Toponyymien todistusvoima
Lähetetty: 26.03.08 18:32
Tutkimuksessa on paljon keskusteltu siitä, mikä on pätevä keino määrittää ei-kirjallisen kulttuurin kieli. Arkeologinen evidenssi on tässä keskustelussa joutunut hyökkäyksen kohteeksi sillä perusteella, että ”saviruukut eivät puhu”. Asia ei kuitenkaan käytännössä ole näin yksinkertainen; Arkeologinen yhtenäinen kulttuuri todistaa vakuuttavasti yhteisön yhteisestä kielestä, kommunikaatiokeinosta. On melko mieletöntä ajatella, että löytyisi maantieteelllinen alue, jolla aineellinen kulttuuri on vuosituhansien ajan yhtenäinen ja muuttuu yhtä tahtia, mutta väestöllä olisi samojen vuosituhansien ajan ollut kaksi tai useampaa, pysyvästi erilllistä kieltä. Yhtä mieletöntä on ajatella, että jollain maantieteellisellä alueella olisi ollut väestö, joka on puhunut yhteistä kieltä, mutta jonka materiaalinen kulttuuri olisi vuosituhansien ajan säilynyt erillisenä. Toki on niin, että pienintä yksityiskohtaa myöden yhtenäistä aineellista kulttuuria ei ole, mutta toisaalta ei ole olemassa myöskään pienintä yksityiskohtaa myöden yhteisnäistä kieltä. Yhtenäinen materiaalinen kulttuuri kertookin yhtä yhtenäisestä kielestä - vaikkei kerrokaan suoraan, mikä tuo kieli oli.
Arkeologisen evidenssin tilalle on haluttu tuoda toponyymit ainoana ei-kirjallisen kulttuurin kieltä jollain rajatulla maantieteellisellä alueella todistavana aineistona. Toponyymien todistusvoima arkeologisesta materiaalista irroitettuna on kuitenkin olematon. Mitä voitaisiinkaan päätellä pelkästään kielitieteen menetelmin ajan 800-1000 j.Kr. väestön kielestä alueella, jolla on tuolloin ollut pitkällä aikavälillä suhteellisen yhtenäinen aineellinen kulttuuri, josta löytyy (vain muutaman mainitakseni) sellaisia paikannimiä kuin vaikkapa esim. Cambridge ja Oxford ja jolla väestön ylivoimainen pääkieli nykyään on nykyenglanti?
Arkeologisen evidenssin tilalle on haluttu tuoda toponyymit ainoana ei-kirjallisen kulttuurin kieltä jollain rajatulla maantieteellisellä alueella todistavana aineistona. Toponyymien todistusvoima arkeologisesta materiaalista irroitettuna on kuitenkin olematon. Mitä voitaisiinkaan päätellä pelkästään kielitieteen menetelmin ajan 800-1000 j.Kr. väestön kielestä alueella, jolla on tuolloin ollut pitkällä aikavälillä suhteellisen yhtenäinen aineellinen kulttuuri, josta löytyy (vain muutaman mainitakseni) sellaisia paikannimiä kuin vaikkapa esim. Cambridge ja Oxford ja jolla väestön ylivoimainen pääkieli nykyään on nykyenglanti?