Kyllä, mihin tahansa vertailumaahan verrattuna heikko kehitys on mielestäni pohtimisen, syiden ja vertailukohtien hakemisen arvoinen juttu. En suinkaan väittänyt asioiden olleen tsaarin aikana paremmin, ainoastaan Venäjän poliittisen, taloudellisen ja sotilaallisen merkityksen olleen tsaarin ajan loppukautena, noin 1905-1914 huomattavasti suurempi kuin nykyisellään.Peter Tikka kirjoitti:Derkun käsitys voidaankin kiteyttää seuraavasti 1) Venäjällä asiat eivät ole hyvin ja 2) asiat voisivat olla Venäjällä paremmin sekä omituista kylläkin 3) tsaarin aikoihin asiat olivat hyvin (ainakin paremmin kuin nyt) Venäjällä. Näistä premisseistä Derkku muitta mutkitta tekee johtopäätöksen 4) 1900-luvun Venäjän historia on katastrofi.
Tuota, NL:n ohjus- ja avaruusprojektit lähtivät kunnolla vauhtiin vasta Stalinin kuoleman jälkeen, osin jo sen vuoksi että huomattava määrä lahjakkaita raketti- ja lentokonesuunnittelijoita oli sijoitettu lomaleireille Stalinin kaudella.Peter Tikka kirjoitti:Silmät laajenevat ymmyrkäisiksi kun lukee Derkun esityksen, jonka mukaan siisDerkusta NL:n talouskasvu ajanjaksona 1924-1953, jolloin Stalin kuoli, oli ”illuusio”? Sitä ei siis tapahtunut?Derkku kirjoitti: Stalinin ajan talouskasvu oli illuusio... [Sic!!!]
Ensimmäinen ihmisen avaruusmatka ja Sputnik 1 - (1957), Juri Gagarin vuonna (1961)) – ja maailmanhistorian suurimman panssaritaistelun, Kurskin taistelun, voittaminen, sen joka käytiin kesällä 1943 Saksan ja NL:n joukkojen välillä, ovat itse asiassa pelkkää illuusiota, epätodellista harhaa, pelkkää untako? Suuri illutsiooni?
Ehkä voisin korjata lausetta muotoon "suurelta osin illuusio". Stalinin NL toki tuotti ihan kivasti hiiltä ja terästä, mutta suunnattomin ihmisuhrauksin, eikä sinänsä pätevien sotahyödykkeiden (vaikkapa aikanaan erinomaiset T-26 tankit) loppukäyttö ollut lainkaan tehokasta stalinismista johtuen. 1930-luvun uhraukset asevoimiin tuhoutuivat pois käytännössä 1941. Myös tulevaisuuden kasvun edellytyksiä syötiin tehokkaasti pois poistamalla ihan omatoimisesti pois käytöstä merkittävä määrä työvoimaa.
Tunnettuahan on, että stalinismin trimmaama puna-armeija joutui keskittämään pientä Suomea vastaan kaksinkertaisen panssarimäärän ja saman miesmäärän kuin Saksa Ranskaa vastaan... Kannattaa lukea esimerkiksi "Puna-Armeija Stalinin tentissä" jossa kenraalit haikailevat tsaarin ajan armeijan menetelmien perään jopa Stalinin läsnäollessa... Nähdäkseni täysmilitarisoituneen maan tuloksia kannattaisi arvioida myös tästä näkökulmasta.
Väestö eli edelleen nälkärajan alapuolella ja kulutushyödykkeiden saanti lienee ollut tsaarinaikaa heikompaa aina Hrutshevin aikaan saakka. Jopa neuvostotilastojen mukaan kotitalouksien kulutus vähentyi huomattavasti vuosina 1928-1940. Sivumennen mainittakoon työolojen olleen jatkuvasti tsaarin aikaa huonompien.
Summa summarum, en menisi sanomaan tapahtuiko Stalinin aikana NL:ssä merkittävää talouskasvua oikein millään järkevillä mittapuilla, vaikka keskityttäisiinkin 1930-lukuun eikä sota-aikaan ja sitä seuranneeseen aikaan, jolloin sota-ajan koettelemukset ja jälleenrakennus ovat vaatineet paljon resursseja. Vertailu NEP-aikaan voisi olla hyödyllinen.
Arviointi on toki erittäin vaikeaa, käytössähän ei luotettavia tilastoja ko. aikakaudelta, ainoastaan NL:n tilastojulkaisuja joiden luotettavuus tulee arvioida heikoksi. Mikäli esimerkiksi otetaan panssarivaunujen, stalinismin kannalta melko keskeisten hyödykkeiden (vai pitäisikö sanoa tuhokkeiden?), tuotanto josta on tiedossa kohtuullisen luotettavia lukuja, niiden vuosittainen tuotantomäärä oli 1932 3300, korkeimmillaan 1934 3442, alimmillaan 1938 1500. Yli 1930-luvun alun lukujen tuotantomäärä kohosi vasta 1941.
Ilmeisesti Peter on psykologi, niin kätevästi hän huomaa mm. uskonnollisen ajatteluni josta en ollut edes itse tietoinen...Peter Tikka kirjoitti:Arvioitaessa mitä tahansa tapahtumaa tai tapahtumasarjaa olkoon se historiallinen tai nykyaikaa on oleellista selvittää paitsi se miten on toimittu, myös se, miksi on toimittu niin kuin on toimittu. Toimijoiden motiivit eivät ole jokin epäoleellinen sivuseikka. Niiden tärkeys yleensä ymmärretään ellei muuten niin ainakin intuitiivisesti.
Mutta asialinjalla, ilmeisesti pointtini meni sinulta ohi: Totalitarismia käsiteltäessä on toki syytä nostaa esille totalitarismin kokemat uhkakuvat, mutta niitä ei tulisi ottaa annettuina tosiasioina kuten stalinismiartikkelissa oli tehty.
Jos nyt tarkastellaan kyseistä lainausta paremmin, siinähän todetaan aluksikin:
"Stalinin maine kapitalistien ja heidän kannattajiensa keskuudessa lännessä on enimmäkseen hyvin huono. "
Eli herran maine on huono kapitalistien ja heidän kannattajiensa, eli Stalinin vastustajikseen nimeämiensä keskuudessa. Ilmeisesti sosialisti ei voi olla samaa mieltä Stalinista.
"Neuvostoliitossa stalinilainen järjestelmä turvautui väkivaltaan, joukkokarkotuksiin ja oikeudenkäynteihin pyrkiessään taistelemaan kansanvihollisina pitämiään luokkia vastaan, koska jatkuvasti oli olemassa vaara, että kapitalistiluokka pyrkisi uudelleen valtaan."
Eli ei mitään muttia, kyseenalaistamisia tai tutkimuksen kannanottoja, järjestelmä "turvautui" väkivaltaan, "taistellessaan" kansanvihollisinaan pitämiään luokkia vastaan, "koska jatkuvasti oli olemassa vaara, että kapitalismiluokka pyrkisi uudelleen valtaan". Artikkelissa ei myöskään kokonaisuutena tuoda esille että kyseessä olisi ollut ainoastaan silloisen neuvostojohdon käsitys.
Koska Wikipediaan artikkeleita luovat usein erilaiset ääriryhmät (mikä näkyy mm. Suomen kielivähemmistökysymyksessä) en laittaisi sinänsä ilmentymälle suurta painoarvoa, mutta ajattelutapa siitä että Stalinin ajan hirmuteoille oli pohjimmiltaan järkeviä syitä on edelleen yllättävän yleinen.
Unohdin myös kommentoida kappaletta:
"Stalinilainen talousmekanismi perustui raskaan teollisuuden korostamiseen, suunnitelmatalouteen ja määrätietoiseen infrastruktuurin parantamiseen. Tämä talousjärjestelmä - suunnitelmatalous - onnistui nostamaan Neuvostoliiton taloudelliseen kasvuun, jota joskus esitetään maailmanhistorian nopeimmaksi. Stalinin taloudellisten uudistusten kuten pakkokollektivisoinnin johdosta maatalousvaltainen Neuvostoliitto kiri huomattavasti kiinni teollistuneiden valtioiden tuotannollista etumatkaa."
tarkemmin. Mm. pakkokollektivisointihan esitetään tässä uudistuksena jonka ansiosta NL kiri kiinni muiden maiden etumatkaa. Maatalouden tuotannon ja tuottavuuden laskua tuskin voi laskea edistysaskeleeksi.
Myös osio:
"Tämä oli todennäköisesti yksi tärkeä syy siihen, että Neuvostoliitto kykeni torjumaan kansallissosialistisen Saksan hyökkäyksen ja toisen maailmansodan jälkeen levittämään sosialistisen järjestelmän miehittämäänsä Itä-Eurooppaan."
voitaneen rinnastaa lausumaan, jonka mukaan Japani tarvitsi Aasian alueen raaka-aineita voidakseen sotia Yhdysvaltoja vastaan...
Kehottaisin tutustumaan neuvostoajan talousoloista NL:n jälkeiseen tutkimukseen, alkajaisiksi helppohin nettilähteisiin kuten vaikkapa