Kadonneet PunaValpon arkistot

[Ciccio]

PunaValpo kokosi nimilistoja, välirauhansopimuksen perusteella lakkautettujen järjestöjen listat PunaValpolla tietysti jo oli.
Fil.tri Pekka Nevalainen
http://www.suku.fi/genos/68/68_146.htm
EK:n ja Valpon aineisto henkilöhistorian lähteenä.

Kansallisarkistossa on Nevalaisen mukaan 1500 henkilön lista PunaValpon kokoamana.
Useissa yhteyksissä mainitaan kootun 80 000 nimen lista.
Onko
alkuperäisistä nimilistoista kokonaisuudessaan tietoja ?

lisäys: Miten koottujen nimien lukumäärän voidaan sanoa olleen 80 000, vaikkei nimiä
enää löydykään kuin 1500
-----------------------------------------------------------------------------------
Poistettiinko myös EK:n ja Valpon arkistotietoja PunaValpon aikana ?

-----------------------------------------------------------------------------------
Räätäli Anders Emil Peltonen
http://www.genealogia.org/genos/68/68_158.htm
oli Työväen pääneuvoston jäsen. Ilman EK / Valpon arkistotietoja ei hänestä, eikä
hänen tuon ajan (1914-1918) tapahtumia valottavista elämänvaiheistaan olisi säilynyt tietoja.
Myös Venäjälle paenneena ja Suomeen palanneena.

Veikko Palvo

[Ciccio]

Andres Emil Peltonen lähti ilmeisesti keväällä 1918 Oskari Tokoin ja Matti Turkian ryhmässä Pietariin huoltotoimiston kokoukseen, toimiston tehtävänä oli rekrytoida ja varustaa suomalaisia Punakaartiin.

Rekrytoiko suomalaisten työläisten *huoltotoimisto* Pietaristakin
Punakaartiin Suomeen taistelemaan ?

Veikko Palvo

[Ciccio]

Metsäkaartilaiset olivat 1941 kutsuntoihin saapumatta jääneitä, joiden tarmo
Jatkosodan aikana keskittyi omaan hengissäpysymiseensä.
Eduskunta päätti välirauhan jälkeen korvausten maksamisesta metsäkaartilaisille vain E.Linkomies, von Born ja Honka äänestivät vastaan.
Mistä
saatiin tiedot metsäkaartilaisista ?
Sillä lukuunottamatta henkilökortistoa, sotavankeja koskevia pöytäkirjoja ja Turussa olevia suuren vakoilujutun asiakirjoja Kärkölässä sijaitseva
Päämajan valvontaosaston arkisto tuhottiin polttamalla 9 / 1944
Kärkölän SK:n ampumaradalla.
Käskyn antoi ev. Ropponen Mikkelistä sanoen itse antavansa käskyn Mikkelin alatoimiston arkistojen tuhoamisesta, muille alatoimistoille ja tuolloin
Sota-arkistossa Koskenkorvalla ( jossa oli vanhempi valvontaosaston arkisto )olevalle ltn Seitavalle käskyn saajan maj. N. Halla-Seppälän oli välitettävä arkistojen tuhoamiskäsky.
maj. N.Halla-Seppälä - Helsinki 30 / 7 1945 selvityksen ( PunaValpolle tehtynä ? ) mukaan.
Ev. Ropponen käski myös, ettei saapuvia kirjelmiä enää diarioida ja posti on käsittelyn jälkeen poltettava, sekä ettei lähetetyistä kirjelmistä oteta jäljennöksiä.
Aseveljet, Robert Alftan (toim.), WSOY 2005, sivut 283-284.

Kommunistit perustivat Entisten Sotilaiden Toverikuntien Yhdistyksen ( ESTL )
5/11 1944 Tampereella ja Aimo Aaltonen uskoi, että sodanaikaisesta metsäkaartilaisuuden hyväksyneestä julistuksesta tulisi taakka SKP:lle.
Lauri Haataja, Demokratian opissa- SKP- vaaran vuodet ja Neuvostoliitto, Tammi 1988

Valpon arkistoja tuhottiin 1944 ja PunaValpo tuhosi arkistonsa ja toimintansa aikana
tuhosi Valpon arkistoja 1920- 1930-luvuilta, ilmeisesti maanalaisen ja lainvastaisen kommunistisen toiminnan osalta SKP:n kontrollikomitean tutkiessa samaan aikaan puoluejäsentensä menneisyyttä.
GENOS 68 ( 1997 ): Fil.tri Pekka Nevalainen:
"Valpo tutki ja seurasi 1930 alkaen myös äärioikeistoa."
Ja
"Turvallisuuspoliisin aineistoa käytettäessä on terve lähdekritiikki paikallaan, väitteiden paikkansapitävyys on syytä tarkistaa vertaamalla sitä muuhun saatavilla olevaan aineistoon."
Sukututkimuksessa voi lähteä liikkelle oletuksesta, mutta oletuksen on johdettava dokumentoituihin tietoihin, muutenhan oletuksen perusteella saaduilla tiedoilla ei olisi merkitystä.
Mistä kutsuntoihin 1941 saapumatta jääneiden metsäkaartilaisten tiedot saatiin välirauhan jälkeen eduskunnan päätöksen mukaisen korvauksen maksamiseksi heille ?
Ja mistä löyvät tiedot maksuista ?

Veikko Palvo