Teräs- ja nikkelidiplomatiaa

[Ciccio]

Suomi solmi omaehtoisen konsessiosopimuksen 1934 Kanadalais-Englantilaisen Inco/Mondin (pääk. New York) kanssa Petsamon nikkelimalmion hyödyntämisestä.
Saksa tavoitteli Petsamon nikkelikonsessiota syksystä 1939 - vuodenvaihteeseen 1942/-43.
Samoin P-Ruotsin rautamalmikentät (lastaussatamat Luulaja ja Narvik )olivat Saksan sotataloudelle elintärkeitä ja tämäkin heijastui Suomeen jo Talvisodan aikana Englannin ja Ranskan "avuntarjouksena."

Talvisodan aikana Saksa pyysi sopimuskumppaniaan N-Liittoa säästämään Petsamon Kolosjoen rak.työmaan, Outokummun kaivoksen jne.
Moskovan rauhassa Neuvostoliitto suomalaisten yllätykseksi palautti Petsamon Suomelle pelätessään Englannin reaktiota, mutta NL halusi
kuitenkin sekin Kolosjoen toimilupaa ja Petsamon aluetta valvontaansa.
Englannin Charles Hambro ja Saksan Karl Schnurre kävivät H:gissä neuvotteluja Nikkelistä Risto Rytin kanssa huhtikuusta 1940 alkaen.

Maaliskuun 1940 alussa Englanti ja Ranska halusivat yhä antaa Suomelle apua ja Hitler käski 12/3 1940 yhä jouduttamaan Norjan valloitussuunnitelmia ja Weserybung- maihinnousut toteutettiin 9/4-40.

Englantilaiset ja ranskalaiset nousivat maihin Narvikissa 14/4-40 ja saksalaisjoukot olivat välillä jo tukalassa tilanteessa (Dietl), mutta englantilaiset vetaytyivät 8-9/6-40 välisenä yönä ja 9/6 Norja allekirjoitti aseleposopimuksen.
USA:laisen Ziemken mukaan Norjan valloituksen syinä olivat rauta- ja nikkelimalmien lisäksi Saksassa elänyt muisto 1914-18 nälkäsaarrosta ja
laivasto halusi aluksi Saksalle menestykselliseen sukellusvenesotaan Atlantilla laajempaa tukialuetta muistaen myös keisarillisen laivaston toimettomuuden ja 1918 kapinankin.
(Wikipedian mukaan Atlantin taisteluissa upotettiin koko aikana 3500 kauppa- alusta ja 175 sota- alusta, sekä 783 Saksan sukellusvenettä)

Saksan tiedustelupalvelu päätteli Ziemken (s. 163) mukaan Neuvostoliiton aloittavan hyökkäyksen Suomeen elokuun puolivälissä 1940 muutettuaan balttian maat neuvostotasavalloiksi.
Hitler käski 13/8-40 vahvistaa Renntier- operaation joukkoja - operaatiossa miehitettäisiin mm. Kolosjoen nikkelimalmio ja Petsamo.

Ranskan luhistuminen teki Englannista Stalinin suosion kosiskelijan ja ensimmäinen saattue - Dervish / 6 kauppa-alusta - saapui Arkangeliin 31/8 1941.

Kommandohyökkäys Lofooteille ja Vågsoyhin sai Hitlerin lähettämään 30 000 sotilasta lisää Norjaan, sekä siirtämään Brestistä Saksan suurimmat sota- alukset 12/2-42 Pohjois-Norjan vuonoihin.

Johtajan käsky nr.50 28 / 9 1943 määräsi valmistettavaksi Pohjois-Suomen hallussapidon, mikäli Suomi luopuisi sodasta. Ruotsin valtaussuunnitelmia oli tehty jo aikaisemmin. Tanne-West= Saksan Ahvenanmaan miehityssuunnitelma lienee tehty käsky 50. yhteydessä/ aikaan ?

Petsamon nikkeli vaikutti taustalla (samoin P-Ruotsin rautamalmialue) tai sillä oli välitön vaikutus Suomen sodan aikaisiin suhteisiin Englantiin, Saksaan ja Neuvostoliittoon.

Saksalaisten Suomeen tulolla ja Suomessa pysymisessä ja Suomesta lähtöön näyttäisi täten olleen useitakin syitä ?

Saksan joukot näyttäisivät 1941 jälkeen olleen kalottialueella vain liittoutuneitten maihinnousun varalta sekä turvaamassa Saksalle elintärkeitä Petsamon nikkeli- ja Ruotsin rautamalmialueita ?
Ja
Saksalle turvallinen huoltoreitti kulki Itämeren kautta ja kuinkahan suuri osa Kiirunan rautamalmista rahdattiin Luulajan ( ja paljonko Narvikin ) kautta ?
Outokummun kuparilla ja Lieksan molybdeenillä oli niilläkin merkitystä
Saksalla sota- aikana,
Saksa valmisti mm. nk. buna- polttoaineita kivihiilestä monikymmenkertaisin kustannuksin verrattuna luonnonöljyjalosteisiin.
---------------------------------------------------------------------------
Usein sanotaan Suomen "liukuneen" Saksan sateenvarjon alle suojaan
Neuvostoliiton sisä- ja ulkopoliittiselta painostukselta, mutta olisiko
Saksa tarjonnut "sateenvarjoaan", jollei Suomen Petsamossa olisi ollut Saksalle elintärkeää nikkelikaivosta ja jollei Kiirunassa olisi ollut Saksalle tärkeää
rautamalmialuetta ja -kaivosta

Veikko Palvo

lähdet.: mm Wikipedia ja
Esko Vuorisjärvi: Petsamon nikkeli kansainvälisessä politiikassa 1939 - 44
Otava 1990, isbn 951 - 1 - 11157 - 4
Earl F. Ziemke
Office of the Chief of Military History, US Army Washington 1960
Saksalaisten sotatoimet pohjolassa 1940- 1945, Wsoy 1963

[Ciccio]

Neuvostoliitto irtisanoi kauppasopimuksen Suomen kanssa pakoittaen Suomen hankkimaan leipäviljansa clearing-kaupalla Saksasta, Suomen ainoa "henkireikä" ulkomaailmaan oli satojen kilometrien automatkan päässä Jäämerentietä Petsamon Liinahamarin satamassa.

Kesäkuussa 1940 Neuvostoliitto muutti Viron neuvostotasavallaksi ja vaati Suomen luovuttamaan Kannakselta ja Hankoniemeltä evakuoidun suomalaisomaisuuden - Suomi suostui tähän.
Neuvostoliitto vaati myös Petsamon nikkelin konsessiota 1940 kesäkuussakin.

Elokuussa SN-Seura järjesti mielenosoituksia ja Neuvostoliiton H:gin lähettiläs vaati ministeri Väinö Tannerin eroamista - Suomi suostui tähän.
Elokuussa 1940 Neuvostoliitto vaati kauttakuljetussopimuksen Hankoon, Suomi teki sopimuksen.
Syyskuussa Suomi suostui myös Saksan kauttakuljetussopimukseen Pohjois-Norjan joukoille.

Leningradin sotilaspiiri sai 18 / 9 1940 käskyn valmistaa suunnitelman hyökkäyksestä Suomeen ja NL:n Itämeren laivasto laati suunnitelman Ahvenanmaan valtaamiseksi.
Suomen asioiden hoito siirrettiin suunnitelmissa NKVD:lle ja Neuvostoliitto keskitti joukkojaan hyökkäysryhmitysalueille.

Ulkoministeri Molotov pyysi Berliinissä marraskuussa 1940 Hitleriltä lupaa ratkaista
"Suomen kysymys."
Hitler ei halunnut, eikä antanut suostumustaan sotaan - mutta vakuutti Molotov - Ribbentrop- sopimuksen olevan yhä voimassa.

Kaikesta tästä Neuvostoliiton rauhattoman välirauhan aikaisesta painostuksesta huolimatta Suomea kohtaan YYA- aikana opetettiin
Suomen
hakeutuneen tietoisesti Saksan liittolaiseksi.
"Suomi teki valintansa."

Oliko tuo "valinta" väärä ?
Olisiko Suomen tullut antautua ja muuttua neuvostotasavallaksi ?
---------------------------------------------------------------------------------
lisätty 20/3-08: Moskovan rauhassa NL palautti Petsamon.
Norjan valloituksen 4/1940 jälkeen Saksa oli valmistautunut miehittämään Petsamon nikkelikaivosalueen ( operaatio Renntier ) Neuvostoliiton ja Suomen välisessä konfliktitilanteessa. ( "kesäkuun 1940 kriisi Suomessa )
Molotoville
Hitler Berliinissä 11 / 1940 puhui konfliktin arvaamattomista seurauksista I t ä m e r e n alueella, siksi "ei sotaa Suomen kanssa", vaikka Molotov yritti väittää, ettei kyseessä ole I t ä m e r i.
Saksa
halusi turvata Luulajan malminkuljetusreitin.
Hitlerin ohje 21. Barbarossan suunnittelun aloittamisesta 18 / 12 1940,
II: todennäköiset liittolaiset: Romania, Suomi ja viimeistään operaation alettua Ruotsin rauta- ja maantiet saadaan Saksan käyttöön.

Saksa sai 1943 90 % nikkelistään Petsamosta ja Ruotsin teräksen merkitys, (yli 50 %:iin ?) sekä kuulalaakerit yms. nousi sitä merkittävämmäksi, mitä enemmän länsiliittoutuneet Saksaa pommittivat.
Jo
Tammikuussa 1942 OKW antoi käskyn Heimatstab Uberseelle 8 - 9 kk:n reservivarastojen perustamisesta Narvikiin ja Pohjois- Suomen alueelle,
käsky uudistettiin 5 / 1 1943.

Länsiliittoutuneet olivat omaksuneet strategian hyökätä äärialueita vastaan, ( Tunisia, Italia) mikä Saksalle näytti tekevän Pohjois- Norjasta seuraavan kohteen.
------
Kommodori Erik Wihtol kirjoitti Sotilasaikakausilehdessä (myös art. HS:ssa, lähdet. Sota-Ark.) USA:n yhteydenotosta Suomen ulkopolitiikkaa johtaneeseen sisärenkaaseen syksyllä 1943 ja
USA:lle ilmoitettu kanta oli ettei Suomi taistelisi pohjoisessa
liittolaisjoukkoja vastaan.
--------------------------------------------------------------------------------

Veikko Palvo

Lähdetiedot mm.: Wikipedia ja sen lähdeviitteet Max Jakobsson:Diplomaattien Talvisota, 2002
C.G.Mannerheim: Suomen marsalkka Mannerheim, 1995
Sakari Virkkunen: Ryti - myrskyajan presidentti
ja
Lähettiläs Paasikiven kirjeet Väinö Tannerille 7/12 1940 ja 26/12 1940
ja
Earl F. Ziemke: Office of the Chief of Military History, US Army,
Washington D.C. 1960, suomeksi Wsoy 1963 sivut 161 - 164.

[Ciccio]

Neuvostoliitto palautti 1940 Moskovan rauhassa Petsamon Kolosjoen nikkelikaivoksineen yllättäen Suomelle pelätessään Englannin reaktioita, ehkä myös liittolaisensa Saksankin ?
Venäläistenkin
historiallisessa muistissa näyttäisi olleen ensimmäisen maailmansodan aikainen asetelma ?
Petsamo
oli rauhattoman välirauhan aikana Suomen ainoa henkireikä läntiseen maailmaan.
Mutta Englanti säännösteli yksityiskohtaisesti liikennettä, se oli julistanut
Manner- Euroopan merisaartoon.
Lupakirjat Liinahamarin sataman liikenteelle oli haettava Lontoosta.

Jäämerentien merkitystä Suomelle osoittaa kenraalin määrääminen "tiemestariksi."
Ja kenr.maj. Paavo Talvela näytetään käsketyn "tiukkoihin paikkoihin."

Kuorma- autot saatiin ostetuksi Ruotsista, sillä sekin jossain määrin tarvitsi
Jäämeren tietä - 530 km Rovaniemeltä Petsamoon.
"Suurimmillaan 3000 tonnia / vrk:ssa liikenne rasitti suuresti soratietä."
Tuollainen
maantiekuljetuskapasiteetti oli tuolloin ennennäkemätöntä, mikä helposti unohtuu 2008 pohjalta tarkasteltuna.
Paavo Talvela
Muistelmat I, isbn 951 - 26 1220 - 8
ja
" Elintarviketilanne on aika lailla kiristynyt ja ellei Petsamon liikennettä voida pitää yllä, saattaa täällä ennen satoa tulla hyvinkin vaikeat ajat."
--------------
Paavo Talvela kävi Ragnar Nordströmin kanssa elokuussa Berliinissä,
kauttakuljetussopimuksen allekirjoitti 12 / 9 1940 Stewen.
NL, SN-Seurankin välityksellä painosti Suomea sisäisestikin ankarasti ja kesällä 1940 NL oli lopullisesti "demokratisoinut" Baltian maat.
Ranska oli romahtanut ja Saksa oli miehittänyt Norjan
ja
Neuvostoliitto ja Saksa olivat sopimuskumppaneita 1940.
--------------------------
Kauttakulkuunsa Pohjois- Norjan joukkojensa huoltoon saksalaisetkin käyttivät Jäämeren tietä.
Saksalle Pohjanlahti oli turvallinen reitti Ruotsin rautamalmikuljetuksiin ja
tämä merkittävin tekijä
lienee johtanut kauttakuljetussopimukseen Suomen kanssa ?

Petsamon
Ni- kuljetuksissa Norjan rannikkoa pitkin sai yhdessä saksalaisaluksessa olla korkeintaan 500 t 50 %:sta nikkelirikastetta - turvallisuussyistä.
(700 km:a soratietä Pohjanlahden rannalle)

Kauttakuljetussopimuksen jälkeen Englanti tiukensi lupaehtoja (merisaarto) ja vaati saada asettaa 12 tarkkailijaa Petsamoon, mihin Suomi tietysti suostui.
Kesäkuussa 1941 liittoutuneet takavarikoivat n. 40 suomalaista kauppa- alusta.

Suomea painostettiin joka taholta, idästä ja lännestä ja
F.D.Rooseveltkin teki rauhanvälitystarjouksia 1941.

Petsamon nikkelillä näyttäisi siis olleen laajempaakin merkitystä ?
Samoin Pohjois- Ruotsin teräksen vaikutus Suomelle --------------------------------------------------------------------
lisätty 2 / 4 :
Saksalle Ahvenanmaan merkitys Pohjois- Ruotsin rautamalmikuljetusten johdosta oli suuri.
Neuvostoliitto painosti Suomen sopimukseen 11 / 10 1940, jonka mukaan Talvisodan aikana rakennetut linnoituslaitteet Ahvenanmaalla oli hävitettävä ja Neuvostoliitolle oli sallittava konsulaatti Maarianhaminaan tätä valvomaan.
Jatkosodan alussa Suomi miehitti Ahvenanmaan, n. 5000 sotilasta.

Molotovin ja Hitlerin 11 /-40 Itämeri- keskustelussa Berliinissä rautamalmikuljetukset Pohjois- Ruotsista olivat merkittäviä.
"Ei konfliktia Itämeren alueella, ei sotaa Suomen kanssa- sanoi Hitler"

Petsamon nikkelimalmi ja myöh. myös rikaste kuljetettiin Saksaan Norjan rannikkoa pitkin. Myös talvella Ruotsin rautamalmia Narvikista tätä uhanalaista reittiä.
Englannin julistettua 6 / 12- 41 Suomelle sodan, se pommitti Kirkenesiä ja Liinahamaria, - erit. satamat - mutta ei Kolosjoen nikkelikaivosaluetta, eikä
Jäniskosken vesivoimalaitosta.

Veikko Palvo

[Ciccio]

Ensimmäisen maailmansodan aikana Tallinnassa oli 11 englantilaista sukellusvenettä päätehtävänään rautamalmin kuljetuksen häirintä
Luulajasta Saksaan.
WW2-aikana 1940 - syksy 1944 Saksaan kuljetettiin vuosittain 10 miljoonaa tonnia rautamalmia. (Luulaja ja myös Öxelsund, Narvik "varasatamana" talvisin)
Toisen maailmansodan aikana Saksalla oli Kiirunassa jonkinlaisia rautamalmin tuotannon valvojia; Obergruppenfyhrer Wettberg tuomittiin
26/1 1944 Rovaniemellä 6 kk:ksi Ounasvaaran vankileirille. "Wettberg asuu Kiirunassa, kuten muutkin esikunnan herrat"- kirjoittaa yhteysupseeri
ltn Mikko Jaakkola.

Petsamon nikkelikaivosalueen Saksa olisi ottanut haltuunsa jo 1940 jos Hitlerin sopimuskumppani Stalin olisi baltian miehityksen aikoihin käynnistänyt Suomenkin uudelleenvaltausyrityksen ja 1940 lopulla Hitler sanoi Molotoville Berliinissä: "EI selkkauksia Itämeren alueella."

Molempien maailmansotien aikaisen malminkuljetusreitin turvaaminen oli Saksalle elintärkeä ja samoin Petsamon nikkeli.
Moskovan rauhassa 1940 Stalin yllätykseksi suomalaisille ei ottanut Petsamon nikkelikaivosaluetta palauttaen Kolosjoen vaurioittumattomana Suomelle.
Missä määrin Hitlerin Saksan kannanottoihin Pohjanlahden ja Itämeren saattuereitin turvaaminen Ruotsin rannikolla on vaikuttanut ?

Veikko Palvo

[Ciccio]

Petsamon nikkelialueen konsessio sopimuksella 6/1934 USAlais-Kanadalaisbrittiläiselle
MONDille, joka perusti Petsamon Nikkeli Oy:n.
Syyskuussa 1944 INCO joutui kahdessa tunnissa määrittelemään Petsamon Kolosjoen nikkelin arvon ja johtokunnan sihteeri "heitti" arvon 50 miljoonaa US $:a Moskovaan.
Venäläiset maksoivat 20 miljoonaa $:a, osan valuuttapulassaan sterling-£:na INCOlle ja New Yorkissa oltiin tyytyväisiä, sillä INCO / MOND oli investoinut Petsamon Kolosjoelle 6,8 milj. $:a.
NL peri 20 milj. 1944 US $:n summan Suomelta "sotakorvausdollarikurssilla."
NL katsoi "ottavansa Petsamon saksalaisilta" - Suomi oli NL:n kannan mukaan luovuttanut nikkelin Saksalle, mutta NL katsoi kuitenkin ilmeisestikin oikeaksi
periä Suomelta myös "Petsamon saksalaissaatavia."
Jäniskosken voimalaitoksen jälleenrakennustyön ja 1947 Suomi joutui myymään Inarinjärven itäpuolisen alueen NL:lle - sopimuksen mukaan valuma- alueen vesienergia kuuluu yhä Venäjälle ja kaikki mahdolliset haitat Suomelle.
Tuloman voimalaitoksen rakentaminen oli jo ilmeisesti clearing-tilistä vaihtokauppaa ?

Veikko Palvo

[Seppo Jyrkinen]

Tätä ketjua en huomannutkaan. Hyvä, että muutkin tuntevat mielenkiintoa aihetta kohtaan. Minusta Petsamo on yksi Suomen historian solmukohtia.