Tapio Onnela kirjoitti:Vetehinen kirjoitti:
Epäilen että Jäveln on jossain merkittävässä asemassa historia-alalla, kun hänen provokatiiviset suomalaisia haukkuvat kirjoituksensa ( niitä on ollut aikaisemminkin) ovat foorumin moderaattoreiden suojeluksessa.
Tässä se taas nähdään: nimimerkkien taakse kätkeytyminen laskee keskustelun tasoa selvästi. Mikäli sinä ja Jäveln kirjoittaisitte molemmat reilusti omilla nimillänne tätäkään turhaa spekulaatiota ei olisi tarvittu.
Kutsut spekulaatioksi sitä, etten pidä suomalaisten haukkumista ugreiksi tälle foorumille sopivana asiana. Monet omalla nimellään kirjoittavat vaikuttavat pitävän Jävelnin ugriksi haukkumista sopivana, joka hämmästyttää kovasti nimimerkkiä Vetehinen.
Osallistun historia-aiheisiin nettikeskusteluihin myös ruotsiksi. Niissä on usein suomalaisten haukkumista ugreiksi ja muutakin. Jäveln on kutakuinkin oikeassa, että suomenruotsalaiset haukkuvat suomalaisia ugreiksi ja että ugri on heille sama kuin neekeri amerikkalaisille. Siihen vaan tottuu, että suomalaisia vihataan.
Olen Agricolaan kirjoittanut päästäkseni vihankylväjistä eroon ja keskustelu olisi asiallista. Ihmettelen, että vastustaessani herjaamista, foorumien moderaattorit puolustavat sitä. Jopa muuttavat kirjoituksiani.
Edelleen toivon, että puheet pysyvät historia-aiheissa eikä mennä herjauspakinoihin, mutta kun herjauksiin mennään kuten esimerkiksi tässä Jävelnin kirjoituksessa, niin saatan vastata herjaan herjalla. Ne jotka eivät seuraa ruotsinkielisiä foorumeita eivät välttämättä ymmärrä nyansseja.
Tässä yksi merkityksen selitys.
Jäveln:
Meitsille sopisi kotikieleksi vaikka Australian bushman-kieli burundi. Kuka panee paremmaksi?
Tarkoitus tuossa on esittää, että kotikieleksi käy mikä tahansa, jopa eksoottinen bushmannin kieli burundi. Oikea vastaus Jävelnin kysymykseen on suomi, jota äärisuomenruotsainen viho viimeksi pitäisi kotikielenä. Mieluimmin vaikka burundia kuin suomea, vaikka suomen ottaminen kotikieleksi on paljon helpompaa ja hyödyllisempää kuin burundin.
Eivät toki kaikki ole kiihkoilijoita. Vaasassa halusivat vanhemmat lapsilleen suomenkielistä opetusta parissa aineessa, koska katsovat suomen hyvän osaamisen edistävän lastensa pärjäämistä Suomessa. Se on ihan luonnollinen ajatus. Suomea huonosti osaavat voivat joutua muuttamaan Ruotsiin. Vanhempien yritys lastensa (11 lasta) tulevaisuuden puolesta kaatui kuitenkin poliitikkojen voimakkaaseen vastustuksen. Suomeksi ei saa koulussa opettaa, oli Åbo Akademin päätös. Samassa koulussa opetetaan kuitenkin englanniksi. Poliitikkojen mielestä suomenruotsalainen lapsi saa oppia ruotsiksi ja englanniksi, mutta ei suomeksi. Suomi on poliitikoille se kieli, jota halutaan kouluihin, kärjekkäästi sanottuna, vasta bushmannin kielen jälkeen.
Noista voitaisiin kirjoitella ja vääntää peistä Agricolassa paljon, mutta
omasta puolestani pitäisin aihepiirinä historian edelleen.