oboy kirjoitti:Tästä tulikin mieleen että stalinistithan juuri kritisoivat Neuvostoliittoa varsin ahkerasti sen ihmisoikeus rikoksista ja muusta politiikasta. Ainakin Marxilais-Leniniläisten ryhmien punakaarti lehdestä olen lukenut varsin laajaa "Neuvostovastaista" materiaalia. Ihan mielenkiinnosta missä maltilliset kommunistit julkaisivat neuvostoliittoa arvostelevaa materiaaliaan. Oma käsitykseni on että nimen omaan stalinistit olivat kovimpia Neuvostoliiton kritisoijia ja heidän punakaarti lehtensä oli yksi harvoja Suomessa ilmestyviä lehtiä jossa käsiteltiin varsin avoimesti Neuvostoliiton tilannettaEsaH kirjoitti: Esim. muistaaakseni Outi Ojala on jälkeenpäin vedonnut tähän avoimuuteen puolustaakseen itseään ja tovereitaan stalinismisyytöksiltä. Löytyi varmasti myös joitakin harvoja radikaalikommunistejakin, jotka olivat kriittisiä Nl:n ihmisoikeusrikkomuksista. Ja porvaripuolueiden edustajat olivat hyvin usein hiljaa tai noudattivat Suomen/Kekkosen julkista kantaa Nl:n ja itäleirin rikoksien suhteen.
Ja tämä on jotenkin paha asia ? Kyllä ihmisillä saa/on saanut olla ihan mitkä mielipiteet tahansa Neuvostoliitosta ja Suomen suhteesta siihen. Miten tälläinen asia liittyy historian keskusteluun?Tämä monien maltillisempien enemmistöläisten kriittisyys ja avoimuus ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että he ajoivat sosialistista Suomea - tai väkivallatonta siirtymistä sosialisimmin/kommunismiin - ja yhä tiiviimpää suhdetta Neuvostoliittoon ja loittonemista länsimaailmasta. Eikä sitä, että he kritisoivat ylivoimaisesti enemmän vihollista eli kapitalistista länttä.
Onko O`boylla antaa esimerkkejä stalinistien kirjoittelusta? Taistolaisissa, stalinisteissa ym. oli varmasti sinisilmäisiä idealisteja, jotka kritisoivat väkivaltaa ja pakottamista. Silti he pitivät idoleinaan murhamiehiä kuten Leniniä ja Stalinia. Jyrkimmät kommunistit saattoivat kritisoida Nl:n silloista harjoitettua politiikkaa, mutta toivoa samalla siirtymistä käytännön vallankumokselliseen toimiin leninistis-marxilaisen tai stalinistisen kommunismin pystyttämiseksi maahamme.
Niin, onko se paha asia kannattaa kommunismia, siitä on jokaisen päätettävä itse. Kyllähän jotkut ihailivat/ihailevat kansallissosialismiakin pehmeämmässä muodossa (ilman joukkomurhia).