Kiovan rus

[Vetehinen]

Erityisesti Roman Zakhariin pro gradu -tutkielma The Historiography of Normanist and Anti-Normanist theories on the origin of Rus’ (koko tutkielma luettavissa täällä) tarjoaa kattavan kirjallisuusluettelon josta varmasti löytyy jokaiselle jotakin.

Tuo oli mielenkiintoista salailtavaa. Tekstissä mainitaan naisen nimi Olha, joka on muutettu muotoon Olga, mutta ei aina. Tässä on referenssilistasta kohta jossa on Ol'hu -> Olha -> josta muualla tekstissä on tullut Olga.

"Saha pro Olafa Trihvasona j litopysne opovidannia pro Ol’hu (Saga on Olav
Tryggvason and chronicle strory on Olha"

Olha on etuosa joen nimestä Olha-va ja Olhava virtaa Strajaladogan läpi. Olgan joki? Mitä mahtaa pääte va-merkitä sillä se esiintyy myös sanoissa Pihkova, Moskova, Pultava jne.

[Jouko Heyno]

Erityisesti Roman Zakhariin pro gradu -tutkielma The Historiography of Normanist and Anti-Normanist theories on the origin of Rus’ (koko tutkielma luettavissa täällä) tarjoaa kattavan kirjallisuusluettelon josta varmasti löytyy jokaiselle jotakin.

Tuo oli mielenkiintoista salailtavaa. Tekstissä mainitaan naisen nimi Olha, joka on muutettu muotoon Olga, mutta ei aina. Tässä on referenssilistasta kohta jossa on Ol'hu -> Olha -> josta muualla tekstissä on tullut Olga.

"Saha pro Olafa Trihvasona j litopysne opovidannia pro Ol’hu (Saga on Olav
Tryggvason and chronicle strory on Olha"

Olha on etuosa joen nimestä Olha-va ja Olhava virtaa Strajaladogan läpi. Olgan joki? Mitä mahtaa pääte va-merkitä sillä se esiintyy myös sanoissa Pihkova, Moskova, Pultava jne.

Olhavalle on melko yleisesti hyväksytty etymologia mallia "Velhojoki", osin siksi, että venäjänkielisessä nimessä on sananalk. /v/. Nimi kuuluu vanhaan alueen SU-toponyymistöön, jota löytyy myös Ilmajärveen laskevien jokien nimistä. Staraja Ladogan vanha nimi skandinaavilähteissä on Aldeigjuborg, ja se näyttää tulevan ko. laskujoen nimestä , joka nykymuodossaa olisi jotain > Alajoki/Alatjohka tms., kantasuomalaista kuitenkin.

Olgan /g/:n ja /h/:n vaihtelu on puhutussa venäjässä (edelleen) yleistä. Kirjoitusstandardi on venäjässä(kin) myöhäinen.

[Jouko Heyno]

1) Koko Venäjälle on historiassa tehty tasan yksi viikinkiretki, ja sen teki Harald Hardrada palatessaan kotiin.

Mitä oikein mahdat, Heyno, tarkoittaa "viikinkiretkellä"? Eivätkös ne varjaagit/viikingit/skandinaavit reissanneet aika paljonkin pitkin Venäjän jokia edestakaisin?

4) Termi "viikinki" on alunperin skyyttalainen sana, joka tarkoittaa rikollista.

Voisitko Heyno jättää tuon skyyyttalaisteoriasi markkinoimisen ainakin siihen asti, että olet saanut sen gradusi julkaistua?

Jotta kysymykseesi voisin vastata, joudun valitettavasti sivuamaan tuota selitystäni; "Viikinkiretkillä" tarkoitetaan historiantutkimuksessa yleensä niitä Skandinaavisten merirosvojen (saksi: ”sæ: wickingas”, ”meren maantierosvot” tms.) tekemiä ryöstöretkiä, joiden alkukohtana usein pidetään Lindisfarnen luostariin kohdistunutta operaatiota 793/796 j.Kr. Tällaisia retkiä Venäjälle tiedetään tehdyn vain tuo yksi, eikä "viikinkiretkiä" tulekaan sekoittaa skandinaavien kaupankäyntiin tai valloituksiin ja siirtolaisuuteen. Viikinkejä vihasivat Euroopassa yhtä lailla skandinaavit kuin muutkin - niin kuin rosvoja ja ryöväreitä yleensäkin. Vakiintuneet hallinnot kävivätkiin järjestelmällistä sotaa näitä ryhmiä vastaan, joiden viimeisimpänä joutsenlauluna voitaneen pitää Vitaaliveljesten toimintaa. Viikinkejä ei historiassa saisikaan sekoittaa varjageihin.

[lentava kirvesmies]

Minunkin kirjastoni tietää kertoa, Olhava nimen tulevan Velho sanasta (Velhojoki).

Pravoslavnaja ensiklopedija tietää myös kertoa Velhojoen, tulevan Goottilaiskielisestä sanasta wahls, joka tarkoittaa vierasta/vierasmaalaista ja siitä taas mahdollisesti johtuneen Venäjänkielinen Suomalaisia tarkoittava sana tsuhoi (vieras). Mitenkähän on?

Mutta se va pääte. Sama kirja kertoo Kiovan oikean alkuperäisen ääntämismuodon olevan kiova. Siis ei Kiev, tai kiv.

Niitä va- päätteitä on myös Uralin jokien nimissä. Esimerkiksi vaikkapa Silva, Kohva, Usva.
Itse asiassa samoja päätteitä esiintyy Itämereltä Uralille.

Siis, mitä mahtaa merkitä?

[Ciccio]

Pohjanmiehien kirjoitetaan kulkeneen Laatokalla 700-luvulta asti ja kenties he ovat ulottaneet retkensä myös Pohjois- Laatokalle hakemaan tuon ajan yleistä kauppatavaraa, turkiksia.

Varjagien joukossa lienee ollut myös Suomenlahden rannikkoasutuksenkin sinne aiemmin asettuneita ja paikalliseen väestöön sulautuneita skandinaaveja ?

Aldeigjuborg skandinaavinimi esiintyy 700-luvulta alk. Staraja Ladogalle,
jossa sanotaan aluksi asustaneen varjageja ja karjalaisia, sekä
900-luv. alkaen slaavejakin.
Aldeigju- nimen kirjoitetaan tulleen Alajoki-, Alodejoki- nimestä, Olhavan sivujoki.

Abraham Orteliuksen kartassa 1592 Onegaborg on samalla paikalla kuin
Äänislinna 1941- 44.
Pietari Suuri perusti paikalle 1703 tykkitehtaan, Petrozavodsk´n
(Petr´n zavodsk- tehdas , Petroskoi )

Maankruunu´ssa ( Landskrona ) Neva- ja Ohta- jokien yhtymäkohdassa
on ollut "taajama" jo ennen ruotsalaisia noin 1290 alkaen,
samoin
Nöteborg´ssa, Nevan suulla Laatokalla ennen ruotsalaisia n. 1250.
Stolbovan
kylä on lähellä Tihvinää. ( Kustaa II Adolf ja 1617 rauhan solmiaminen )

Valamo on prof. Kirkisen mukaan perustettu 1300- luvun alussa, kreikkalainen munkki Sergei ja karjalaismunkki Herman.
Valamosta luostarilaitos on sittemmin laajentunut muualle Karjalaan.

Salmissa, 50 km Valamon luostarista, on Mantsin- ja Lunkulansaarilla vietetty härkä- ja pässiuhrijuhlia - joita ortodoksipapisto on pakanallisina tapoina voimakkaasti vastustanut, onpa joku pappi joutunut soutamaan pakoonkin Valamoon.
Mutta
Mantsin viimeistä härkäuhripäivää on vietetty vasta 1892. (3 härkää)
Iljanpäivää, ukkosenjumalan suosion saamiseksi viljankasvulle.
Juhlavieraita on ollut Lunkulansaarelta.

Lunkulan viimeistä bokinpäivää ( 7 pässiuhria ) on vietetty 4 / 7 1909.
Ja juhlavieraita on ollut Mantsinsaaresta:
Niilo Sauhke, Karjalan Praasniekat, Gummerus 1971

Olisivatko nuo Mantsin ja Lunkulan pakanalliset uhrimenot periytyneet bysantista ?
Sitkeästi niitä on noudatettu, eikä ortodoksikirkko ole pystynyt muuttamaan niitä kristilliseen muotoonkaan, saarelaisilla niihin näyttäisi kyllä sekoittuneen ortodoksisuuttakin.

Bysantissa pohjanmiehiä lienee ollut myös Laatokan ranta- asutuksista lähteneinä ?
Sekä Laatokan rannoille palanneina ?
-------------------
lisäys: Sukututkimuksessa nuoremmalta ajalta löytää sanalainoja eri kielistä.
Salmissa toistuu jatkuvasti ruotsin- tai venäjänkielisen kirjaaman
karjalaisnimen ja kirjauksen eroihin.
Länsi- Suomessa ruotsinkielinen on kirjannut suomalaisnimiä.
Ja
molemmilla suunnilla kirjurille t. papille on sanottu myös kutsumanimiä,
jotka on kirjoitettu miten sattuu.

Veikko Palvo

[Jaakko Hakkinen]

Sana "velho" on slaavilainen lainasana itämerensuomessa, joten sitä ei voitaisi pitää suomalais-ugrilaisperäisenä. Tuollainen sana ei muutenkaan ole yleinen paikannimien motiivina. Olhava-joen nimeä on muistaakseni yhdistetty Volga-joen kanssa meikäläiseen "alho"-sanueeseen. Substraattilainoissa ims. > venäjä tällaiselle vokaalisuhteelle tunnetaan paralleeleja, ja g:tä tavataan h:n substituuttina.

[Jouko Heyno]

Sana "velho" on slaavilainen lainasana itämerensuomessa, ...

Mikä olisi tuo slaavilainen sana, josta se on lainattu, koska se on lainattu ja millainen on sanan etymologia slaavikielissä?

[rammac]

Ovat viikingit antaneet venäjälle nimensä eli
Ryssland, russia, rus
ja venäjä tulevat sanoista, jotka tarkoittivat viikinkejä

Roslagens män, rorsmän, russar, vender
venemiehet, vendit
rammac

[Toni Selkala]

Tämä -va pääte oli yhdessä mainitsemassani lähteessä muistaakseni käännetty tarkoittamaan veden äärellä olevaa asutusta, mutta koska ei nyt suoralta kädeltä ole antaa sitä tarkkaa riviä niin pidättäydyn vielä kommentoimasta sen enempää. Olisi kiinnostavaa kuulla myös nimimerkki rammacin perustelut kannalleen, siitähän tässä kaiketi ollaan keskustelemassa, vaikka toki olisi mukavaa käydä keskustelua myös itse Venäjän synnystä, joka tuntuu olevan enemmän tai vähemmän hämärän peitossa. Jos vaikka sanoisin maan olevan luolabulgaarien perustama v. 124 niin saadaan kaikki selailemaan niitä omia lähteitä, joihin tiedot pohjaavat.

Elikkä, nyt varsinaisten lähteiden kautta kaikki selvittämään sitä kenen toimesta ja milloin Kiovan seudulle ensimmäinen asutus tuli ja olivatko myöhemmän rus-nimen takana todellakin nuo tuimat pohjan miehet vai sittenkin aavikon uljaat ja karskeat nomandit Iranista -- vai sitten nuo luolabulgaarit?

Muokkaus: Katsoin miten J. Brutzkus asian oli päätellyt. Jostain syystä en onnistu kopioimaan tekstiä suoraan artikkelista (joka ei valitettavasti ole avoimesti Internetistä saatavilla), joten kirjoitan kohdan tähän:

The word Küi, in all Turkish dialects from Yakutsk to Stambul, means a low place, a bank of a river, or a wharf; the word ev means "settlement," and consequently Kuiev is a harbor-settlement or the lower part of the town, in contrast to Sambat, i.e., a "high fortress" in Turkish, or Khorv and Vyshgorod in Slavonic.

Lähde: J. Brutzkus (1944). The Khazar Origin of Ancient Kiev. Slavonic and East European Review. American Series, Vol. 3, No. 1 (May, 1944), pp. 108-124. Kursiivit Brutzkus.

Näin Brutzkusin teorian mukaisesti, joka, kuten edellä on mainittu, tuki kantaa, jonka mukaisesti nimen Kiovalle olisivat antaneet Kazaari-hallitsijat. Artikkelissa Brutzkus käyttää apunaan monia aikalaislähteitä useilta eri kieliltä, esim. hepreaksi kirjoitettua kazaari-kuninkaan hallintokirjettä jne. Toki tämä ei kyllä yhtään selitä noita Moskova tahi muita sanoja. Edelleen on silti siis russit kateissa niin kuin moni muukin asia tässä maailmassa.

Ystävällisin terveisin,
Toni Selkälä

[lentava kirvesmies]

Ovat viikingit antaneet venäjälle nimensä eli
Ryssland, russia, rus
ja venäjä tulevat sanoista, jotka tarkoittivat viikinkejä

Roslagens män, rorsmän, russar, vender
venemiehet, vendit
rammac

Kiovan kirjatorilta hankkimani kirjaston mukaan hieman noista nimistä.
Valitettavasti lähdeviitteitä en voi nyt antaa, sillä matka jatkuu.


Rus sanasta. Ainakaan tähän päivään mennessä ei kukaan ole pystynyt osoittamaan sen alkuperää.

Tässä muutama teoria.

1 Nykyään katsotaan sen Viikinki/Rodslagen teorian kuuluvan samaan luokkaan, Etruskiteorian kanssa (eto ruski = Etruski).
Epäilyksiä herättää siinä teoriassa, jos se olisi samaa alkuperää Suomen Ruotsi sanan kanssa, niin miksi Suomalaiset eivät ole käyttäneet Venäläisistä sitä nimitystä.

2 Arabikauppiaiden tiedetään käyttäneen Rus nimitystä pohjoisen kauppiaista. Mutta koska eivät voineet erotella eri kansoja, niin ei voida sanoa keitä he nimenomaan tarkoittivat.

3 Mahdollisesti nimi on tarkoittanut Ros joen varrella asunutta kansaa.

4 Eräs mahdollisuus on nimityksen tulleen Venäjän sanasta rijsi, joka tarkoittaa punatukkaista ja sitä nimeä käytettiin Mordvalaisista, joissa oli huomattavan paljon punatukkaisia.

5 Preussi eli Prussia. Joko suoraan Preussilaisia tarkoittavana, tai mahdollisesti Novgorodin kautta siten, että Novgorodin kaupungissa asuivat eri kansallisuudet hyvin pitkälti omilla alueillaan ja slaavien korvaan Latvian kieli, tai mikä tahansa Balttilaiskieli, kuulosti samanlaiselta kuin Preussi/prussi. Joten Prusseilla/Ruseilla tarkoitettiin Baltteja.

6 Tuoreimman teorian mukaan, nämä ovat kaikki oikeita teorioita siten, että Nykyiseen Russia nimeen ovat yksinkertaisesti vain, yhdistyneet kaikki käytetyt samankaltaiset nimitykset.



Venäjä nimestä vielä. Arvellaan sen alunperin tulevan Suomen vene sanasta. Suomalaiset olisivat siten nimittäneet Virolaisia? veneenrakentajia, Jotka Väinäjoen yläjuoksulla rakentelivat pieniä veneitä kauppiaille. Näitä pieniä veneitä sitten hinattiin "koneilla" Dnjeprin latvoille, josta matka jatkui Kiovan kauppapaikalle, jossa oli mahdollista hankkia isompi laiva.

[Jouko Heyno]

Ovat viikingit antaneet venäjälle nimensä eli
Ryssland, russia, rus
ja venäjä tulevat sanoista, jotka tarkoittivat viikinkejä

Roslagens män, rorsmän, russar, vender
venemiehet, vendit
rammac

Kiovan kirjatorilta hankkimani kirjaston mukaan hieman noista nimistä.
Valitettavasti lähdeviitteitä en voi nyt antaa, sillä matka jatkuu.


Rus sanasta. Ainakaan tähän päivään mennessä ei kukaan ole pystynyt osoittamaan sen alkuperää.

Tässä muutama teoria.

1 Nykyään katsotaan sen Viikinki/Rodslagen teorian kuuluvan samaan luokkaan, Etruskiteorian kanssa (eto ruski = Etruski).
Epäilyksiä herättää siinä teoriassa, jos se olisi samaa alkuperää Suomen Ruotsi sanan kanssa, niin miksi Suomalaiset eivät ole käyttäneet Venäläisistä sitä nimitystä.

2 Arabikauppiaiden tiedetään käyttäneen Rus nimitystä pohjoisen kauppiaista. Mutta koska eivät voineet erotella eri kansoja, niin ei voida sanoa keitä he nimenomaan tarkoittivat.

3 Mahdollisesti nimi on tarkoittanut Ros joen varrella asunutta kansaa.

4 Eräs mahdollisuus on nimityksen tulleen Venäjän sanasta rijsi, joka tarkoittaa punatukkaista ja sitä nimeä käytettiin Mordvalaisista, joissa oli huomattavan paljon punatukkaisia.

5 Preussi eli Prussia. Joko suoraan Preussilaisia tarkoittavana, tai mahdollisesti Novgorodin kautta siten, että Novgorodin kaupungissa asuivat eri kansallisuudet hyvin pitkälti omilla alueillaan ja slaavien korvaan Latvian kieli, tai mikä tahansa Balttilaiskieli, kuulosti samanlaiselta kuin Preussi/prussi. Joten Prusseilla/Ruseilla tarkoitettiin Baltteja.

6 Tuoreimman teorian mukaan, nämä ovat kaikki oikeita teorioita siten, että Nykyiseen Russia nimeen ovat yksinkertaisesti vain, yhdistyneet kaikki käytetyt samankaltaiset nimitykset.



Venäjä nimestä vielä. Arvellaan sen alunperin tulevan Suomen vene sanasta. Suomalaiset olisivat siten nimittäneet Virolaisia? veneenrakentajia, Jotka Väinäjoen yläjuoksulla rakentelivat pieniä veneitä kauppiaille. Näitä pieniä veneitä sitten hinattiin "koneilla" Dnjeprin latvoille, josta matka jatkui Kiovan kauppapaikalle, jossa oli mahdollista hankkia isompi laiva.

Todennäköisin selitys termille on - juuri johtuen siitä, että se on tarkoittanut ketä milloinkin - turkkilaisperäinen sana, joka tarkoittaa yksinkertaisesti "naapuria". Sille on esiintymä lähes kaikissa Venäjän alueella puhutuissa ei-slaavilaisissa kielissä, ja juuri tuossa merkityksessä. Suomessa "ruotsi" on tarkoittanut lähtisiä, "ryssä" itäisiä "naapureita", Karjalassa "ruotzhi" on tarkoittanut lähtisiä naapureita - suomalaisia. Kun sana on vakiintunut etnonyymiksi, on meille lainattu uusi sana germaanikielistä merkitsemään "naapuria".

[Natalia UA]

Olen elävä todiste siitä, että vikingit tulivat Ukrainaan. Koko sukuni äidin puolesta ainakin on vaalea hiuksisia ja sinisilmisiä,nenä ja koko naama ihan kun skandinavit. Olen naimisissa suomalaisen miehen kanssa ja kävimme aika usein Kiovassa. Itse olen kotoisin Ukrainasta, mutta en ole Kiovasta, vaan BUG-joelta, VInnitsan alue. Useita löytyy sieltä sinisilmisiä ja se vikingien nenä ja muoto..Kansa on vain sekoitunut piku hilja. Mieheni ei yhtään epäile, että mun mummoni ei olisi vikingien jälkelainen, täyttänyt hän kaikki kriteerit ja kuoli, eli elävä todistus nyt kuoli, mutta löytyy samasta kylästä useita ihmisiä jotka täyttävät tiettyjä kritereita, eli vikingien kritereita.Sanoja on paljon , en vain tiedä, onko se siis ruotsin kelestä , sana kun "flaska". Tällä hetkellä ei tule mieleen monta sanaa, mutta mieheni oli sanonut ennen, että aika monta sanaa muistuttaa ruotsia..Ukkini ei näyttänyt yhtä vikingia, oli enemmän kun kreikalainen, saattaisi olla että kanssani on käynyt monta valoitusta läpi. Voisin vain sanoa että ukkini oli todella ahkera ja töitä tekevä,oli puun seppä..Mummoni muistutti minun miehelleni hänen omaa mummonsa. Ja löytyy sieltä aina uusia koruja, kaikki ei vain palauteta museoihin, mutta lehdet aina kirjoittavat...taas löydetty vikingien koruja..

[Vetehinen]

Olen elävä todiste siitä, että vikingit tulivat Ukrainaan. Koko sukuni äidin puolesta ainakin on vaalea hiuksisia ja sinisilmisiä,nenä ja koko naama ihan kun skandinavit. Olen naimisissa suomalaisen miehen kanssa ja kävimme aika usein Kiovassa. Itse olen kotoisin Ukrainasta, mutta en ole Kiovasta, vaan BUG-joelta, VInnitsan alue. Useita löytyy sieltä sinisilmisiä ja se vikingien nenä ja muoto..

Käydessäni Donetskissa Itä-Ukrainassa havaitsin että monilla ukrainalaisilla on hyvin vaaleat silmät. Eivät siniset tai vihreät vaan hyvin vaalean harmaat, lähes valkoiset. Muistaakseni jossain kreikkalaisissa teksteissä on vaaleasilmäisistä pohjoisen asukkaista.

Tässä on yksi kartta, joka esittää sinisilmäisyyden yleisyyden Euroopassa:

http://westernparadigm.wordpress.com/20 ... of-europe/

Ja tässä artikkelissa on esitetty blondikartta:

http://majorityrights.com/index.php/web ... dics/P700/

[Jouko Heyno]

Ovat viikingit antaneet venäjälle nimensä eli
Ryssland, russia, rus
ja venäjä tulevat sanoista, jotka tarkoittivat viikinkejä

Roslagens män, rorsmän, russar, vender
venemiehet, vendit
rammac

Tämä on yksi perinteisistä tulkinnoista, ja täysin kestämätön. Lähtökohdaksi oletetussa sanassa, "rodhen" on soinniton spirantti, ja "tuloksessa", "rus'", soinnillinen palataalisibilantti. Paralleelia ei ole, eikä kehitys ole uskottava eikä perusteltu.

[Jouko Heyno]

... jos se olisi samaa alkuperää Suomen Ruotsi sanan kanssa, niin miksi Suomalaiset eivät ole käyttäneet Venäläisistä sitä nimitystä.

Et punctum! Suomalaisethan nimen omaan ovat käyttäneet samaa nimitystä; suomalaisille länsinaapuri on "ruotsi", itänaapuri "ryssä", karjalaiselle suomalainen on "ruotzi". Taustalla on kantaturkkilainen naapuria tarkoittava sana, joka löytyy myös sukukielistä, ja tarkoittaa "naapuria". Kun sana on kiinnittynyt suomessa etniseen ryhmään, on "naapuria" tarkoittava sana lainattu germaaneilta korvaamaan tarvetta.