Tutkimus, evoluutio ja minä?

[Cornelius]

Euroopassa kirjoitettiin lähinnä latinaksi, jota on tuhansien vuosien ajan puhuttu Euroopassa, parhaimmillaan erittäin laajalla alueella. Pointtini on, että Malin kuningaskunta oli pikemminkin arabialaisen sivilisaation osa kuin omaperäinen länsiafrikkalainen sivilisaatio. Se ei myöskään jättänyt juuri mitään jälkeä maailmanlaajuisesti.

Millä tavoin vaikkapa Suomi on omaperäinen Länsi-Eurooppalainen sivilisaatio? Tai Ruotsi? Tai kriteereilläsi edes Saksa tai Britannia?

Suomi, Ruotsi, Saksa ja Britannia kuuluvat kaikki varhaiskeskiajalta lähtien syntyneeseen omaperäiseen länsimaiseksi kutsuttuun sivilisaatioon. Malin kuningaskunta oli osa arabialais-islamilaista kulttuuripiiriä, jonka ydinalueet olivat Lähi-idässä, Pohjois-Afrikassa ja Etelä-Euroopassa.

Tästäkö se on mielestäsi kiinni?

Euroopan maita vertailtaessa kuitenkin väestön biologinen alkuperä vaikuttanee enemmän, koska kaikissa on kehittyneet koulujärjestelmät.

Viittauksella biologiseen alkuperään tarkoitin nimenomaan sitä, että monissa Euroopan maissa on suuria kehitysmaista peräisin olevia vähemmistöjä, jotka painavat PISAn kaltaisissa tutkimuksissa tuloksia alaspäin. Kouluikäisissä ikäluokissa maahanmuuttajien osuus on vielä isompi kuin koko väestössä. Kysymys on uskoakseni etenkin biologisista eroista - kielitaidon ym. puuttumisen lisäksi. Huomautan tässä, että esimerkiksi jokainen natiiviruotsalainen muistuttaa geneettisesti enemmän jokaista natiiviruotsalaista kuin yhtäkään somalialaista. ÄO-tutkimukset puoltavat näkemystä älykkyyden vahvasta periytyvyydestä, ja tutkimuksissa on havaittu kerta toisensa jälkeen systemaattisia rotueroja ÄO-keskiarvoissa.

Koulutusjärjestelmäkin vaikuttaa toki PISA-tuloksiin ja Suomen kohdalla on puhuttu myös suomen oikeinkirjoituksen helppouden vaikutuksesta. Olisi mielenkiintoista saada tietoa samanlaisten maahanmuuttajaryhmien menestyksestä PISAssa eri maissa, jolloin voitaisiin sanoa enemmän koulujärjestelmien eroista.

[Olli Turunen]

Suomi, Ruotsi, Saksa ja Britannia kuuluvat kaikki varhaiskeskiajalta lähtien syntyneeseen omaperäiseen länsimaiseksi kutsuttuun sivilisaatioon. Malin kuningaskunta oli osa arabialais-islamilaista kulttuuripiiriä, jonka ydinalueet olivat Lähi-idässä, Pohjois-Afrikassa ja Etelä-Euroopassa.

Ok, eli ensin arabian kieli Malissa tekee siitä osan islamilaista kulttuuria, mikä tarkoittaa, että sen kulttuuri ei voinut olla omaleimainen. Nyt kuitenkin näet, että fyysinen etäisyys on niin pitkä, että Mali ei kuulu kulttuurin ydinalueisiin. Eikö tämä tee Malin kulttuurista melko omaleimaisen, kun se, näkemyksesi mukaan sivussa islamilaisen kulttuurin valtavirrasta, pyöri omillaan peräti Timbuktussa asti? Vai yritätkö sanoa, että arabialais-islamilainen kulttuuripiiri ei ollut omaperäinen?

Viittauksella biologiseen alkuperään tarkoitin nimenomaan sitä, että monissa Euroopan maissa on suuria kehitysmaista peräisin olevia vähemmistöjä, jotka painavat PISAn kaltaisissa tutkimuksissa tuloksia alaspäin.

Eli PISA:n empiria kelpaisi sinulle osoittamaan tilastollisesti merkittäviä eroja "rotujen" välillä mutta ei tilastollisesti merkittäviä eroja vaikkapa Suomen sisällä.

Kouluikäisissä ikäluokissa maahanmuuttajien osuus on vielä isompi kuin koko väestössä. Kysymys on uskoakseni etenkin biologisista eroista - kielitaidon ym. puuttumisen lisäksi. Huomautan tässä, että esimerkiksi jokainen natiiviruotsalainen muistuttaa geneettisesti enemmän jokaista natiiviruotsalaista kuin yhtäkään somalialaista. ÄO-tutkimukset puoltavat näkemystä älykkyyden vahvasta periytyvyydestä, ja tutkimuksissa on havaittu kerta toisensa jälkeen systemaattisia rotueroja ÄO-keskiarvoissa.

Viittaamasi äo-tutkimukset on ajat sitten ammuttu niin täyteen reikiä, että katiskakin pitää paremmin vettä kuin ne. Puhumattakaan koko äo:n käsitteestä. Mutta kun rotuteoreetikko on jotain päättänyt, siihen ei tiede pääse väliin millään.

Et selvästikään ole lukenut keskustelun aiempia viestejä, joten viitaan muutamiin artikkeleihin, joista oli puhe.

Mitä se sellainen vahva periytyvyys on, jossa ympäristön aiheuttama varianssi, riippuen perheen sosio-ekonomisesta asemasta, vaihtelee nollasta 60 prosenttiin?

"The models suggest that in impoverished families, 60% of the variance in IQ is accounted for by the shared environment, and the contribution of genes is close to zero; in affluent families, the result is almost exactly the reverse."

Turkheimer, E., A. Haley, M. Waldron, B. D'Onofrio, and I. I. Gottesman. "Socioeconomic Status Modifies Heritability of Iq in Young Children." Psychological Science 14, no. 6 (2003): 623-628.

Mitä se sellainen vahva biologinen periytyvyys on, jonka varianssi on keskihajonnan verran riippuen adoptioperheen sosio-ekonomisesta asemasta?

Capron, C., & Duyme, M. (1989). Assessment of effects of socio-economic status on IQ in a full cross-fostering study. Nature, 340(6234), 552-554.

Mitä se sellainen rodullinen periytyvyys on, jossa yhdysvaltain mustat ottavat jatkuvasti valkoisia kiinni äo-keskiarvossa riippuen sosio-ekonomisen asemansa parantumisesta?

"Blacks have gained 4 to 7 IQ points on Whites over the past 30 years. Neither changes in the ancestry of the individuals classified as Black nor changes in those who identify themselves as Black can explain more than a small fraction of this gain. Therefore, the environment has been responsible."

Dickens, W. T. and J. R. Flynn. "Black Americans Reduce the Racial IQ Gap: Evidence from Standardization Samples." Psychological Science 17, no. 10 (2006): 913-920.

Ja miksi ihmeessä tätä periytyvyyttä tungetaan tässä älykkyyskeskustelussa joka paikkaan ymmärtämättä lainkaan, mistä koko käsitteessä on kyse? Sama koskee rotua.

"Heritability is not a fixed value for a given attribute. Although we may read about “the heritability of IQ” (e.g., Herrnstein & Murray, 1994), there really is no single fixed value that represents any true, constant value for the heritability of IQ or anything else, as recognized by Herrnstein and Murray (1994) and most others in the field (e.g., Bouchard, 1997). Heritability depends on many factors, but the most important one is the range of environments. Because heritability represents a proportion of variation, its value will depend on the amount of variation. As Herrnstein (1973) pointed out, if there were no variation in environments, heritability would be perfect, because there would be no other source of variation. If there is wide variation in environments, however, heritability is likely to decrease.

When one speaks of heritability, one needs to remember that genes always operate within environment contexts. All genetic effects occur within a reaction range such that, inevitably, environment will have differential effects on the same genetic structure. The reaction range is the range of phenotypes (observable effects of genes) that a given genotype (latent structure of genes) for any particular attribute can produce, given the interaction of environment with that genotype. For example, genotype sets a reaction range for the possible heights a person can attain, but childhood nutrition, diseases, and many other factors affect the adult height realized. Moreover, if different genotypes react differently to environmental variation, heritability will show differences depending on the mean and variance in relevant environments (Lewontin, 1974). Thus, the statistic is not a fixed value. There are no pure genetic effects on behavior, as would be shown dramatically if a child were raised in a small closet with no stimulation. Genes express themselves through covariation and interaction with the environment, as discussed further later.

[snip] roughly 85% of genetic variance occurs between any two individuals within any socially identified racial group; roughly 9% occurs among different populations within a socially identified race; and only the remaining 6%–7% occurs between socially identified races. Other researchers have arrived at the same conclusions using more powerful data sets obtained with more technologically advanced methodologies (Barbujani, Magagni, Minch, & Cavalli-Sforza, 1997; K. K. Kidd et al., 2004; Rosenberg et al., 2002; Tishkoff & Kidd, 2004) or through simulation analyses (Templeton, 1999).

Different populations—racial, ethnic, religious, or whatever—may encounter quite different environments, on average. Whatever the heritability of intelligence or other attributes within a given setting, no conclusions can be drawn about heritability as a source of differences across settings. The fact that IQs have increased so much over the years (Neisser, 1998) suggests that environments differ widely over time. They probably differ substantially as well for members of different groups at a given time.

[snip] Race is a social construction, not a biological construct, and studies currently indicating alleged genetic bases of racial differences in intelligence fail to make their point even for these social-defined groups."

Sternberg, R. J., E. L. Grigorenko, and K. K. Kidd. "Intelligence, Race, and Genetics." American Psychologist 60, no. 1 (2005): 46-59.

Kun nyt ympäristön valtavasta merkityksestä toteutuvaan älykkyysosamäärään ei voi juuri kiistellä, varsinkaan heikoissa olosuhteissa, ja otetaan huomioon Afrikan tilanne, suuri osa rodun ja älykkyyden yhdistävistä tutkimuksista on silkkaa puoskarointia.

Noin puolet afrikkalaisista kärsii juomaveden epäpuhtauteen liittyvistä sairauksista. 800 miljoonaa on aliravittuja, joista noin 300 miljoonaa lapsia. 90 prosenttia aliravituista kärsii pitkäkestoisesta aliravitsemuksesta ja hivenaineiden puutteesta.

Tosin luvut vaihtelevat lähteen mukaan:

http://www.prb.org/Articles/2008/stuntingssa.aspx/

[J.P.Roos]

Viittaamasi äo-tutkimukset on ajat sitten ammuttu niin täyteen reikiä, että katiskakin pitää paremmin vettä kuin ne. Puhumattakaan koko äo:n käsitteestä. Mutta kun rotuteoreetikko on jotain päättänyt, siihen ei tiede pääse väliin millään.

Olen pettynyt Turunen! Esitin sinulle aikamoisen liudan vastaväitteitä ja edelleen tuot nyt samoja väitteitä uudelleen esiin Corneliukselle. Tässähän ei lisäksi ole ollut juurikaan puhetta roduista vaan eri kansojen äo-keskiarvoista. Se on eri asia. Et ole esittänyt mitään asiallista kritiikkiä niitä vastaan Eli loppulauseesi voi muotoilla näin: "kun äo-tutkimusten vastustaja on jotain päättänyt. siihen ei tutkimus pääse väliin (koska sitä ei saa tutkia!)

Mitä se sellainen vahva periytyvyys on, jossa ympäristön aiheuttama varianssi, riippuen perheen sosio-ekonomisesta asemasta, vaihtelee nollasta 60 prosenttiin?

Esitin jo vastauksen. Yhteys äon ja ympäristövaikutuksen välillä ei ole lineaarinen. Normaalitilanteessa heritabiliteetti on merkittävä.

Mitä se sellainen vahva biologinen periytyvyys on, jonka varianssi on keskihajonnan verran riippuen adoptioperheen sosio-ekonomisesta asemasta?

Vrt yllä. Tutkimuksia tästä on vaikka kuinka paljon. Täytyy muokata faktoja todella reippaasti ennen kuin saa adoptiolasten äo:n riippuvaksi perheen äo:sta.

Mitä se sellainen rodullinen periytyvyys on, jossa yhdysvaltain mustat ottavat jatkuvasti valkoisia kiinni äo-keskiarvossa riippuen sosio-ekonomisen asemansa parantumisesta?

"Blacks have gained 4 to 7 IQ points on Whites over the past 30 years. Neither changes in the ancestry of the individuals classified as Black nor changes in those who identify themselves as Black can explain more than a small fraction of this gain. Therefore, the environment has been responsible."

Jätin tähän sitaatin koska johtopäätös on aika suoraviivainen. Eivätkä faktat tässäkään tue sitä. Flynn ja Dickens kuuluvat tähän jengiin jonka tutkimus on varsin tarkoitussuuntautunutta. Flynnhän vaittää jopa vihdoinkin ymmärtäneensä että hänen efektinsä selitys on sosiaalinen konstruktio. Eli kun tarpeeksi konstruoi niin saa erot kaventumaan.
Alla viittaan erääseen Gottfredson-artikkeliin jossa mainitaan että erojen on väitetty kaventuneen jo 30 vuoden ajan, mutta aina ne vain ovat yhtä suuret.

Ja miksi ihmeessä tätä periytyvyyttä tungetaan tässä älykkyyskeskustelussa joka paikkaan ymmärtämättä lainkaan, mistä koko käsitteessä on kyse? Sama koskee rotua.

Aivan, juuri tämän kysymyksen haluaisin esittää sinulle!
Seuraavassa sitaatissasi esitetään muuten esimerkkinä pituus joka on aika hyvä neutraali malli, vaikka eroja toki on.

For example, genotype sets a reaction range for the possible heights a person can attain, but childhood nutrition, diseases, and many other factors affect the adult height realized. Moreover, if different genotypes react differently to environmental variation, heritability will show differences depending on the mean and variance in relevant environments (Lewontin, 1974). Thus, the statistic is not a fixed value. There are no pure genetic effects on behavior, as would be shown dramatically if a child were raised in a small closet with no stimulation. Genes express themselves through covariation and interaction with the environment, as discussed further later.

Sternberg et la sotkevat tässä yhtäkkiä käyttäytymisen ja pituuskasvun. Pituus on erittäin periytyvää kuten jokainen voi havaita. Silti ympäristö vaikuttaa siihen myös. Pituuden flynn-efekti on se että koko väestön pituus kasvaa, mutta silti periytyvyys säilyy vahvana.

[snip] roughly 85% of genetic variance occurs between any two individuals within any socially identified racial group; roughly 9% occurs among different populations within a socially identified race; and only the remaining 6%–7% occurs between socially identified races. Other researchers have arrived at the same conclusions using more powerful data sets obtained with more technologically advanced methodologies (Barbujani, Magagni, Minch, & Cavalli-Sforza, 1997; K. K. Kidd et al., 2004; Rosenberg et al., 2002; Tishkoff & Kidd, 2004) or through simulation analyses (Templeton, 1999).

Tämä esimerkki on yksi versio ns. Lewontinin harhasta: ei oteta huomioon geneettistä samanlaisuutta eikä oteta huomioon eri geenien yhteisvaikutusta. Apinalla ja ihmisellä on n 95-97 prosenttia yhteisiä geenejä. Siis se geenijoukko, jonka suhteen ihmiset eroavat apinasta on aika pieni. Yllämainitut varianssiluvut ovat siis selkeästi kyseenalaisia.

The fact that IQs have increased so much over the years (Neisser, 1998) suggests that environments differ widely over time. They probably differ substantially as well for members of different groups at a given time.

Tässä on se pieni ongelma josta täällä on aikaisemmin keskusteltu, että älykkyys määritellään kyvyksi ratkaista monimutkaisia ongelmia jotka ovat ratkaisijalle uusia, ja kyvyksi oppia uusia asioita. Toisin sanoen, älykkyyttä EI voi mitata jatkuvasti samalla mittarilla koska ihmiset oppivat ja opettelevat sen käytön. Älykkyyden muutos ei siis välttämättä lainkaan heijasta ympäristön muutosta.

[snip] Race is a social construction, not a biological construct, and studies currently indicating alleged genetic bases of racial differences in intelligence fail to make their point even for these social-defined groups."[/i]
Sternberg, R. J., E. L. Grigorenko, and K. K. Kidd. "Intelligence, Race, and Genetics." American Psychologist 60, no. 1 (2005): 46-59.

Rotu on siis sosiaalinen konstruktio, ei biologinen. Mistä sitten mahtaa johtua että USA:ssa rikostutkijat käyttävät rutiininomaisesti DNA:ta päätellessään mihin rotuun mahdollinen tekijä kuuluu (siis USA:ssa valkoiset, mustat, aasialaiset, etelä-amerikkalaiset)? Erehdysprosentti henkilön itseluokituksen ja DNA-luokituksen välillä on erittäin pieni. Suomalaisillekin muuten löytyisi melko varmasti geneettinen markkeri, joka erottaisi meidät muista. Sternberg et al esittävät vain erilaisia tarkoitushakuisia väitteitä ja tuloksia.
Tässä linkki Linda Gottfredsonin mainioon artikkeliin missä hän käy läpi useimmat ÄO:n merkitykseen ja mittaamiseen liittyvät vastaväitteet tiiviissä paketissa:
http://www.cato-unbound.org/2007/11/26/ ... ing-moves/

Kun nyt ympäristön valtavasta merkityksestä toteutuvaan älykkyysosamäärään ei voi juuri kiistellä, varsinkaan heikoissa olosuhteissa, ja otetaan huomioon Afrikan tilanne, suuri osa rodun ja älykkyyden yhdistävistä tutkimuksista on silkkaa puoskarointia.
Noin puolet afrikkalaisista kärsii juomaveden epäpuhtauteen liittyvistä sairauksista. 800 miljoonaa on aliravittuja, joista noin 300 miljoonaa lapsia. 90 prosenttia aliravituista kärsii pitkäkestoisesta aliravitsemuksesta ja hivenaineiden puutteesta.

Kuten itsekin sanot, erityisesti erityisen huonoissa oloissa ympäristöllä on ilmeisesti ei-lineaarisia vaikutuksia älykkyyteen. Mutta Afrikassa tehdyt äo-mittaukset eivät yleensä ole tehty huonoimmissa mahdollisissa oloissa. Sama koskee PISA-rinnakkaismittauksia joita myös on tehty Afrikan maissa. Mutta unohdat kaikkein tärkeimmän: korkeimmat arvot ÄO-mittauksissa eivät suinkaan löydy maista joissa elinolosuhteet ovat parhaat, vaan Kiinasta, Etelä-Koreasta, Hong Kongista, Singaporesta. Siksi Lynnin ja Vanhasen löytämä yhteys koskee erittäin selkeästi juuri taloudellista kehitystä. Ja toistan vielä: tämä yhteys on verrattuna moniin muihin sosioekonomista kehitystä koskeviin malleihin paljon paremmin toimiva ja sisältää paljon vähemmän epämääräisyyttä (vrt esim Weberin protestanttista etiikkaa koskeva teoria, jonka maine on suuri mutta käytännön merkitys vähäinen). Sillä on vain yksi ongelma: se perustuu selitysmalliin joka on tabu, moraalisesti epäilyttävä, sopimaton ...

[Cornelius]

Suomi, Ruotsi, Saksa ja Britannia kuuluvat kaikki varhaiskeskiajalta lähtien syntyneeseen omaperäiseen länsimaiseksi kutsuttuun sivilisaatioon. Malin kuningaskunta oli osa arabialais-islamilaista kulttuuripiiriä, jonka ydinalueet olivat Lähi-idässä, Pohjois-Afrikassa ja Etelä-Euroopassa.

Ok, eli ensin arabian kieli Malissa tekee siitä osan islamilaista kulttuuria, mikä tarkoittaa, että sen kulttuuri ei voinut olla omaleimainen. Nyt kuitenkin näet, että fyysinen etäisyys on niin pitkä, että Mali ei kuulu kulttuurin ydinalueisiin. Eikö tämä tee Malin kulttuurista melko omaleimaisen, kun se, näkemyksesi mukaan sivussa islamilaisen kulttuurin valtavirrasta, pyöri omillaan peräti Timbuktussa asti? Vai yritätkö sanoa, että arabialais-islamilainen kulttuuripiiri ei ollut omaperäinen?

Aiemmin kirjoitit, että "Länsi-Afrikassa kukoisti, kun Euroopassa elettiin tuota 'pimeää' keskiaikaa". Tämä ei ole mitenkään perusteltua, koska siellä ei näemmä tuotettu mitään mikään vetäisi vertoja Euroopan ns. pimeän keskiajan kulttuurisille saavutuksille. Malin kuningaskunta oli länsiafrikkalainen sivilisaatio siinä missä Cordoban kalifaatti oli eurooppalainen. En nyt kuitenkaan jaksaisi enempää vääntää tästä Malista, se ei minua juuri kiinnosta.

Viittauksella biologiseen alkuperään tarkoitin nimenomaan sitä, että monissa Euroopan maissa on suuria kehitysmaista peräisin olevia vähemmistöjä, jotka painavat PISAn kaltaisissa tutkimuksissa tuloksia alaspäin.

Eli PISA:n empiria kelpaisi sinulle osoittamaan tilastollisesti merkittäviä eroja "rotujen" välillä mutta ei tilastollisesti merkittäviä eroja vaikkapa Suomen sisällä.

En oikein ymmärrä mitä ajat takaa. Suomessa käsittääkseni kaikki alueet pärjäsivät PISAssa kansainvälisesti katsoen erinomaisesti, samoin molemmat kieliryhmät. Niihin pieniin eroihin, joita löytyi, voi olla geneettisiä ja muita syitä.

Kouluikäisissä ikäluokissa maahanmuuttajien osuus on vielä isompi kuin koko väestössä. Kysymys on uskoakseni etenkin biologisista eroista - kielitaidon ym. puuttumisen lisäksi. Huomautan tässä, että esimerkiksi jokainen natiiviruotsalainen muistuttaa geneettisesti enemmän jokaista natiiviruotsalaista kuin yhtäkään somalialaista. ÄO-tutkimukset puoltavat näkemystä älykkyyden vahvasta periytyvyydestä, ja tutkimuksissa on havaittu kerta toisensa jälkeen systemaattisia rotueroja ÄO-keskiarvoissa.

Viittaamasi äo-tutkimukset on ajat sitten ammuttu niin täyteen reikiä, että katiskakin pitää paremmin vettä kuin ne. Puhumattakaan koko äo:n käsitteestä. Mutta kun rotuteoreetikko on jotain päättänyt, siihen ei tiede pääse väliin millään.

Et selvästikään ole lukenut keskustelun aiempia viestejä, joten viitaan muutamiin artikkeleihin, joista oli puhe.

Olen lukenut koko keskustelun. ÄO:n käsite ja ÄO:n mittaaman älykkyyden huomattava periytyvyys ovat täysin valtavirtatiedettä, joka esitetään psykologian oppikirjoissa ja jonka ovat kehittäneet ja jota edelleen kehittävät lukuisat akateemiset psykometrikot ympäri maailmaa. ÄO on sosiaalitieteen luotettavimpia välineitä, kuten Roos edellä on esittänyt.

Sinällään on mielenkiintoista, että tässäkin keskustelussa "jenseniläiset" (s.o. ÄO:n geneettisenäkin ominaisuutena näkevät) leimataan epätieteellisiksi "rotuteoreetikoiksi", kun taas monien huomattavien "anti-jenseniläisten" (Lewontin, Gould, Kamin, Rose ym.) äärivasemmistolaisuus ei ilmeisesti samojen keskustelijoiden mielestä mitenkään voi vaikuttaa kyseisten tutkijoiden johtopäätöksiin. Francis Crick totesi 70-luvulla rotueroista keskusteltaessa, että Lewontin ei edes yritä olla rehellinen rotukysymyksessä, mistä enemmän jäljempänä.

Mitä se sellainen vahva periytyvyys on, jossa ympäristön aiheuttama varianssi, riippuen perheen sosio-ekonomisesta asemasta, vaihtelee nollasta 60 prosenttiin?

"The models suggest that in impoverished families, 60% of the variance in IQ is accounted for by the shared environment, and the contribution of genes is close to zero; in affluent families, the result is almost exactly the reverse."

Turkheimer, E., A. Haley, M. Waldron, B. D'Onofrio, and I. I. Gottesman. "Socioeconomic Status Modifies Heritability of Iq in Young Children." Psychological Science 14, no. 6 (2003): 623-628.

Mitä se sellainen vahva biologinen periytyvyys on, jonka varianssi on keskihajonnan verran riippuen adoptioperheen sosio-ekonomisesta asemasta?

Capron, C., & Duyme, M. (1989). Assessment of effects of socio-economic status on IQ in a full cross-fostering study. Nature, 340(6234), 552-554.

Pienten lasten ÄO-vertailut ovat ongelmallisia, koska lapsuudessa ympäristön vaikutus ÄO:hon on paljon vahvempi kuin aikuisena. Tämä johtuu ainakin siitä, että lasten ÄO-testit ovat siinä määrin helppoja, että niissä voi hyvällä koutsaamisella petrata paljonkin, kun taas aikuisten ÄO-testituloksia voi harjoituksen kautta parantaa vain hyvin rajallisesti. Haluaisin tietää, mitkä olisivat noiden tutkimushenkilöiden ÄO:t aikuisena.

Adoptiotutkimukset ovat osoittaneet, että ÄO on vahvasti geneettistä. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan ylemmän keskiluokan valkoiseen perheeseen adoptoitu musta lapsi on 7-vuotiaana ÄO:lla mitaten lähes valkoisten keskimääräistä tasoa (n. 100), kun taas 17-vuotiaana hän on pudonnut keskimääräisen mustan ÄO-tasolle (n. 85). Samaan tapaan vauraaseen perheeseen adoptoidut valkoiset ovat varhaisessa lapsuudessa ÄO:lla mitaten keskimääräistä fiksumpia, mutta varttuessaan heidän keski-ÄO:nsa putoaa populaation keskiarvoon (100). Adoptoidut mulatit sijoittuvat valkoisten ja mustien väliin ÄO:lla mitaten.

Mainittu tutkimus on Minnesota Transracial Adoption Study (1976, 1992). Ironista kyllä, sen tehneet Weinberg ja Scarr olivat kiihkeitä anti-jensenistejä, jotka 7-vuotiaita koskevan analyysin tehtyään vuonna -76 julistivat, että ÄO on täysin ympäristöstä riippuva. Vuonna -85 he testasivat samoja tutkimushenkilöitä uudestaan ja totesivat kauhukseen, että tulokset vastasivat täysin Jensenin ym. geneettistä selitysmallia. He pimittivät nämä tulokset vuoteen 1992 asti, jolloin he vihdoin julkaisivat ne. En-Wikipediassa on hyvä artikkeli tästä tutkimuksesta.

Mitä se sellainen rodullinen periytyvyys on, jossa yhdysvaltain mustat ottavat jatkuvasti valkoisia kiinni äo-keskiarvossa riippuen sosio-ekonomisen asemansa parantumisesta?

"Blacks have gained 4 to 7 IQ points on Whites over the past 30 years. Neither changes in the ancestry of the individuals classified as Black nor changes in those who identify themselves as Black can explain more than a small fraction of this gain. Therefore, the environment has been responsible."

Dickens, W. T. and J. R. Flynn. "Black Americans Reduce the Racial IQ Gap: Evidence from Standardization Samples." Psychological Science 17, no. 10 (2006): 913-920.

Rushton ja Jensen ovat kiistäneet (PDF) väitteet valkoisten ja mustien ÄO-erojen kaventumisesta Amerikassa, mielestäni vakuuttavasti. Erot ovat pysyneet niin stabiileina 100 vuotta, että tarvitaan vankempaa todistusaineistoa konsensuksen horjuttamiseen.

Ja miksi ihmeessä tätä periytyvyyttä tungetaan tässä älykkyyskeskustelussa joka paikkaan ymmärtämättä lainkaan, mistä koko käsitteessä on kyse? Sama koskee rotua.

Periytyvyyden vaikutus ÄO:hon kasvaa iän myötä 70-80 %:iin; lapsena se on pienempi. Yllä mainitut adoptiotutkimukset osoittavat, että adoptoidun lapsen ÄO on lähempänä biologisten kuin kasvatusvanhempien ÄO:ta. Aliravitsemus, sairaudet ym. normaalin kehityksen estävät seikat voivat toki lisätä ympäristövaikutusta, mutta se ei ole relevanttia siinä mielessä, että erot ovat olemassa, vaikka ympäristötekijät ovat samankaltaiset.

Mitä taas tulee rotuun, tämä --

roughly 85% of genetic variance occurs between any two individuals within any socially identified racial group; roughly 9% occurs among different populations within a socially identified race; and only the remaining 6%–7% occurs between socially identified races. Other researchers have arrived at the same conclusions using more powerful data sets obtained with more technologically advanced methodologies (Barbujani, Magagni, Minch, & Cavalli-Sforza, 1997; K. K. Kidd et al., 2004; Rosenberg et al., 2002; Tishkoff & Kidd, 2004) or through simulation analyses (Templeton, 1999).

-- tunnetaan Lewontinin virhepäätelmänä. A.W.F. Edwards on osoittanut (PDF) Lewontinin ajatusvirheen, joka on luultavasti tahallinen, koska Lewontin ei ole tyhmä mies. Monet ihmistieteilijät taas ovat tyhmiä , joten Lewontinin virhe on levinnyt kulovalkean tavoin totuutena heidän keskuudessaan.

Lewontinin virhe on siinä, että hän "unohtaa" alleelidatassa olevan korrelaatiorakenteen. Vaikka ihmisen geneettinen variaatio (eri alleelit) on enimmäkseen yhteistä kaikille ihmispopulaatioille, monien alleelien frekvenssit vaihtelevat rajusti populaatiosta toiseen.

Oletetaan esimerkkinä, että populaatiossa X alleelit a, b ja c on 80, 90 ja 100 prosentilla yksilöistä ja populaatiossa Y samat alleelit ovat 5, 1 ja 2 prosentilla yksilöistä. Lewontinin argumenttia seuraten populaatioiden X ja Y välillä ei ole mitään havaittavia eroja, koska samat alleelit löytyvät kummastakin. Tosiasiassa ero tietenkin on olemassa, ja populaatiot voidaan erottaa toisistaan kutakuinkin 100 prosentin varmuudella, kunhan vertaillaan riittävää määrää geneettisiä markkereita.

Mm. Tang et al. (2005) ovat todistaneet tämän empiirisesti:

We have analyzed genetic data for 326 microsatellite markers that were typed uniformly in a large multiethnic population-based sample of individuals as part of a study of the genetics of hypertension (Family Blood Pressure Program). Subjects identified themselves as belonging to one of four major racial/ethnic groups (white, African American, East Asian, and Hispanic) and were recruited from 15 different geographic locales within the United States and Taiwan. Genetic cluster analysis of the microsatellite markers produced four major clusters, which showed near-perfect correspondence with the four self-reported race/ethnicity categories. Of 3,636 subjects of varying race/ethnicity, only 5 (0.14%) showed genetic cluster membership different from their self-identified race/ethnicity.

On väitetty (Risch et al. (2002)), että tällaisen klusteroinnin helppoudesta huolimatta eri klustereihin kuuluvat yksilöt voivat silti muistuttaa geneettisesti enemmän jotakuta muuhun kuin omaan klusteriin kuuluvaa henkilöä. Näin ei kuitenkaan ole, vaan Rischin ym:ien tulos johtui heidän tutkimuksensa puutteellisesta resoluutiosta. Witherspoon et al. (2007) havaitsivat, että:

Thus the answer to the question “How often is a pair of individuals from one population genetically more dissimilar than two individuals chosen from two different populations?” depends on the number of polymorphisms used to define that dissimilarity and the populations being compared. [...] if genetic similarity is measured over many thousands of loci, the answer becomes “never” when individuals are sampled from geographically separated populations.

Siten maantieteellisesti toisistaan esihistoriallisesti ja historiallisesti kaukaiset populaatiot kuten esimerkkeinä aiemmin mainitsemani ruotsalaiset ja somalialaiset muistuttavat joka iikka geneettisesti enemmän jokaista oman kansansa edustajaa kuin ketään toisen kansan edustajaa. Rotukäsitteiden tieteellisyydestä voidaan väitellä, koska ei ole selvää, missä rotujen rajat menevät, mutta siitä ei voida väitellä, että toisistaan lisääntymisen suhteen eristyksissä vuosituhansia olleet ihmispopulaatiot eroavat suuresti toisistaan genomeiltaan.

James Watson on huomauttanut, että:

There is no firm reason to anticipate that the intellectual capacities of peoples geographically separated in their evolution should prove to have evolved identically. Our wanting to reserve equal powers of reason as some universal heritage of humanity will not be enough to make it so.

Kaikki tämä mainitsemani huomioon ottaen Vanhasen-Lynnin hypoteesi on heidän aineistojensa puutteista huolimatta hyvin uskottava.

Kun nyt ympäristön valtavasta merkityksestä toteutuvaan älykkyysosamäärään ei voi juuri kiistellä, varsinkaan heikoissa olosuhteissa, ja otetaan huomioon Afrikan tilanne, suuri osa rodun ja älykkyyden yhdistävistä tutkimuksista on silkkaa puoskarointia.

Noin puolet afrikkalaisista kärsii juomaveden epäpuhtauteen liittyvistä sairauksista. 800 miljoonaa on aliravittuja, joista noin 300 miljoonaa lapsia. 90 prosenttia aliravituista kärsii pitkäkestoisesta aliravitsemuksesta ja hivenaineiden puutteesta.

Tosin luvut vaihtelevat lähteen mukaan:

http://www.prb.org/Articles/2008/stuntingssa.aspx/

Afrikan kurjuus ei ole riippumaton sen väestön geneettisestä potentiaalista. Negatiiviset ympäristötekijät Afrikassa johtuvat suureksi osaksi väestön kämmimisestä. Tietotaito Afrikan nostamiseksi on ollut jo kauan saatavilla. Huomattakoon, että Afrikassa natiiviväestön keskellä elävien eurooppalaisten, kiinalaisten, intialaisten ja arabien elintaso on keskimäärin paljon korkeampi kuin valtaväestön. Ympäristö ei ole estänyt heitä menestymästä.

Lynn on jossain arvioinut, että (bantu)afrikkalaisten keski-ÄO olisi ilman afrikkalaiselle yhteiskunnalle tyypillisiä negatiivisia ympäristövaikutuksia noin 80.

Mainittakoon vielä, että tarkoituksenani ei ole kiihottaa mitään kansanryhmää vastaan eikä ajaa kenenkään syrjimistä rodullisin perustein. Tämä on pakko tuoda esiin, koska tätä aihetta koskeva tieteellinenkin pohdiskelu on nykyään juridisesti yhtä riskialtista kuin astronomia Galileon päivinä!

[Peter Tikka]

Tässä linkki Linda Gottfredsonin mainioon artikkeliin missä hän käy läpi useimmat ÄO:n merkitykseen ja mittaamiseen liittyvät vastaväitteet tiiviissä paketissa:
http://www.cato-unbound.org/2007/11/26/ ... ing-moves/

Linkistä käsitin ongelman poliittisuuden. Linkistä löytyi kirjoitus jossa oli varsin tyypillinen kiihkeästi asiaan kantaaottava, ehkä syystäkin. Tekstistä oli havaittavissa että kysymyksessä on todella iso yhteiskunnallinen riita, yhtä intohimoinen kuin holokaustin kiistämistä koskeva riita, joka tuli heti mieleen kirjoitusesta. Näyttää siltä, että keskustelu täällä metsäsuomessa voi pysyä verrattain rauhallisena kun rouongelma rajoittuu meillä muutamiin hassuihin maahanmuuttajiin (näitä väheksymättä mutta vertan Yhdysvaltoihin). Muta Yhdysvalloissa on älykkyystutkimus kuin Molotovin cocktail: jos esittä, että USA:n mustan väestön älykyys on perinnöllistä ja samaan aikaan tiedetään ja joko sanotaan tai ei sanota ääneen että musan väestön älykkyys on keskimäärin 85 prosenttia valkoisen vestön älykkyydestä, niin tämä tulkitaan tietysti rasismiksi ja ties miksi – ja keskustelu on livästi sanoen tulista.

Ilmeisesti meillä kotosuomessa voidaan sanoa – kuten tein postauksessa 21.9. jossa esitin että ”Esittämäsi näkemykset käyttävät hyväksi yleistä inhoa rotuennakkoluuloja vastaan mielestäni tieteelle sopimattomasti” tarkoitaen muun ohessa sitä, että me voimme suoda itsellemme luksuksen olla välitämättä Flynnin/Vanhasen tutkimuksen taustakytköksistä rituihin ja pitää niitä irrelevantteina – enintään todetaan, että Lynn/Vanhasen tutkimuksen kritisoijat ovat, kuten emeritusprofessori Pekka Nuorteva sanoo ”rotuvainoharhaisia” (puolustaessaan Vanhasta Tiedeessä tapahtuu-lehdessä). Ärsyynyin nimittäin täällä esiintyvälle tavalle jatkuvasti tuoda turhaan rotu-käsite keskusteluun vaikka se oli ilmeisen irrelevanttua, koska eihän ÄO-tutkimuksussa mitata rotua eikä tehdä johtopäätöksiä rodun perusteella. Ilmeisesti Yhdysvalloissa - ei sen enempää kuin kansainvälisessä debatissa - ongelmaa kuitenkaan saa lakaistua maton alle, niin ilmeinen on ÄO-tutkimus kytkentä jo olemassaolevaan yhteiskunnalliseen rotuongelmaan ja kysymys on siis osaltaan suoraan poliittinen. Siitä ymmärtääkseni myös Corneliuksen viittaus Galileihin.

Luin jostain tutkimuksesta äskettäin, että me omaksumme poliittiset peruskannanottomme hyvin varhain, miltei äidinmaidossa, eikä niihin sen jälkeen voi juurikaan vaikuttaa. Se oli minusta hyvä pointti ja selittäisi osaltaan jatkuvat kiihkeät poliittiset väittelyt, jossa väittelijöiden positiot ovat lukittuja. Ei tarvitse edes arvailla, mikä mustan jenkin käsitys ÄO:n perinnöllisyydestä todennäköisemmin on. Se käsitys määräytyy jo ennen äidinmaitoa, olettaisin.

Sa Petteri vaan, Petskukin käy
'

[Olli Turunen]

Hitsi, tämähän menee mielenkiintoiseksi. Saattaa olla, että tässä joutuu vielä myöntämään olevansa väärässä useissakin kohdin, mutta en tee sitä vielä, koska aion katsoa tämän loppuun asti jahka aikaa on.

En oikein ymmärrä mitä ajat takaa. Suomessa käsittääkseni kaikki alueet pärjäsivät PISAssa kansainvälisesti katsoen erinomaisesti, samoin molemmat kieliryhmät. Niihin pieniin eroihin, joita löytyi, voi olla geneettisiä ja muita syitä.

Otin alueelliset PISA-tulokset esille, koska ne tarjoavat esimerkin siitä, mitä tapahtuu, jos samat roturyhmien älykkyysmittauksia koskevat kriteerit tuodaan omalle takapihalle.

J.P. Roos ja Cornelius ovat tässä keskustelussa sanoneet, että PISA-tulokset ovat rinnastettavissa älykkyysosamäärään. Volkmar Weiss on laskeskellut PISA 2006 -tulokset älykkyysosamääriksi systeemillä, jossa äo:ta 100 vastaa PISA-tuloksissa Britannian arvo 516.

Samalla systeemillä PISA:ssa parhaiten pärjänneiden Uudenmaan ja Itä-Suomen keskimääräiseksi älykkyysosamäräksi saadaan 108, Uudellemaalle aivan hivenen korkeampi. Ahvenanmaa arvoksi tulee 102. Ero on samaa tasoa kuin ero parhaiden Aasian maiden ja parhaiden Euroopan maiden välillä Vanhasen ja Lynnin luvuissa. Vastaavasti jos katsotaan eroa keskihajonnalla (0.372 keskihajontaa) ja suhteutetaan se äo:n normaalijakaumaan keskihajonnalla 15, ero vastaa Suomen (97) ja Thaimaan (91) äo-eroa Vanhasen luvuissa.

Vanhanen ja Lynnkin käyttivät muuten samaa metodia saadakseen äo-arvon Macaulle.

Vastaavasti jos tehdään sama juttu suomenkielisten ja ruotsinkielisten kolmasluokkalaisten matematiikan osaamiselle, ero suomenkielisten hyväksi ratkaisuprosenteissa on 0.36 keskihajontaa.

Edelleen, jos sama tehdään kuudesluokkalaisten matematiikan osaamiselle Etelä-Suomessa ja Itä-Suomessa, ero ratkaisuprosenteissa itäsuomalaisten hyväksi on tässä vain 0.26 keskihajontaa.

EDIT: Unohdin tuossa mainita, että kuudennelle luokalle tultaessa ero suomenkielisten ja ruotsinkielisten välillä vain kasvaa.

"Suomenkielisten oppilaiden kokeen keskimääräinen
ratkaisuprosenttiosuus oli 62,9 ja ruotsinkielisten oppilaiden
54,6. Keskimääräinen ratkaisuprosenttiosuuden ero oli 8,3. Ero oli tilastollisesti
erittäin merkitsevä (p < 0.001). Vuonna 2000 suoritetussa matematiikan
oppimistulosten arvioinnissa ero oli lähes samansuuruinen."

http://www.oph.fi/julkaisut/2008/matema ... a_2007.pdf (sivu 69)

Ero kuudennella luokalla on noin 0,38 keskihajontaa.

Tällainen näpräily on mielestäni triviaalia, mutta kertoo osaltaan siitä, millä pohjalla näitä rotuihin perustuvia älykkyysosamäärävertailuja ja johtopäätöksiä tehdään. Lisäksi, koska harvassa paikassa sosio-ekonomiset olosuhteet ovat yhtä homogeeniset kuin Suomessa (Gini-kerroin .269), sitähän voisi miettiä kaikenlaista noiden lukujen pohjalta.

Kuulemma Ruotsin PISA-tulokset lähes vastaavat Suomen tuloksia, jos Ruotsin maahanmuuttajia ei lasketa mukaan. Tämä ei yllätä, koska Suomen peruskoulujärjestelmä on kopioitu Ruotsista (ja DDR:stä).

Ruotsi ei muuten pääse lähellekkään Suomen PISA-tuloksia, vaikka maahanmuuttajataustaiset jätetään laskuista. Esim. luonnontieteissä Suomen keskiarvo on 563 pistettä. Ruotsin kokonaiskeskiarvo on 503 pistettä ja ilman maahanmuuttajataustaisia 513 pistettä. Sama koskee oikeastaan kaikkia läntisiä maita, joissa on merkittäviä siirtolaistaustaisia vähemmistöjä.

http://pisa.ipn.uni-kiel.de/zusammenfas ... SA2006.pdf (sivu 20)

Muihin koetan vastailla kunhan keksin sanottavaa.

[J.P.Roos]

Hitsi, tämähän menee mielenkiintoiseksi. Saattaa olla, että tässä joutuu vielä myöntämään olevansa väärässä useissakin kohdin, mutta en tee sitä vielä, koska aion katsoa tämän loppuun asti jahka aikaa on.


J.P. Roos ja Cornelius ovat tässä keskustelussa sanoneet, että PISA-tulokset ovat rinnastettavissa älykkyysosamäärään. Volkmar Weiss on laskeskellut PISA 2006 -tulokset älykkyysosamääriksi systeemillä, jossa äo:ta 100 vastaa PISA-tuloksissa Britannian arvo 516.

Samalla systeemillä PISA:ssa parhaiten pärjänneiden Uudenmaan ja Itä-Suomen keskimääräiseksi älykkyysosamäräksi saadaan 108, Uudellemaalle aivan hivenen korkeampi. Ahvenanmaa arvoksi tulee 102. Ero on samaa tasoa kuin ero parhaiden Aasian maiden ja parhaiden Euroopan maiden välillä Vanhasen ja Lynnin luvuissa. Vastaavasti jos katsotaan eroa keskihajonnalla (0.372 keskihajontaa) ja suhteutetaan se äo:n normaalijakaumaan keskihajonnalla 15, ero vastaa Suomen (97) ja Thaimaan (91) äo-eroa Vanhasen luvuissa.

PISA-mittaukset EIVÄT ole yhtä kuin ÄO-mittaukset. Ne on tehty tavalla joka selkeästi on riippumaton ÄO-mittauksista. Populaatiot ovat erilaisia, mittarit erilaisia jne. Se että korrelaatiot nousevat maakohtaisesti niin korkeiksi kertoo ennen kaikkea siitä, että moraalisesti ja muutenkin epäkelvot ÄO-mittaukset ovat ilmeisesti jollain tavalla kuitenkin luotettavia, koska yhdenmukaisuus tuskin johtuu sattumasta.

Olisi mielenkiintoinen tutkimustehtävä vastaavatko PISA-arvojen alueelliset erot Suomessa äo-mittausten alueellisia eroja. Minä en tiedä. Joka tapauksessa suoraan ei tällaista johtopäätöstä voi tehdä. Kannattaa myös muistaa että Suomi pärjää tosi hyvin PISAssa kun taas ÄO-mittauksissa olemme ihan normaalia eurooppalaista keskitasoa. Eli siis meidän kohdalla on aika iso poikkeama.

[Jaakko Hakkinen]

Afrikan kurjuus ei ole riippumaton sen väestön geneettisestä potentiaalista. Negatiiviset ympäristötekijät Afrikassa johtuvat suureksi osaksi väestön kämmimisestä. Tietotaito Afrikan nostamiseksi on ollut jo kauan saatavilla. Huomattakoon, että Afrikassa natiiviväestön keskellä elävien eurooppalaisten, kiinalaisten, intialaisten ja arabien elintaso on keskimäärin paljon korkeampi kuin valtaväestön. Ympäristö ei ole estänyt heitä menestymästä.

Eiköhän tämä johdu ihan siitä, että heitä ei suinkaan kasvateta alkuväestön piirissä "hökkeleissä ja savimajoissa" (kärjistys minun). Uskon että afrikkalaisessa slummissa vauvasta saakka kasvatettu valkoinen ei ole taloudellisesti menestyvä - ellei joku valkoinen pohatta kauhistuneena adoptoi häntä parempiin oloihin.

Toisin sanoen ympäristö on eri slummissa elävälle kuin paremmissa oloissa elävälle.

Mielenkiintoista tietoa on tuotu esille, mutta edelleenkään ei nähdäkseni ole voitu osoittaa, että se mitä ÄO-testeillä saadaan näkyviin, on periytyvä älykkyys. Niin kauan kuin monia afrikkalaisia kansoja ÄO-testeissä edustavat ovat lapsena kärsineet taudeista ja aliravitsemuksesta (jotka kiistatta vaikuttavat aivojen kehitykseen) selvästi useammin kuin muut kansat, ei vertailukelpoisia tuloksia perinnöllisen älykkyyspotentiaalin saavuttamisesta saada.

Mustien amerikkalaisten tilanteessa on otettava huomioon myös epigeneettinen vaikutus (esim. isovanhempien ravitsemusolosuhteet vaikuttavat lastenlapsiin), samoin "sosio-identiteettivaikutus": jossain sanottiin, että mustat amerikkalaiset pärjäävät huonommin erilaisissa testeissä, jos heitä ennen testiä muistutetaan taustastaan!

[Olli Turunen]

Mustien amerikkalaisten tilanteessa on otettava huomioon myös epigeneettinen vaikutus.

Tässä Hesarinkin 1.11.08, tosin hieman pieleen, uutisoima tutkimus sikiövaiheessa koetun aliravitsemuksen vaikutuksesta terveyteen.

Heijmans, B. T., Tobi, E. W., Stein, A. D., Putter, H., Blauw, G. J., Susser, E. S., et al. (2008). Persistent epigenetic differences associated with prenatal exposure to famine in humans. Proceedings of the National Academy of Sciences, [Epub ahead of print].

Ja tässä uusia todisteita siitä, että ns. joustavaa älykkyyttä (fluid intelligence) voi parantaa harjoittelematta itse testejä vaan lähinnä kehittämällä työmuistia.

Jaeggi, S. M., Buschkuehl, M., Jonides, J., & Perrig, W. J. (2008). Improving fluid intelligence with training on working memory. Proceedings of the National Academy of Sciences, 105(19), 6829-6833.

[J.P.Roos]

Tässä Hesarinkin 1.11.08, tosin hieman pieleen, uutisoima tutkimus sikiövaiheessa koetun aliravitsemuksen vaikutuksesta terveyteen.

Heijmans, B. T., Tobi, E. W., Stein, A. D., Putter, H., Blauw, G. J., Susser, E. S., et al. (2008). Persistent epigenetic differences associated with prenatal exposure to famine in hum Siisans. Proceedings of the National Academy of Sciences, [Epub ahead of print].

Olin juuri Bergenissä konferensissa jossa esiteltiin erilaisia pitkän aikavälin epidemiologisia ym tutkimuksia. Yksi tunnettu aineisto on Hollannin nälänhätäaineisto jossa on seurattu nälänhädän aikana siitettyjä ja syntyneitä lapsia. Hollannissa tehtiin yleisen asevelvollisuuden aikana koko miespuoliselle väestölle älykkyysmittaukset kun he astuivat asepalvelukseen. Siis myös nälänhädän kokeneelle väestölle. Ja kyseessä oli kunnon nälkäepidemia: n alle 2000 kalorin päivätasosta alle 800 kalorin tasolle raskaana oleville naisille.
Tulos: ei mitään vaikutusta miesten älykkyyteen!
Siis epigeneettiset muutokset ovat todellisia, MUTTA älykkyysvaikutuksia ei ole havaittu. Tämä on raju isku niille, jotka uskovat että afrikkalaiset mittaustulokset johtuvat nälästä tms. Niin kuin tuloksen esittäjä, L.H.Lumey sanoikin: "People have been very angry, when we told about this result"

[Annastiina Mäkilä]

Keskusteltaessa ruuan puutteen ja "älykkyyden" korrelaatiosta muistui mieleeni muutaman vuoden takainen uutinen Intiasta, jossa jodittoman suolan myynnin salliminen aiheutti lapsille kehityshäiriöitä. (Esim. IPS: INTIA: Jodi palaa ruokapöytään) Henkilökohtaisesti hieman kammoksun kaiken liittämistä geeneihin ja toisaalta yksipuolisesti ja länsimaisista lähtökohdista määriteltyä älykkyyttä. Joka tapauksessa halusin muistuttaa ravitsemuksen todella vaikuttavan ihmisen keskittymiskykyyn, muistiin yms., jotka varmasti vaikuttavat osaltaan näiden testien tekemisessä.

Yst. terv.
Annastiina

[tsadilainen]

Siis epigeneettiset muutokset ovat todellisia, MUTTA älykkyysvaikutuksia ei ole havaittu. Tämä on raju isku niille, jotka uskovat että afrikkalaiset mittaustulokset johtuvat nälästä tms. Niin kuin tuloksen esittäjä, L.H.Lumey sanoikin: "People have been very angry, when we told about this result"

Millaisia teorioita on esitetty siitä, miten ja miksi tällainen ero perityssä älykkyydessä Afrikan ja muun maailman välillä olisi syntynyt ?

[Vetehinen]

Siis epigeneettiset muutokset ovat todellisia, MUTTA älykkyysvaikutuksia ei ole havaittu. Tämä on raju isku niille, jotka uskovat että afrikkalaiset mittaustulokset johtuvat nälästä tms. Niin kuin tuloksen esittäjä, L.H.Lumey sanoikin: "People have been very angry, when we told about this result"

Mielenkiinnosta etsin Lumeyn kirjoitusta verkosta. Sellaista ei löytynyt, jossa hän kirjoittaisi älykkyydestä Hollannin nälkätalven yhteydessä, mutta löysin toisen Stein et al kirjoittaman Nutrition and Mental Performance.

http://www.sciencemag.org/cgi/reprint/1 ... d803cc0bf7

Steinin kirjoitus on ilmeisesti se, jota Lumey tarkoitti mainitessaan älykkyydestä ja nälästä, mutta et ehkä pannut merkille tai meni ohi korviesi, että kyse oli raskaana olevien naisten syntymättömistä lapsista eikä nälkää nähneistä lapsista.

Nälkätalvella raskaana olevien naisten lapsilla ei todettu havaittavaa vaikutusta aikuisten henkiseen suorituskykyyn. Stein et al listaa myös muutamia syitä, mistä syystä ei olisi havaittu.

Hollannin nälkätalvi oli lokakuun 1944 ja huhtikuun 1945 välillä. Mainitsemasi kalorit koskivat ruoka-annosten kalorimääriä. Näin ymmärsin siitä mitä sain luettavakseni. Annosten lisäksi on voinut olla omia ruokavarastoja käytössä.

Joka tapauksessa nälkää kesti puoli vuotta. Epäilen ettei Hollannin nälkätalvi vielä riitä todistamaan, ettei ravinnolla ole merkitystä älykkyyteen. Kyse oli vain raskauden aikaisesta nälästä (6 kk), eikä lapsen kasvuajan nälästä. Afrikassa lapset näkevät nälkää tai ovat aliravittuja syntymänsä jälkeen monta vuotta aika yleisesti.

Saan tuekseni muutamia tutkijoita.

"General calorie and protein deficiencies early in life also have an impact on later cognitive development and intelligence.92 General malnutrition in the very young has been shown to have detrimental effects on later school behaviour,93 academic attainment94 and motor skills in adolescence.95"

"A number of studies have also suggested that supplementing malnourished children with vitamins and minerals can lead to improved intelligence and academic performance.114,115,116117However, the evidence points to benefits only for children who have deficient diets. There is no currently available published evidence that supplementing the diets of healthy and well-fed children will improve their academic prowess.118["/i]

Lähteenä käytin "Changing Diets, Changing Minds: how food affects mental well being and behaviour"

http://www.mhf.org.uk/EasysiteWeb/getre ... attachment

[Klaus Lindgren]

Millaisia teorioita on esitetty siitä, miten ja miksi tällainen ero perityssä älykkyydessä Afrikan ja muun maailman välillä olisi syntynyt ?

Lynn on esittänyt, että Afrikasta aikoinaan kylmempiin maihin muuttaneet ihmiset saivat eteensä suurempia haasteita ja siksi kehittyivät älykkäämmiksi. Itseäni hiukan kyllä kumastuttaa se, että peltoja, kastelujärjestelmiä, kaupunkeja sun muuta aikansa edistyneintä teknologiaa otettiin käyttöön ensin mm. Egyptissä, Mesopotamiassa ja Indus-virran varsilla. Noilla alueilla ei tietääkseni ole kylmä. Ja tuhansia vuosia myöhemmin, noin vuonna 1200, Timbuktun yliopistossa luettiin Aristotelesta ja ulkona ratsastivat soturit rengaspanssareissaan samaan aikaan kun "paljon älykkäämmät" suomalaiset asustelivat savupirteissään ja hiihtelivät hirviä metsissä. Etenkin eurooppalaisten ylivertainen älykkyys alkoi näkyä hämmästyttävän hitaasti, jos niin kuin koko ihmiskunnan historiaa ajattelee.

[Tapio Onnela]

Olin juuri Bergenissä konferensissa jossa esiteltiin erilaisia pitkän aikavälin epidemiologisia ym tutkimuksia. Yksi tunnettu aineisto on Hollannin nälänhätäaineisto jossa on seurattu nälänhädän aikana siitettyjä ja syntyneitä lapsia.

Mikä aika tuossa oli kyseessä? Kuinka pitkään nälänhädästä kärsittiin?