neuvostoliiton strategisen iskun torjuminen Suomeen 1944 kesällä oli se tekijä, joka
vaikutti.
Jälkeenpäin on spekuloitu sillä, että Stalin olisi tyytynyt 1940 Talvisodan rauhan rajoihin ja Suomen "demokratisointiin" rauhan tultua, Saksan reaktio sivuuttaen.
Veikko Palvo