Kymenlaakson sekava historia

[Hannu]

Olen tässä HisKin avulla yrittänyt ottaa selvää sukuni vaiheista viime vuosisadoilla.
Nimiä ja päivämääriä kyllä löytyy, mutta taustaahan niille ei HisKi pysty kertomaan ja se sitten on löydettävä tutkimalla muita lähteitä ja arvailla.

Ensimmäinen kysymykseni on 1700-luvun virallisesta kielestä. Ollaan osa Venäjää, mutta kirkonkirjat ovat enimmäkseen ruotsiksi. Se on nyt tietysti peruja Ruotsin ajalta, mutta Heikki ei aina olekkaan Henrik vaan Hindrich, sitä alkaa miettimään. Sehän on saksaa! Mitenkäs tuo saksa on päässyt putkahtamaan viralliseksi kieleksi? Venäjällä, alueella, missä asukkaat ovat suomenkielisiä?

Toinen kysymys liittyy siihen, että suvussa näkyy olevan huomattava määrä seppiä ja metallialalla useat meistä jälkeläisistäkin vielä ovat. Olen lukenut arkeologisista löydöistä. että Kymenlaakson sepät ovat jo aikaisessa vaiheessa osanneet valmistaa rautaa ja on jopa todistettu että he ainakin ovat pystyneet valmistamaan terästä.
Nämä taidot taas väitetään tulleen Liivinmaalta tulleiden pakolaisten mukana.
Lähtivät kai saksalaisia karkuun. Minkälaisia pakolaisia he oikein olivat. Jos he olivat karanneita orjia, niin olivatpa ne taitavia orjia kun toivat terästeollisuuden Suomeen?

Kolmas kysymys liittyy Iso-Vihaan. Tässähän nuo kirkonkirjat menevät ihan sekaisin, kun melkein kaikki ne kirkot, jossa esivanhempani olivat kirjoilla on näköjään poltettu ja paljon muutakin hävinnyt. Suvulleni se on ainakin ollut traumaattista, koska muistan vielä isovanhempieni puhuneen Iso-Vihasta. Ne olivat kauheita aikoja ne. Monet miehet katosivat maisemista. Sanottiin heidän ryhtyneen sisseiksi!
Ei siis niitä viime sotien aikaisia sissipartioita, vaan ihan niitä alkuperäisiä Ison-Vihan aikaisia. Minä olen saanut sellaisen kuvan, että he olivat eräänlaisia Robin-Hoodeja siinä missä venäläiset olivat kansaa ryöstäviä normanneja.
Onko näin? Keitä he olivat ja mistä sana "sissi" tulee?

Siinä kolme asiaa joista haluaisin tietää enemmän.

Hannu

[Klaus Lindgren]

osaan nyt tähän hätään vastata vain kahteen ensimmäiseen kysmykseesi. Ensinnäkin, kun Venäjä valloitti 1700-luvun alkupuolella osia Suomesta, niin kyllä, näiden alueiden hallintokieleksi tuli balttilaiseen tapaan saksa! Seurakuntien hallinto näky säilyneen ainakin osittain ruotsinkielisenä, ovathan kirkonkirjat ruotsiksi, mutta hallinto ja koululaitos saksalaistettiin nopeasti. Itse asiassa keisarinna Elisabetin aikana Venäjän koululaitosta uudistettiin voimakkaasti ja tällöin Vanhan Suomen kaupunkeihin perustettiin Kreisschule-nimisä oppilaitoksia, piirikouluja siis ja jopa tyttökouluja. Näinpä siis Savonlinnassa oli aina 1840-luvulle asti saksankielinen koulu! Kun sitten Vanha Suomi liitettiin taas Uuteen Suomeen vuonna 1812, hallinnon kieleksi palasi heti ruotsi, mutta koulukieli vaihtui ruotsiksi vasta vuoden 1844 tietämissä.

Mitä taas seppään tulee, niin Baltiassa ja Venäjällähän osapuilleen kaikki talonpojat olivat maaorjia, myös ammattitaitoiset erikoisosaajat, kuten sepät.

[Jouko Heyno]

Sanan "sissi" "lyhytetymologia" on melko yksinkertainen. Se on lainaa venäjästä, ja tarkoitta rosvoa, rikollista yms.

[Hannu]

Ihmettelen vain, että ainoa, joka tuohon sissi-kysymykseen pystyi (t. tahtoi) vastaamaan oli Jouko Heyno.
Vastauskaan ei ollut yllättävä, sen olin jo melkein arvannutkin.
Vaikka kysymys sisseistä olikin vain sivukysymys viestissäni, niin nyt mielenkiintoni herääkin.
Jos sissi-sana on lainaus venäjästä ja tarkoittaa jotain niin pahaa, niin sehän osoittaa että heistä on tullut käsite Venäjälläkin. Ei mitättömiä pikkurosvoja vastaan tarvitse sellaista proganda-sotaa käydä.
Siis varsin huomioonotettava vastarintaliike?
Sana sissikin on suomenkielessä vakiintunut tarkoittamaan nimen omaan vapaustaistelijoita tai tyranniaa vastaan kapinoivia.
Mistä johtuu, että alkuperäiset sissit saavat lähinnä tabun omaisia reaktioita historiankirjoituksessa?

[Klaus Lindgren]

Verkosta löytyi Jalo Kaliman artikkeli "Sisso (Sissonen) ja sissi" (Virittäjä 46(1942)) http://www.suku.fi/nimet/nimi118s.htm , jossa kirjoittaja mainitsee, että aiemmin (Kiparsky, Virittäjä 1933) on esitetty merkityksen kehitystä 'partioretkeilijä >rosvo >varas > näpistelijä' ja kantasanaa šiš, joka on saattanut tarkoittaa äänettömästi liikkuvaa hiipparia tai haamua. Kalima pohdiskelee sitäkin, että nimi saattaisi olla suomensukuista juurta ja lainautunut venäjään, vaan ei ota asiaan lyhyessä artikkelissaan sen varmempaa kantaa.

Erilaisia metsissä liikkuvia väkivaltaisia hiihtelijöitä lienee niin Venäjällä kuin muuallakin ollut osapuilleeen aina, rauhattomina aikoina enemmän, rauhallisina vähemmän, jos ollenkaan. Joskus nämä sissit ovat olleet ihan vain rosvoja, toisina aikoina taas oman hallituksensa tukemia ryöstelijöitä, jotka ovat vainonneet naapurimaan asukkaita (Ruotsin ja Venäjän rajan yli näitä kai keskiajalla ja uuden ajan alussa liikkui molempiin suuntiin) ja toisinaan taas omaa hallitustaan vastaan nousseita kapinoitsijoitakin. Siitä, milloin taas suomen kirjakielessä on ruvettu puhumaan gerillasodankäkävijöistä sisseinä, minulla ei ole tarkempaa tietoa. Veikkaisin 1900-luvun alkupuolta tai 1800-luvun jälkipuoliskoa.

Nämä löytämäni tiedo ovat siis varsin vanhoja (1942), jos joku tuntee uudempaa tutkimuskirjallisuutta, kertokoot enemmän.

[Hannu]

No, kun kukas kissan hännän nostaa jos ei kissa itse.
Kun en ole parempaakaan vastatusta saanut, niin olen yrittänyt tutkia asiaa itse. Minulla ei tosin ole mitään kovin suurta kirjastoa käsillä, mistä voisin katsoa, mutta Sigurd Nordenstrengin "Haminan Historiasta" olen lukenut tämän:
Lainaus;
"Vehkalahdellekin ilmestyi sissejä, joiden arvellaan kuuluneen tunnetuimman sissipäällikön, entisen rakuunakapteeni Pietari Långströmin joukkioon. Vuonna 1715 sissijoukko ryösti ja tuhosi Vehkalahden rannikolla kaksi venäläistä kuljetusalusta, jotka olivat matkalla Turusta Pietariin."
Lähteekseen ilmoittaa Sigurd Nordstrøm Suomen Historian Pikkujättiläinen.
Myöhemmin on maininta, että Haminan kaupungin raastuvanoikeuden pöytäkirjoissa 1720-luvulla mainitaan sissit pari kertaa, heitä nimitetään yksipuolisesti "ryövärijoukoiksi".
Niin, mitä tuosta Haminan raastuvan mielipiteestä voi sanoa kuin sitä Isonvihan aikoina tuskin oltiin vähemmän "suomettuneita" kuin nykyjääkin.
Mutta oliko se myös mitä silloinen kansa ajatteli?
Kun seuraan tuota Klaus Lindgreenin lähettämää linkkiä sissi-nimen alkuperästä, että sillä voi olla jotain tekemistä sissi-nimisen kansan kansa. Sen pitäisi olla jonkinlainen alkukansa (ehkä suomensukuinen) nykyisellä Keski-Venäjällä. Kun slaavit muuttivat alueelle muunmuassa maanviljelijöinä ja niin poispäin, sissit elivät enimmäkseen metsästämällä ja "hiippailivat metsissä".
Kun kaksi kansanryhmää, joilla oli erinlaisia kiinnostuksia, kohtaa toisensa voi syntyjä riitoja(sotia). Ehkä siksi sana sissi on saanut venäjän kielessä tuon halveksivan metsässähiippailijan nimen.
Nykyvenäjäksi Pietari Långströmiä varmaan kutsuttaisiin terroristiksi.
Niinkuin saksalisetkin toisen maailmansodan aikana kutsuivat vapaustaistelijoita niissä maissa, jotka he olivat miehittäneet, Ranskassa, Tanskassa ja Norjasta.
Voittaja kirjoittaa historiaa ja siksi emme kutsu vapaustaistelejioita "ryövärijoukoiksi."

Isäni, jolla muuten ei ole mitään tämän kanssa tekemistä, johti Talvisodan aikana sissipartiota, jonka tehtävänä oli suorittaa sabotaasia vihollisten linjojen takana. Että jopa Mannerheimikin arvosti sissejään niin etteivät ne pojat niin merkityksettömiä ole sotilashistoriassakaan.

[/i]