lakikysymys

[eevahak]

Tässä kiperä (?) lakihistoriallinen kysymys etymologian vastapainoksi:

Mistä lähtien alettiin vaatia kirkollinen vihkimys avioliiton oikeusvaikutusten (avio-oikeus, lasten perintöoikeus, kaksinnaimiskielto) realisoitumisen edellytykseksi - eli milloin jouti tuttu litania "annan sinulle tyttäreni ..." romukoppaan?
Olen lueskellut tuomiokirjoja 1600-luvulta (ja vähän 1500-luvultakin). mutta en ole nähnyt yhtään tapausta, jossa ko. oikeuksia olisi kiistetty puuttuvan
"papin aamenen" vuoksi. Tältä ajalta on tosin yleensä mahdotonta selvittää, missä muodossa vihkiminen on tapahtunut.

Ja milloin yleensä kirkollinen vihkiminen yleistyi talonpoikaisväestön keskuudessa? Kirkonkirjat alkavat yleensä vasta v. 1686 kirkkolain jälkeen,
mutta jo vanhimpien aikaan näyttäisi kirkollinen vihkimys olleen maan tapa.

[Toni Selkala]

Taas pitää valitella, etten hallitse alaa missään nimessä, mutta toivottavasti voin kuitenkin tarjota joitain johtolankoja siihen mistä asiaa voisi lähteä selvittelemään. Helsingin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta väitellyt Mia Korpiola on kirjoittanut ruotsalaisesta avioliitosta 1200-luvulta 1600-luvun alkuun otsikolla Between Betrothal and Bedding: The Making of Marriage in Sweden, ca. 1200-1610. Tästä väitöskirjasta on tarjolla myös väitöskirjahaastattelu Ennen & Nyt - historian tietosanomissa, josta oheinen lainaus, joka voi antaa viitteen ajoittamisesta:

1100-luvullta lähtien kirkollisen vallan institutionalisoitumista seurasi myös kanonisen lain kehittyminen. Juristit yrittivät määritellä tapahtumahetken, joka ratkaisi, milloin avioliitto sakramenttina syntyi. Syntyi selkeä avioliitto-oppi: sen mukaan avioliitto vahvistettiin hetkenä, jona pariskunta ilmaisi kahdenkeskisen suostumuksensa. Kirkko korosti myös kirkollisten kuulutusten ja vihkimisen merkitystä.

Toinen, yksittäistapaukseen keskittyvä pohdinta avioliiton synnystä on Anu Lahtisen kirjoittama artikkeli Järki ja tunteet 1500-luvun avioliittomarkkinoilla Tieteessä tapahtuu lehdessä. Tässäkin toki tarkastelun kohteena ei ole niinkään maaseudun talonpoikaisväestö vaan enemmänkin aatelisto. Patriarkaalista valtaa 1400-luvulta alkaen kuvaa myös Piia Einosen ja Petri Karosen toimittama kirja Arjen valta : suomalaisen yhteiskunnan patriarkaalisesta järjestyksestä myöhäiskeskiajalta teollistumisen kynnykselle (v. 1450-1860), joka löytynee useimmista kirjastoistakin toisin kuin Korpiolan väitöskirja.

Ystävällisin terveisin,
Toni Selkälä

[eevahak]

Kiitos hyvistä lähdevinkeistä!

Kysymys lienee tosiaan hankala, kukaan tuntemistani historianosaajista ei ole uskaltautunut ottamaan siihen kantaa. Jos joku sattuu näkemään esim. tuomiokirjoissa viittauksia asiaan, olisin kiinnostunut kuulemaan havainnoista.