Tapaukset tiv ja falu

[Jouppe]

Hämeessä ja Satakunnassa on paljon Tyr-alkuisia paikannimiä, esimerkiksi Tyrvää, Tyrväntö, Tyrisevä ja Tyrsiö. Olisivatkohan myös ne nimetty Tyr-jumalan mukaan? Tyrsiö voisi ehkä olla suomettunut muoto nimestä Tyrsjö (Tyr-järvi). Hämeessä on myös nimiä kuten Teivo ja Teivaa, ehkäpä nekin kuuluvat samaan sarjaan Tyr/Tiwaz/Teiwaz-jumalan mukaan nimettyjen paikkojen kanssa.

Ainakaan skandinaavisella puolella kielirajaa Tyrin mukaan nimettyjä paikkoja eivät voisi sisältää etuliitteen Tyr-. Tämä johtuu siitä, että nominatiivin suffiksi -r ei ole mahdollinen yhdyssanan etuliitteessä. Etuliitteessä voi vain olla puhdas perusvartalo tai genitiivisija. **Tyrsjö ei siten ole mahdollinen ellei se tulisi jostain aivan muusta sanasta, jossa r on osa vartaloa tai genitiivin päätettä. Äkkiseltään ei nyt tule mieleen tapauksia. jossa suomi olisi lainannut tätä nominatiivin päätettä ylipäätään, sen jälkeen kuin se oli kehittynyt /r/:ksi. Siis ba:ter => paatti eikä suinkaan **paatteri.

[ekyto]

Hämeessä ja Satakunnassa on paljon Tyr-alkuisia paikannimiä, esimerkiksi Tyrvää, Tyrväntö, Tyrisevä ja Tyrsiö. Olisivatkohan myös ne nimetty Tyr-jumalan mukaan? Tyrsiö voisi ehkä olla suomettunut muoto nimestä Tyrsjö (Tyr-järvi). Hämeessä on myös nimiä kuten Teivo ja Teivaa, ehkäpä nekin kuuluvat samaan sarjaan Tyr/Tiwaz/Teiwaz-jumalan mukaan nimettyjen paikkojen kanssa.

Ainakaan skandinaavisella puolella kielirajaa Tyrin mukaan nimettyjä paikkoja eivät voisi sisältää etuliitteen Tyr-. Tämä johtuu siitä, että nominatiivin suffiksi -r ei ole mahdollinen yhdyssanan etuliitteessä. Etuliitteessä voi vain olla puhdas perusvartalo tai genitiivisija. **Tyrsjö ei siten ole mahdollinen ellei se tulisi jostain aivan muusta sanasta, jossa r on osa vartaloa tai genitiivin päätettä. Äkkiseltään ei nyt tule mieleen tapauksia. jossa suomi olisi lainannut tätä nominatiivin päätettä ylipäätään, sen jälkeen kuin se oli kehittynyt /r/:ksi. Siis ba:ter => paatti eikä suinkaan **paatteri.

Entä voisiko nimellä Tyrväntö olla tekemistä nimen Tyrfing kanssa? Tyrvännön vanhin tunnettu kirjoitettu muoto on Tyrffene. Tyrfing taas oli taikamiekka skandinaavisessa Edda-runoudessa:

http://en.wikipedia.org/wiki/Tyrfing

Tyrfing or Tirfing was a magic sword which figures in a poem from the Elder Edda called The Waking of Angantýr, and in Hervarar saga. The name is also used in the saga to denote the Goths and the form Tervingi was actually recorded by Roman sources in the 4th century.

Tyrfing oli eräässä vaiheessa naissoturi Hervorin hallussa:

http://en.wikipedia.org/wiki/Hervarar_saga

The saga deals with the sword Tyrfing and how it was forged and cursed by the Dwarves Dvalinn and Durin for king Svafrlami. Later, he lost it to the berserker Arngrim from Bolmsö who gave it to his son Angantyr. Angantyr died during a fight on Samsø against the Swedish hero Hjalmar, whose friend Orvar-Odd buried the cursed sword in a barrow together with Angantyr. From the barrow it was retrieved by Angantyr's daughter, the shieldmaiden Hervor who summoned her dead father to claim her inheritance. Then the saga continues with her and her son Heidrek, the king of Reidgotaland.

Mielenkiintoisesti Tyrvännöstä on löydetty yksi upeimmista rautakautisista miekoista, ja sen on arveltu kuuluneen naiselle:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tyrv%C3%A4nt%C3%B6

Vuonna 1968 Suontaan kylästä löytyi yksi Suomen komeimmista rautakautisista miekoista. Miekka on noin vuodelta 1030 ja sen haltijan epäillään olleen naispuolinen.

Eräs Tyrvään kylistä on rautakautisista muinaismuistoistaan tunnettu Retula. Olen arvellut Retula nimen ehkä juontuvan Hervarar-saagassa mainitusta Reidgotalandista. Onko se kielitieteen sääntöjen mukaan mahdollista?

Entä voisiko kielitieteen sääntöjen mukaan Tyrvään vää-pääte olla samaa perua kuin Ruotsin paikannimien ved-pääte? Eli mitä ajan takaa on, että voisiko Tyrvää olla aiemmin mainitun Ruotsin Tivedin vastine Suomessa?

[Jouppe]

Entä voisiko nimellä Tyrväntö olla tekemistä nimen Tyrfing kanssa? Tyrvännön vanhin tunnettu kirjoitettu muoto on Tyrffene. Tyrfing taas oli taikamiekka skandinaavisessa Edda-runoudessa:

http://en.wikipedia.org/wiki/Tyrfing

Tyrfing or Tirfing was a magic sword which figures in a poem from the Elder Edda called The Waking of Angantýr, and in Hervarar saga. The name is also used in the saga to denote the Goths and the form Tervingi was actually recorded by Roman sources in the 4th century.

Tyrfing oli eräässä vaiheessa naissoturi Hervorin hallussa:

http://en.wikipedia.org/wiki/Hervarar_saga

The saga deals with the sword Tyrfing and how it was forged and cursed by the Dwarves Dvalinn and Durin for king Svafrlami. Later, he lost it to the berserker Arngrim from Bolmsö who gave it to his son Angantyr. Angantyr died during a fight on Samsø against the Swedish hero Hjalmar, whose friend Orvar-Odd buried the cursed sword in a barrow together with Angantyr. From the barrow it was retrieved by Angantyr's daughter, the shieldmaiden Hervor who summoned her dead father to claim her inheritance. Then the saga continues with her and her son Heidrek, the king of Reidgotaland.

Mielenkiintoisesti Tyrvännöstä on löydetty yksi upeimmista rautakautisista miekoista, ja sen on arveltu kuuluneen naiselle:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tyrv%C3%A4nt%C3%B6

Vuonna 1968 Suontaan kylästä löytyi yksi Suomen komeimmista rautakautisista miekoista. Miekka on noin vuodelta 1030 ja sen haltijan epäillään olleen naispuolinen.

Loppuosa -ntö on ainakin johdinainesta. Vartalo on Tyrvä-, joka myös näkyy muissa paikannimissä, ja josta nimi tulee.
Eikä miekan nimi ole tavanomainen nimeämisperuste.

Eräs Tyrvään kylistä on rautakautisista muinaismuistoistaan tunnettu Retula. Olen arvellut Retula nimen ehkä juontuvan Hervarar-saagassa mainitusta Reidgotalandista. Onko se kielitieteen sääntöjen mukaan mahdollista?.

Lainatuisi varmaankin asuun reiti-/Reitilä tai vanhemmin raidas-/Raitala tms.

Entä voisiko kielitieteen sääntöjen mukaan Tyrvään vää-pääte olla samaa perua kuin Ruotsin paikannimien ved-pääte? Eli mitä ajan takaa on, että voisiko Tyrvää olla aiemmin mainitun Ruotsin Tivedin vastine Suomessa?

-ved lainatutuisi asuun viti. Tiveden lainautuisi asuun Tiiveti tai Tyyveti tai vanhemmin Tiivavitu

[ekyto]

Eikä miekan nimi ole tavanomainen nimeämisperuste.

Mistä sen tietää, kun kovin montaa miekkaa ei ilmeisesti nykyään tunneta nimeltä? On Suomessa ainakin aseiden mukaan nimettyjä paikkoja, kuten Miekanperä, Keihässalmi ja Nuoliala.

[ekyto]

Entä voisiko kielitieteen sääntöjen mukaan Tiera olla johdannainen Tyristä? Kalevalassa esiintyy Tiera, joka oli taitava keihäänkäyttäjä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiera

Tiera

Tiera, pidemmältä nimeltään Iku-Tiera Nieranpoika, esiintyy suomalaisessa tarustossa, muun muassa Kalevalassa. Toisintonimiä muun muassa Kuura ja Tuura. Nimen Iku-etuliite viittaa ikuisuuteen ja tarkoittaa luultavasti samaa kuin kunnioitettu. Kalevalassa Tiera on Lemminkäisen taistelutoveri ja taidokas keihäänkäyttäjä. Hän jättää uuden vaimonsa tyydyttämättä ehtiäkseen nopeammin sotaan.

Tyrin mukaan on nimetty Tiwaz-riimu, joka muistuttaa keihästä:

http://en.wikipedia.org/wiki/Tiwaz_rune



Kalevalassa esiintyy myös jumalhahmo Iku-Turso, jonka merkki tursaan sydän näyttäisi muodostuvan neljästä Tyr- tai Tiwaz-riimusta:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Iku-turso

[ekyto]

Entä voisiko kielitieteen sääntöjen mukaan Tyrvään vää-pääte olla samaa perua kuin Ruotsin paikannimien ved-pääte? Eli mitä ajan takaa on, että voisiko Tyrvää olla aiemmin mainitun Ruotsin Tivedin vastine Suomessa?

-ved lainatutuisi asuun viti. Tiveden lainautuisi asuun Tiiveti tai Tyyveti tai vanhemmin Tiivavitu

Eihän siitä ollutkaan kyse, että Tyrvää olisi lainautunut Tivedistä, vaan että molemmat olisivat lainautuneet toisistaan riippumatta jostain vanhemmasta yhteisestä muodosta. Eli jos Ti tai Tiv ovat nuoria paikallisia muunnoksia Tyristä tai Tiwazista, niin voisiko toisessa paikassa sama nimi olla muodossa Tyr ja toisessa Ti(v)?

[kari lumppio]

Tyrin mukaan on nimetty Tiwaz-riimu, joka muistuttaa keihästä:

Heips!

Viron kielessähän teivas tarkoittaa seivästä (~keihäs vrt. seivästää). Jos sillä on tässä yhteydessä mitään merkitystä.

Kari

[ekyto]

Muinaistanskassa Tiwaz/Tyr näyttää olleen muodossa TiuR:

http://als.wikipedia.org/wiki/Futhark

Ehkäpä siitä ovat peräisin suomalaiset sukunimet Tiuri ja Tiura?

[ekyto]

Olen myös miettinyt, että olisikohan eri kauppajärjestöillä voinut olla ollut tunnuksinaan eri riimut.

Eli tavasteilla olisi ollut Tiwaz/Teiwaz-riimu ja pirkkalaisilla (ja myös Birkalaisilla) Berkanan-riimu:

http://en.wikipedia.org/wiki/Berkanan

Berkanan is the reconstructed Proto-Germanic name of the b rune ᛒ, meaning "birch". In the Younger Futhark it is called Bjarken in the Icelandic rune poem and Bjarkan in the Norwegian rune poem. In the Anglo-Saxon rune poem it is called beorc ("birch" or "poplar"). Etymologically Berkanan is connected to Slavic Brěza, Lithanian Beržas, Ossetic Bærz.

The corresponding Gothic letter is 𐌱 b, named bairkan.

[ekyto]

Miltä vuosisadalta tämä Fellman lainaus on? En ole liki vuosisataa nuoremmissa lähteissä nähnyt kirjoittavan "muinaisskandinaavisi[st]a goottilaisi[st]a" (sic!) heimoista.

Sanan juutti lainaoriginaali palautuu asuun *eut- http://runeberg.org/svetym/0372.html.
Sanat iatul, iatun, jättul, jättur, jotunn ja jötunn taas palautuvat *etun-/*etul- alkuisiin originaaleihin. Indo-europeisti näkee heti, että sanat eivät ole alkusukua. Jälkimmäinen lienee perua 'syödä' merkitsevästä juuresta. http://runeberg.org/svetym/0374.html Jatuli on siis suursyöjä!

Mitähän nuo jatulit mahtoivat syödä? Kansanruno mainitsee pohjolalaiset miehen syöjiksi:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Revontulet

Portit Pohjolan näkyvi,
Paistavi pahat veräjät,
Kannet kirjo kiimottavat
Miehen syöjästä kylästä,
Urohon upottajasta.
(SKVR:VII1,679)

Tuo maininta urohon upottajistakin on mielenkiintoinen. Tanskan soista on löydetty uhrattuja ihmisiä. Ehkäpä Leväluhdan lähteen ihmisjäänteetkin ovat näiden "urohon upottajien" jäljiltä?

[Vetehinen]

Kun sanoin "hihat heilumaan" tarkoitin oikeastaa päinvastaista: Sinulla on jo aika paljon raaka-aineistoa. Nyt sinun pitäisi fokusoitua: seuloa aineistosta kaikista lupaavimmat 1-4 ehdokasta, hankkia niiden alueiden peruskartat. Sitten pitää tutkia sen alueen nimistökerrostumia, eli mitkä nimet ovat mihinkin nimiin nähden sekundaarisia ja kieliikö tietyt nimet jostakin tietylle vuosisadalle ajoittuvasta asutusaallosta. Tutkimushistoriaan pitää myös tutustua. Sitten pitää osoittaa että tietyt nimet täytyy olla muita vanhempia. Tässä tuskin riittää osoittaa, että voisivat olla vanhempia, jos samantyyppisten paikkojen nimet valtaosin ovat ensimmäisen ruotsalaisasutuksen ajoilta (kuten luulisin). Sitten olisit onnekas jos tiv-/ty(s)- ehdokkaasi kuuluisivat tällaisen muita vanhempien nimien joukkoon.

Mutta oikeastaan sinun pitäisi aloitta vielä kauempaa. Ennen kuin sopii olettaa, että hämärä etuliite voisi selittää lainaperäiseksi, sinun pitäisi osoitta kerrostuman olemassaolo jollakin selvällä tapauksella. Sellainen kyllä edellyttäisi koko nimen lainautumista, ei ainoastaan etuliitteen, ja nimenomaan nimen, joka olisi kovin tyypillinen Suomen tai Viron esihistorialliselle nimistölle.

Tämä olisi pitkän tutkimusohjelman vertainen ponnistus ja edellyttäisi kenttämatkoja ja murretutkimusta ruotsin puolella yms. Vanhimmat kirjoituasut pitää etsiä ruotsalaisista kirjastoista. Ja kuten huomaat en pidä tutkimuskenttää kovin lupaavana: kun palautat muotosi varhaiskantasuomeen olisi luontevaa suunnata tutkimukset huomattavasti kaakkoon Taalainmaalta. Enkä siksi kyllä aio ryhtyä etäkonsultiksesi. Mutta sinun sopii yrittää jos sinulla on siihen aikaa, sinnikkyyttä ja kykyjä ja pystyt elättämään itsesi tutkimuksesi ajan.

Ruotsalaisten paikannimien tutkiminen on varmaan sopivaa puuhaa yliopistojen tutkijoille ja opiskelijoiden harjoitus/lopputöihin. Toivottavasti joku opiskelija ottaa aiheesta kopin ennakkoluulottoman professorin opastuksella. Minulla on sellainen käsitys, ettei ruotsalaisia paikannimiä ole juuri tutkittu suomen sanaselitykset huomioiden. Luin joskus taannoin arvostelun muistaakseni Andersson-nimisen ruotsalaisen kirjasta, jossa pitäisi arvostelun mukaan olla paikannimistön suomenkielisiä selityksiä. Arvostelussa kirja sai ei-niin-mairittelevat maininnat, joten jätin kirjan ostamisen. Arvostelusta jäi mieleen soimaan, että tämä Anderssonin kirja teki hallaa sille, että oikeasti ryhdyttäisiin tutkimaan suomen nimistöä Ruotsissa. Se kuulemma ansaitsisi tulla tehdyksi. Onkohan foorumilla ketään, joka olisi tutustunut Anderssonin (?) kirjaan?

No. Se ei varmasti tapahdu, jos jo ennakkoon on mielessä, ettei ims-paikannimistöä Ruotsista löydy. Ehkä on ensin viritettävä sellaisen mahdollisuuden olemassa olo, että suomenkielistä paikannimistöä voi olla Ruotsissa eri aikakausilta. Minun mielestäni asia ansaitsee tutkimisen jopa paremmin kuin Venäjän nimet, joita ilmeisesti moni on kolunnut. Varmaa on, että Ruotsissa on paljon suomenkielistä paikannimistöä. Vähintään olisi selvitettävä nimien ajoitus ja alueet.

Kirjoitit että minulla on aika paljon raaka-aineistoa. Lisäisin hiukan.

Sana *palt(t)e on Saarikiven mukaan venäjässä палд. Palt(t)e merkitsee rinnettä. SEO:n mukaan 'palt' tarkoittaa veren ja jauhon seosta. Suomeksi se on palttu (veripalttu). Ruotsalaisen palta-sanan merkitys on riepu ja suomen sana palttina.

Suomessa on muutamia palte-ja palta-paikannimiä. Esimerkiksi Palteenmäki (Puumala), Palteennotko (Ylämaa), Palten (Tammisaari, saari Paltdjupetissa), Paltaharju (Pieksämäki, Iso-Paltasen ja Pikku-Paltasen nimisten järvien välinen kannas/harju) ja Paltvuori Taivassalossa. Monet palt-nimistä tarkoittavat kohoumia.

Ruotsinkielisiä palt-nimiä ovat mm Tammisaaressa Palten niminen saari, Paraisilla Paltbacken niminen kohouma, Paltkobban (saari) Brändössä, Paltrockarna Kristiinankaupungissa ja Paltudden Iniössä.

Kotuksen paikannimistössä (http://kaino.kotus.fi/svenska/ledlex/) palt-sanan alkuperää pidetään tuntemattomana/selittämättömänä. Ehdotan että selitys olisi Saarikiven mainitsema palt(t)e eli rinne. Tämä olisi ehkä hyvä varmistella ja ottaa Kotuksen paikannimistöön selitykseksi palt-nimille.

Ruotsissa on tietenkin palt-alkuisia paikannimiä myös. Luonnonkohteina niitä löytyi 31 kpl:
Namn Län Kommun Namntyp
1 Paltabäcken Jönköpings län Vetlanda Naturobjekt
2 Paltarna Kalmar län Nybro Naturobjekt
3 Paltavik Blekinge län Karlshamn Naturobjekt
4 Paltbacken Västerbottens län Skellefteå Naturobjekt
5 Paltbackmyran Västerbottens län Skellefteå Naturobjekt
6 Paltbacktjärnen Västerbottens län Skellefteå Naturobjekt
7 Paltbolandet Örebro län Lindesberg Naturobjekt
8 Paltemossen Kalmar län Högsby Naturobjekt
9 Paltemyrarna Värmlands län Årjäng Naturobjekt
10 Palten Stockholms län Norrtälje Naturobjekt
11 Palten Uppsala län Enköping Naturobjekt
12 Palten Uppsala län Knivsta Naturobjekt
13 Palten Västra Götalands län Bengtsfors Naturobjekt
14 Paltfatet Stockholms län Haninge Naturobjekt
15 Paltgrundet Kalmar län Oskarshamn Naturobjekt
16 Paltholmen Norrbottens län Piteå Naturobjekt
17 Paltholmen Västmanlands län Sala Naturobjekt
18 Paltkobben Stockholms län Värmdö Naturobjekt
19 Paltkrigarmyran Västerbottens län Vilhelmina Naturobjekt
20 Paltmarsholmen Stockholms län Nynäshamn Naturobjekt
21 Paltmon Kalmar län Västervik Naturobjekt
22 Paltmyran Gävleborgs län Ljusdal Naturobjekt
23 Paltotjärnbäcken Västernorrlands län Örnsköldsvik Naturobjekt
24 Paltotjärnen Västernorrlands län Örnsköldsvik Naturobjekt
25 Paltskär Stockholms län Norrtälje Naturobjekt
26 Paltskärskobbarna Stockholms län Norrtälje Naturobjekt
27 Palttjärnen Värmlands län Torsby Naturobjekt
28 Palttjärnsbäcken Värmlands län Torsby Naturobjekt
29 Paltudden Norrbottens län Luleå Naturobjekt
30 Paltåive Norrbottens län Jokkmokk Naturobjekt
31 Paltåive Norrbottens län Kiruna Naturobjekt

Karttojen perusteella paikannimet voi käsittää rinnettä merkitseviksi yhdellä poikkeuksella. Palten Knivstassa on aika tasaisella maalla. Toki saattaa olla, että paikannimi on siirtynyt tai on kartassa epätarkasti ja oikeasti merkitsisi jotakin lähellä olevaa rinnettä.

Palt(t)e-sana ei ainakaan ole suomessa enää käytössä merkityksessä rinne, joten ihan nuori se ei ole, mutta kuinka vanha se on, on epäselvää.

-

[Jouppe]

Palt(t)e-sana ei ainakaan ole suomessa enää käytössä merkityksessä rinne, joten ihan nuori se ei ole, mutta kuinka vanha se on, on epäselvää.

Tuo Venäjän sana näyttä kovasti esisaamen sanalta *palti. Sen edustaja Luulajan saamessa on buollda 'vaaran/vuoren rinne'. Löytyypä sen sukulainen vielä myös suomen murteissa asussa palsi, mutta hieman eri merkityksessä. Tunnettu paleo-germaaninen lainasana (> fold, fåll jne.).

[Vetehinen]

Palt(t)e-sana ei ainakaan ole suomessa enää käytössä merkityksessä rinne, joten ihan nuori se ei ole, mutta kuinka vanha se on, on epäselvää.

Tuo Venäjän sana näyttä kovasti esisaamen sanalta *palti. Sen edustaja Luulajan saamessa on buollda 'vaaran/vuoren rinne'. Löytyypä sen sukulainen vielä myös suomen murteissa asussa palsi, mutta hieman eri merkityksessä. Tunnettu paleo-germaaninen lainasana (> fold, fåll jne.).

Hyvä tietää. Eli *palti on lainaa paleo-germaanisesta sanasta, jossa on tapahtunut muunnos p:stä f:ksi kuten ilmeisesti unkarinkielessäkin on tapahtunut. Siis sama muunnos josta arvelin palu -> falu. P:n muuttuminen f:ksi on kai karkeasti ajoitettu? Murresanassa palsi on ilmeisesti tapahtunut muunnos t:stä s:ksi kuten oli esillä *tivä/*syvä sanojen kanssa ja ehkä sekin on ajoitettu?

-

[ekyto]

Tyrin mukaan on nimetty Tiwaz-riimu, joka muistuttaa keihästä:

Heips!

Viron kielessähän teivas tarkoittaa seivästä (~keihäs vrt. seivästää). Jos sillä on tässä yhteydessä mitään merkitystä.

Kari

Kyllä se sopii hyvin kuvaan.

Tässä olisi ehkä eräs Tyrin ja keihäiden välinen yhteys:

http://www.valkyrietower.com/tyr.html

Norse Mythology by Arthur Cotterell, originally published in 1997 and updated for 1999 by Lorenz Books has this to say: "Tyr, also known as Tiwaz, was the Germanic war god... He was closely associated with Odin and like that god, received sacrifices of hanged men. It is not unlikely that Tyr was an early sky god whose powers were later passed on to Odin and Thor. Gungnir, Odin's magic spear, may once have belonged to Tyr, since it was customary for the Vikings to cast a spear over the heads of an enemy as a sacrifice before fighting commenced in earnest, and over recent years archaeologists have found numerous splendidly ornamented spears dedicated to Tyr."

[ekyto]

Hämeessä ja Satakunnassa on paljon Tyr-alkuisia paikannimiä, esimerkiksi Tyrvää, Tyrväntö, Tyrisevä ja Tyrsiö. Olisivatkohan myös ne nimetty Tyr-jumalan mukaan? Tyrsiö voisi ehkä olla suomettunut muoto nimestä Tyrsjö (Tyr-järvi). Hämeessä on myös nimiä kuten Teivo ja Teivaa, ehkäpä nekin kuuluvat samaan sarjaan Tyr/Tiwaz/Teiwaz-jumalan mukaan nimettyjen paikkojen kanssa.

Ainakaan skandinaavisella puolella kielirajaa Tyrin mukaan nimettyjä paikkoja eivät voisi sisältää etuliitteen Tyr-. Tämä johtuu siitä, että nominatiivin suffiksi -r ei ole mahdollinen yhdyssanan etuliitteessä. Etuliitteessä voi vain olla puhdas perusvartalo tai genitiivisija. **Tyrsjö ei siten ole mahdollinen ellei se tulisi jostain aivan muusta sanasta, jossa r on osa vartaloa tai genitiivin päätettä. Äkkiseltään ei nyt tule mieleen tapauksia. jossa suomi olisi lainannut tätä nominatiivin päätettä ylipäätään, sen jälkeen kuin se oli kehittynyt /r/:ksi. Siis ba:ter => paatti eikä suinkaan **paatteri.

Ainakin Tanskassa on Tyrin mukaan nimettyjä paikkoja, missä nimi on muodossa Tyr. Esimerkiksi Tyrseng:

http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_pl ... after_Odin

# Onsholt ("Odin's Holt"), located in Viby, Jutland. A marked hill now covered in corn fields that was, up until about the 18th century, covered in wetlands on all sides. Covered by a wood (a "holt") during the Viking Age. Viby may mean "the settlement by the sacred site" and contains traces of sacrifices going back 2,500 years. The location contained other names such as Tyrseng ("Tyr's Meadow") which is itself located near Dødeå ("Stream of the dead" or "Dead Stream"). Religious practices associated with Odin and Tyr may have occurred in these places. Further, a spring dedicated to Holy Niels exists in the area that was likely a Christianization of prior indigenous pagan practice.[1]

Juuri Tanskassa sanotaan olevan erityisen paljon Tyrin mukaan nimettyjä paikkoja (olisivatkohan muinaisjuutit, eli fornjotit nimenneet ne?):

http://www.angelfire.com/empire/martiana/tyr/index.html

Very little is known about Tyr. He clearly was a very important deity at one time, given the many places named after him in Denmark. The similarity of his name to Dyaus, Zeus, and Deus implies that Tyr began his existence as a sky god, probably the preeminent Germanic deity, or even the sole deity of a primitive monotheistic belief. Tyr represented the principles of law and justice in this early time, and maintained this attribute at the end of pagan times.

Only later did he acquire the attribute of warrior god, and as such, he became a less important deity. His character was more like that of Mars -- noble and brave -- than like that of the despicable Ares. The Romans thus equated him with their own Mars, who was a rising power in the Roman Pantheon, yet even this connection failed to rescue Tyr from descending obscurity. During the Viking age, he was overshadowed by Odin, Thor and Freja, and all but faded into oblivion.

Tosin tanskalaisissa paikannimissä on käytetty myös muotoja Tir ja Ti:

http://aom.heavengames.com/gameinfo/art ... r-minor#g5

Tyr was widely worshipped in Denmark, as many places are named after him such as: Tissø, Tisvilde, Tirslunde, Tistrup and Tirstrup.