Muurmannin radan merkitys Neuvostoliitolle huollolle

[velimath]

Saksan sodanjohdolla olisi ollut halu katkaista tämä liittoutuneiden huoltoreitti Neuvostoliittoon. Omat joukot eivät siihen kyenneet ja Suomen sodanjohto ei ollut halukas jatkamaan hyökkäystä pidemmälle Neuvostoliiton alueelle.

Tästä onkin herännyt pari kysymystä:

Millainen merkitys tällä saadulla tarvikeavulla oli Neuvostoliiton sodankäynnille?

Minkäsuuruisista määristä(tonneissa) oli kysymys?

Olisiko tämä huoltoreitti ollut korvattavissa sen katketessa?

Olisin kiitollinen viitetiedoista asiaa koskeviin tutkimuksiin.

Toki mielipiteensäkin saa asiasta ilmaista.

[J Kamarainen]

Saksan sodanjohdolla olisi ollut halu katkaista tämä liittoutuneiden huoltoreitti Neuvostoliittoon. Omat joukot eivät siihen kyenneet ja Suomen sodanjohto ei ollut halukas jatkamaan hyökkäystä pidemmälle Neuvostoliiton alueelle.

Tästä onkin herännyt pari kysymystä:

Millainen merkitys tällä saadulla tarvikeavulla oli Neuvostoliiton sodankäynnille?

Minkäsuuruisista määristä(tonneissa) oli kysymys?

Olisiko tämä huoltoreitti ollut korvattavissa sen katketessa?

Olisin kiitollinen viitetiedoista asiaa koskeviin tutkimuksiin.

Toki mielipiteensäkin saa asiasta ilmaista.

Sotahistoriallinen aikakauskirja 26 vuodelta 2007, sisältää Antti Saarialhon artikkelin "Yhdysvaltain Lend-Lease-apu Neuvostoliitolle toisessa maailmansodassa". Sivulta 225 sivulle 246, päälle 57 lähdeviitettä ja kolmen sivun englanninkielinen summary.

Muutama poiminta tekstistä:

Millainen merkitys tällä saadulla tarvikeavulla oli Neuvostoliiton sodankäynnille?

Lokakuusta 1941 elokuuhun 1945 mm:
-375833 kuorma-autoa ja 51503 jeeppiä
-14795 lentokonetta
-1900 höyryveturia ja 66 dieselveturia
-4 478 116 tonnia ruokatarvikkeita
-185 000 kenttäpuhelinta ja 670 000 mailia kaapelia
- 2 300 000 tonnia terästä, joka joidenkin laskelmien mukaan olisi riittänyt 40 000 T-34 panssarivaunun valmistamiseen.

Uskaltaisin siis arvella, ja niin Saarialhokin tekee, että avulla oli melko suuri merkitys Neuvostoliitolle.

Minkäsuuruisista määristä(tonneissa) oli kysymys?

Ks. edellä.

Olisiko tämä huoltoreitti ollut korvattavissa sen katketessa?

1/4 avusta tuli Murmanskin ja Arkangelin kautta.
1/4 Persianlahden kautta.
1/2 Siperian kautta.

Aluksi Pohjoinen reitti tärkein, myöhemmin kaksi jälkimmäistä. Lisäksi tulivat myös Mustanmeren ja Venäjän arktinen (Siperian joet kesäaikaan) reitit.

Lue artikkeli, jos aihe kiinnostaa.

Ai niin. Ei, en tiedä Saarialhon poliittista kantaa. Ei, en tiedä Saarialhon käyttämien lahteiden luojien poliittista kantaa. Minut varmaankin luokitellaan poliittisesti taantumukselliseksi. Ei, en tiedä missä määrin artikkelin tiedot pitävät paikkaansa, yleensä olen suhtautunut sangen luottavaisesti Haikin ja SHaikin artikkelien tietoihin.

Artikkelin kirjoittajan nimi korjattu Saariaho -> Saarialho.

[Ilmo Kekkonen]

Minulla ei nyt ole käsillä Karjalan NKP:n piirisihteerin Gennadij Kuprijanovin muistelmia. Niissä oli kuitenkin eräs mielnkiintoinen tieto. Hänen mukaansa Muurmannin satamalaitteet purettiin muistaakseni marraskuussa -41 ja siirrettiin Arkangeliin. Tätä tietoa en ole nähnyt muualla.Kuprijanovin kirja löytyy kyllä kirjastoista ainakin kaukolainauksella. Kirjan nimeäkään en nyt saa mieleen.

Asia on sikäli mielenkiintoinen, että Muurmannin radan katkaisulla länsiavun estämiseksi ei olisi ollut juuri merkitystä. En nyt saa mieleeni, kertoiko Kuprijanov mitään sataman kunnostamisesat uudelleen. Suomalaisten haluttomuus radan katkaisuun saa siis aivan uutta taustaa.

[J Kamarainen]

Minulla ei nyt ole käsillä Karjalan NKP:n piirisihteerin Gennadij Kuprijanovin muistelmia. Niissä oli kuitenkin eräs mielnkiintoinen tieto. Hänen mukaansa Muurmannin satamalaitteet purettiin muistaakseni marraskuussa -41 ja siirrettiin Arkangeliin. Tätä tietoa en ole nähnyt muualla.Kuprijanovin kirja löytyy kyllä kirjastoista ainakin kaukolainauksella. Kirjan nimeäkään en nyt saa mieleen.

Asia on sikäli mielenkiintoinen, että Muurmannin radan katkaisulla länsiavun estämiseksi ei olisi ollut juuri merkitystä. En nyt saa mieleeni, kertoiko Kuprijanov mitään sataman kunnostamisesat uudelleen. Suomalaisten haluttomuus radan katkaisuun saa siis aivan uutta taustaa.

Kirja on nimeltään "Jäämereltä Laatokalle". Kyseessä 1984 suomeksi ilmestynyt, "lyhentäen suomennettu" teos.

Muokataanpa hieman viestiä.

Katselin tuossa muun ohessa, löytyisikö tietoa sataman siirrosta Arkangeliin. Saarialhon artikkelissa ei sitä mainittu. Sen sijaan englanninkielisessä Wikipediassa asiasta oli jotakin tietoa.

Ensinnäkin noista toimitetuista tavaramääristä, ja sitten pohjoisen reitin saattueista.

Tiedot ovat jälleen tasoa "usko, jos haluat". Pikaisesti silmäiltynä toimitusten lukumäärät täsmäävät Saarialhon artikkeliin.

Muistelin sellaista, ja Wiki näyttäisi sen vahvistavan, että Arkangelia käytettiin aina, kun jäätilanne sen salli. On kuitenkin muistettava, että Vienanmeren jäätilanne on erittäin ongelmallinen laivaliikenteelle. Siksipä sota-aikaankin saattueita jouduttiin ohjaamaan Murmanskiin talviaikaan.