Ciccio kirjoitti:Lieneekö Saksassa pelätty esim. Narvikin maihinnousun uusiutuvan...
Maihinnousu oli periaatteessa mahdollinen, mutta miksi länsivallat olisivat sellaiseen ryhtyneet? Norjan vuoristossa saatu jalansija olisi ollut vähämerkityksellinen. Lisäksi maasto rajoitti erittäin voimakkaasti suurten armeijoiden aktiivia sodankäyntiä. Vaikeakulkuiset ja osin jopa tiettömät vuoristo- ja tunturierämaat olivat puolustajan unelma.
jsn kirjoitti:Petsamon nikkelillä ei ollut sitä merkitystä Saksalle, jollaista meillä näkee joskus väitettävän. Saksa sai isoja raaka-ainevarastoja myös ryöväämällä niitä ympäri Eurooppaa....
Epäilemättä suurten saksalaisjoukkojen läsnäololla ja nikkelillä siis oli yhteys toisiinsa, mutta niin myös Murmanskin huoltoreitillä.
Muita valtioita miehittäessään Saksa sai haltuunsa niiden raaka-ainevarastoja, mutta otti myös käyttöönsä niiden teollisen kapasiteetin. Ranskalaiselta teollisuudelta pois otettu nikkeli oli suoraan pois Ranskan teollisesta tuotannosta ja siten Saksalta itseltään.
Kun tarkastellaan Saksan nikkelin tarvetta, on tässä yhteydessä paikallaan tarkastella
"koko Saksan määräysvallassa olleen teollisuuden nikkelintarvetta". Onko sinulla tietoa siitä, saiko Saksa miehitystensä yhteydessä haltuunsa nikkelikaivoksia, vaiko vain eri maissa olleiden teollisuuslaitosten varastoja.
Saksalla oli puutetta "kaikesta" - kuten jokaisella sotaa käyvällä maalla. Mutta mitä olisi tapahtunut, jos Petsamon nikkeli olisi lisätty puutelistaan?
Murmansk saksalaisten hyökkäyskohteena menetti pääosin merkityksensä kun Arkangelin radan olemassaolo tuli saksalaisten tietoon aivan sodan alussa.
Ilmo Kekkonen kirjoitti:Saksan joukkojen lisääminen pohjoisessa johtui paljolti myös siitä, että Mannerheim vaati sieltä suomalaiset joukot pois. 6.D lähti jo alkuvuonna 1942 ja 3. D keväällä -44.
Suomalaisten joukkojen vetäminen pois pohjoisesta on toki vaikuttanut asiaan. Kaksi divisioonaa tarkoittaa kuitenkin vain n. 30.000 miestä, mutta saksalaisten määrä kasvoi 140.000 miehellä (70.000 -> 210.000).
Eli muitakin syitä on ollut ja ne ovat olleet tärkeämpiä.
Ilmo Kekkonen kirjoitti:Saksa sai Petsamosta noin 1,5 vuoden nikkelitarpeen, eli sillä oli tärkeä sija Saksan sotateollisuudessa...
Kertooko lähteesi tarkemmin Petsamon nikkelin vuotuisista määristä. Teoksessa Suomen sota 1941-45 osassa 8 sivulla 394 kerrotaan, että
"Saksa sai Petsamosta vuosittain suurimman osan - 10.000 tonnia - sen sotatuotannolle välttämättömästä nikkelistä." - Tämän tarkempia tietoja en itse löytänyt.
Aivan sodan alussa Saksa varmaankin pärjäsi omilla varastoillaan. Sodasta tuli kuitenkin etukäteisarvioita pitempi ja varastojen käydessä vähiin, alkoi Petsamon merkitys kasvaa.
Minä oletan, että joskus vuosina 1943 ja 1944 Petsamon nikkeli on ollut saksalaisille ns elämän ja kuoleman kysymys.