Neuvostoliitto ehdotti tieteellisteknistä yhteistyötä 1955 suorana kopiona CCCP:n ja muiden sosialististen maiden vastaavasta sopimuksesta.
Suomi halusi lisättävän, ettei asiakirjojen ja patenttien luovuttaminen olisi automaattista vaan vapaaehtoista.
Sopimus allekirjoitettiin 8 / 1955.
Urho Kekkosen luottamusmies Kustaa Vilkuna oli komissiossa mukana alusta asti ja puheenjohtajana 1960 - 1974.
Sopimus sisälsi myös tiedemiesten, asiantuntijoiden ja opiskelijavaihdon.
Kuinka suurta TT- infon ja opiskelijoiden vaihtaminen oli ?
Veikko Palvo
Suomi- Neuvostoliitto -talouskomissio 1966
Talous- ja asiantuntijavaikuttajien kontaktikomissioita perustettiin jo sotakorvausteollisuuden käynnistyessä.
CCCP- Suomi kauppakamari 1946 ja ensimmäinen tavaranvaihtosopimus jo vuonna 1947.
Ensimmäinen 5-vuotinen runkosopimus 1950 varsinaisten sotakorvaustoimitusten ollessa vielä keskeneräiset.
Sotakorvauksissakin yritysten saama hinta oli eri asia kuin venäläisten hyväksymä ja sotakorvauksia vähentävä hinta.
Myöhemminkin clearing- tavaranvaihdossa CCCP määritteli ruplan markkakurssin määräten täten Suomen itäviennin hintoja.
Clearingin edut ja eroituksen maksoi kansantalous joka ei itäkauppaan osallistunut.
Suomalaispoliitikkojen, venäläisneuvottelijoiden ja idänvientiteollisuuden yhteisenä intressinä oli idänviennin ja -tuonnin lisääminen tasapainosta piittaamatta.
Politiikka, Venäjän tavoitteet, yritysten intressit, sotakorvausteollisuus,
ruplan markka- arvo vaihtokaupassa, öljyn maailmanmarkkinahinta,
hinta- ja toimituskykykysymykset muodostivat melkoisen monimutkaisen
asetelman.
Sotakorvausten luoman metalliteollisuuden jotkut ovat sanoneet olleen vanhanaikaisen clearingin loppuessa, jotkut toistavat YYA- aikaista myyttiä
sotakorvausten luomasta Suomen metalliteollisuudesta.
Kummat ovat oikeassa, vai molemmat ?
Veikko Palvo
CCCP- Suomi kauppakamari 1946 ja ensimmäinen tavaranvaihtosopimus jo vuonna 1947.
Ensimmäinen 5-vuotinen runkosopimus 1950 varsinaisten sotakorvaustoimitusten ollessa vielä keskeneräiset.
Sotakorvauksissakin yritysten saama hinta oli eri asia kuin venäläisten hyväksymä ja sotakorvauksia vähentävä hinta.
Myöhemminkin clearing- tavaranvaihdossa CCCP määritteli ruplan markkakurssin määräten täten Suomen itäviennin hintoja.
Clearingin edut ja eroituksen maksoi kansantalous joka ei itäkauppaan osallistunut.
Suomalaispoliitikkojen, venäläisneuvottelijoiden ja idänvientiteollisuuden yhteisenä intressinä oli idänviennin ja -tuonnin lisääminen tasapainosta piittaamatta.
Politiikka, Venäjän tavoitteet, yritysten intressit, sotakorvausteollisuus,
ruplan markka- arvo vaihtokaupassa, öljyn maailmanmarkkinahinta,
hinta- ja toimituskykykysymykset muodostivat melkoisen monimutkaisen
asetelman.
Sotakorvausten luoman metalliteollisuuden jotkut ovat sanoneet olleen vanhanaikaisen clearingin loppuessa, jotkut toistavat YYA- aikaista myyttiä
sotakorvausten luomasta Suomen metalliteollisuudesta.
Kummat ovat oikeassa, vai molemmat ?
Veikko Palvo
Maastavientikielto
YYA- aikana Länsi ja USA vaativat suomalaisyrityksiltä kirjallisen vakuutuksen ettei läntisiä tuotteita edelleenviedä Neuvostoliittoon, tämä
koski kaikkia tuotteita - vaikkapa YLEn käyttämiä videonauhoja.
Otaniemeen sijoitettin 2 tonnia painava MIR-2 tietokone 2 / 1974,
esim. IBM olisi tuskin ollut saatavissakaan ?
TT- komission kautta Neuvostoliiton Tiedeakatemia tilasi tavaranvaihtona
Suomesta syvänmeren sukellusaluksia. ( 6 km:n syvyyteen kykeneviä )
Näitä
ehdittiin rakentaa MIR-1 ja MIR-2 ja niiden 6000 t.:n emäalus
Mstislav Keldysh.
Koesukelluksella Azoreilla ( suomalainen evp.lentäjä miehistönä ) Länsi
havaitsi MIR- sukellusveneet.
Tuollaisilla Neuvostoliitto pystyisi tuhoamaan merenpohjaan sijoitettuja ydinsukellusveneiden suunnistus- ja Neuvostoliiton ydinohjusveneiden paikannusjärjestelmiä.
Pres. George Bush lähetti pres. M. Koivistolle kirjeen ja MIR-3 jäi rakentamatta.
Venäjä ilmoitti Reutersin välittämän uutisen MIR-veneiden pystyttämästä
Venäjän lipusta Pohjoisnavalle.
Waltteri Seretin huomasi Reutersin kuvien olevan peräisin Titanic- filmistä, jonka kuvauksissa Kaliningradiin sijoitettuja MIR-1 ja 2: sta
oli käytetty - 13-v. koulupoika sai ensimmäisenä ei-journalistina journalisti-palkinnon.
Voiko YYA- ajan TieteellisTeknisen komission katsoa rajoittaneen Suomen
läntistä TT- yhteistyötä ?
Rajoittiko Länsi High tech- vientiä Suomeen ?
Veikko Palvo
http://oceanexplorer.noaa.gov/technolog ... r/mir.html
Mauno Koivisto kertoo "ongelmallisista nikkeliteräspalloista" kirjassaan Kaksi kautta.
koski kaikkia tuotteita - vaikkapa YLEn käyttämiä videonauhoja.
Otaniemeen sijoitettin 2 tonnia painava MIR-2 tietokone 2 / 1974,
esim. IBM olisi tuskin ollut saatavissakaan ?
TT- komission kautta Neuvostoliiton Tiedeakatemia tilasi tavaranvaihtona
Suomesta syvänmeren sukellusaluksia. ( 6 km:n syvyyteen kykeneviä )
Näitä
ehdittiin rakentaa MIR-1 ja MIR-2 ja niiden 6000 t.:n emäalus
Mstislav Keldysh.
Koesukelluksella Azoreilla ( suomalainen evp.lentäjä miehistönä ) Länsi
havaitsi MIR- sukellusveneet.
Tuollaisilla Neuvostoliitto pystyisi tuhoamaan merenpohjaan sijoitettuja ydinsukellusveneiden suunnistus- ja Neuvostoliiton ydinohjusveneiden paikannusjärjestelmiä.
Pres. George Bush lähetti pres. M. Koivistolle kirjeen ja MIR-3 jäi rakentamatta.
Venäjä ilmoitti Reutersin välittämän uutisen MIR-veneiden pystyttämästä
Venäjän lipusta Pohjoisnavalle.
Waltteri Seretin huomasi Reutersin kuvien olevan peräisin Titanic- filmistä, jonka kuvauksissa Kaliningradiin sijoitettuja MIR-1 ja 2: sta
oli käytetty - 13-v. koulupoika sai ensimmäisenä ei-journalistina journalisti-palkinnon.
Voiko YYA- ajan TieteellisTeknisen komission katsoa rajoittaneen Suomen
läntistä TT- yhteistyötä ?
Rajoittiko Länsi High tech- vientiä Suomeen ?
Veikko Palvo
http://oceanexplorer.noaa.gov/technolog ... r/mir.html
Mauno Koivisto kertoo "ongelmallisista nikkeliteräspalloista" kirjassaan Kaksi kautta.