Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Kansanäänestys 1931

Peter Tikka kirjoitti:
Vetehinen kirjoitti:EU-kansanäänestyksen yhteydessä poliitikot esittelivät erilaisia näkemyksiä liittymisen puolesta ja sitä vastaan. Ne olivat poliitikkojen tulkintoja siitä mitä liittyminen merkitsee. Kansalaiset arvioivat noita merkityksiä ja tulkintoja. Itse liittymissopimuksen sisällön tarkka tunteminen oli tarpeetonta ja tärkeintä oli löytää se, mitä sopimus merkitsee. Merkittävyyden arvioinnissa poliitikot ovat mielestäni keskeisessä asemassa kansanäänestyksen yhteydessä.
Tämäkin pointii puhuu kansanäännestyksiä vastaan. Kansan ei tarvitse ymmärtää mistä on kysymys. Politiikot esittävät tulkinnat.
EU-kansanäänestyksessä ei ollut oleellista, että jokainen tunsi liittymissopimuksen sisällön, sen mitä sopimukseen on kirjoitettu. Sama kai koski kieltolaista järjestettyä kansanäänestystä. Ei äänestetä kuitenkaan siitä sisällöstä, vaan siitä mitä se merkitsee, että Suomi liittyy EU:iin tai lopettaa kieltolain. No näistä merkityksistä sitten poliitikot esittävät omia näkemyksiään, kuten aina. Ja kuten myös tavallista, täsmälleen samasta asiasta, olisi se EU-liittyminen tai Nato tai kieltolaki, on poliitikoilla erilaiset tulkinnat. Natoon liittymisestä yksi tulkitsee sen Suomen puolustuksen kannalta tärkeäksi ja toinen tulkitsee sen Venäjälle uhitteluksi. Kuka erilaisia tulkintoja tekevistä poliitikoista on oikeassa? Ehkä ne kaksi - kolme hallituspuolueiden puheenjohtajaa, jotka päättävät tehdä esityksen eduskunnalle ja ryhmäkurilla ajaa asian läpi.

Toinen vaihtoehto on asettaa päätettävä asia kansanäänestykseen. Kansanäänestyksessä otetaan kantaa täsmälleen äänestettävään asiaan ja sen merkitykseen äänestäjälle. Oleellista ei ole kansanedustajaehdokkaan seiväshyppykyky, hiihtomestaruus, lauluääni eikä misseys.

Luin ihan kursoorisesti viime kuukausien aikana ilmestyneestä tutkimuksesta, jonka mukaan suuret massat tekevät oikeita päätöksiä. Ikävää vaan, että googlaamisesta huolimatta en löytänyt merkintää tuosta tutkimuksesta. Jos tunnistat tutkimuksen, niin vinkki olisi kiva.

Peter Tikka kirjoitti:Jos kansanäänestyksiä ylipäätään halutaan järjestää on ne rajoitettava vain erittäin tärkeisiin kysymyksiin, joissa vaikutusvaltaisten ja asiaa tuntevien henkilöiden mielipiteet vähitellen omaksutaan valtakunnan mielipiteenmuodostuksessa valtakunnan poliittisessa keskustelussa, jolloin se on itse asiassa tarpeeton.
No joo. Valtioita on ollut ja on edelleen, joissa noin tapahtuu. Suljetuissa kamareissa tehdään osallistujien mielestä tietysti oikeat päätökset, jotka osoittautuessaan vääriksi, olivat päätöksentekohetkellä muka ainoita mahdollisia.
Peter Tikka kirjoitti:Kansanäänestykset ovat sirkushupia kansalle. Saadaan muka päättää. Edustuksellinen demokratia on niitä parempi.
Mielestäni pienemmän joukon tekemänä päätös ei parane, vaan riski väärästä päätöksestä kasvaa. Ääripäässä on kaikkivoipaiseksi (jumalaksi) itsensä kokeva diktaattori.

Kansanäänestyksen toteuttaminen vaatii kyllä poliitikoilta aika paljon. Pitää olla johtajuutta, että saa seuraajia. Poliitikon on paljon helpompi päättää itse, kuin saada muita oman ehdotuksensa taakse. Äänestäjät arvioivat puhuuko poliitikko lööperiä vai järkeä.

Kansanäänestyksen myönteisiä seikkoja minun mielestäni on kansalaisten osallistuminen ja poliittisen keskustelun aktivoituminen. Kaikki eivät halua osallistua eivätkä olla aktiivisia, mutta tuskin sen vuoksi, että heistä kyse on sirkuhuvista, voi suurelta enemmistöltä viedä vaikuttamismahdollisuutta. Niin ja tehdä hyvä päätös.

Tuosta asioiden merkityksestä vielä, että keskustelu kansanäänestyksestä on erityisesti keskustelua siitä, mitä se merkitsee, jos kansanäänestyksiä pidetään. Merkitysten arvioiminen asiasta, josta ei ole kokemusta, on paljon vaikeampaa, kuin tutun asian arvioiminen. Tuttua on se, ettei kansanäänestyksiä pidetä, ja mieluimmin pysytään siinä tutussa.

Onkohan joku mahtanut panna merkille USA:n vaalikampanjan erikoispiirrettä, että molemmat presidenttiehdokkaat kampanjoivat muutoksella. Suomessa en ole havainnut poliitikon koskaan kampanjoivan muutoksella, vaan muutoksen estämisellä (on pysyttävä tutuissa olosuhteissa). Mielestäni tuo on erikoinen ero Suomen ja USA:n välillä.

Peter Tikka
Viestit: 166
Liittynyt: 03.08.06 16:53
Paikkakunta: Espoo

Trilisser kirjoitti:Tikka kirjoitti:"...joissa vaikutusvaltaisten ja asiaa tuntevien henkilöiden mielipiteet vähitellen omaksutaan...". Kuka takaa, että "asiantuntijoina"* esiintyvät todellakin tuntevat asian? Kuinka pätevä arvioimaan vaikkapa aseellisen maanpuolustuksen yksityiskohtia on eduskunta jossa merkittävä osa edustajista ei ole käynyt armeijaa tai laukaissut asetta kertaakaan elämänsä aikana?
Ei kukaan sitä tietenkään pysty takaamaan. Vaadit liikaa poliittiselta järjestelmältä jos jonkun on taattava "oikean" mielipiteen nousu vallitsevaksi. Poliittinen mielipiteenmuodostus valtakunnassa on monimutkainen prosessi, jossa erilaiset mielipiteet ja näkemykset hankautuvat toisiaan vastaan ja jossa erilaiset eturistiriidat saattavat aiheuttaa täysin vastakkaisia mielipiteritä ja kannanottoja. Tulosta ei voi tietenkään taata mutta esitä parempaa järjestelmää. Ei se, että joku kansanedustaja on tietämätön mainitsemastasi aseenkäytöstä edellytä, että kansanäänestyksessä esim. naiset (jotka kaiketi harvemmin ovat laukaisseet asetta) antavat yli puolet äänistä. - Pitäisikö asettaa pätevyysvaatimuksia kansanäänestykselle, niin että vain ne, jotka esim. osaavat luetella ampuma-aseen eri osat, saavat äänioikeuden?

Ei kukaan liioin takaa, että jollakin yksittäisellä kansaedustajalla on asiantuntemusta kaikista asioista, mutta kansanedustajilla on kaiketi huomattavan paljon paremmat edellytykset poliittiseen päätöksentekoon kuin tavallisella jokapäiväisessä työssään raatavalla ja lätkää harrastavalla mattimeikäläisellä, heidän työ kun on poliittinen päätöksenteko. Ensinnäkin hallituksen esitykset on yleensä valmisteltu virkatyönä jossain ministeriössä (ja sitä on edeltänyt komiteatyö). Eduskunnan eri valiokunnissa kuullaan kulloinkin käsiteltävän alan asiantuntijoita, virkamiehiä ja tutkijoita. Lisäksi puolueiden eduskuntaryhmät vastaanottavat kansalaislähetystöjä. Lopuksi kenttätyö eri puolueissa kannattajiensa piirissä huolehtii siitä, että ainakin kannatusryhmien edut ovat kansanedustajien tiedossa. No, minun on tuskin syytä opettaa palstan lukijoita siitä, miten monimutkainen prosessi lainsäädäntötyö on.

Joten sa Petteri vaan, Petskukin käy. :-P

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Peter Tikka kirjoitti:No, minun on tuskin syytä opettaa palstan lukijoita siitä, miten monimutkainen prosessi lainsäädäntötyö on.

Joten sa Petteri vaan, Petskukin käy. :-P
Petsku. Kansanäänestyksessä kansalaisia ei pyydetä kirjoittamaan lakia.


-

Peter Tikka
Viestit: 166
Liittynyt: 03.08.06 16:53
Paikkakunta: Espoo

Vetehinen kirjoitti:
Peter Tikka kirjoitti:No, minun on tuskin syytä opettaa palstan lukijoita siitä, miten monimutkainen prosessi lainsäädäntötyö on.

Joten sa Petteri vaan, Petskukin käy. :-P
Petsku. Kansanäänestyksessä kansalaisia ei pyydetä kirjoittamaan lakia.
Ei todellakaan. Kansanäänestyksessä äänestetään ennakkoon muotoillun lain hyväksymisestä/hylkäämisestä. Kansalaiset eivät todellakaan itse ”kirjoita” kuten sanot eikä muotoile lakeja kansanäänestyksessä. He äänestävät, kuten kansanedustajat eduskunnassa, ehdotuksen hyväksymisestä/hylkäämisestä. Toisin on tosin eduskunnan valiokunnissa, jotka puuttuvat hallituksen esitysten muotoiluunkin.

Neuvoa-antavan kansanäänestyksen tuloksen perusteella vahvistettiin 9.2.1932 uusi alkoholilaki, jossa säädettiin alkoholin myyntimonopolin keskittämisestä valtiolle, eli Oy Alkoholiliike Ab:lle. Samalla kumottiin kieltolaki. Lakiesitys oli ennalta muotoiltu, veikkaisin, Oikeusministeriössä.

Samoin neuvoa-antavan kansanäänestyksen perusteella vahvistettiin laki Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen hyväksymisestä 8.12.1994. Laki oli tuolloin ennalta muotoiltu Oikeusministeriössä Suomen EU:n ja sen silloisten jäsen­mai­den kanssa käytyjen sopimusneuvottelujen perusteella.

Neuvoa-antava kansanäänestys vaatii, toisin kuin mandatorinen kansanäänestys, että eduskunta hyväksyy sen lakiesityksen, josta on äänestetty. Mandatorinen kansanäänestys edellyttää vain lain toimeenpanon. Se tulee ikään kuin eduskunnan päätöksen sijaan (tai miten asia kulloinkin onkaan järjestetty, eri tapoja voi olla). Muistaakseni Suomessa perustuslaki ei tunne mandatorista kansanäänestys mutta kylläkin neuvoa-antavan.

Mutta jos tykkäät käydä äänestämässä niin mikä ettei. Suotakoon se sinulle, ainakin minun puolestani ;-) .

Sa´ Petteri vaan, Petskukin käy :-P

´

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Peter Tikka kirjoitti:Neuvoa-antava kansanäänestys vaatii, toisin kuin mandatorinen kansanäänestys, että eduskunta hyväksyy sen lakiesityksen, josta on äänestetty. Mandatorinen kansanäänestys edellyttää vain lain toimeenpanon. Se tulee ikään kuin eduskunnan päätöksen sijaan (tai miten asia kulloinkin onkaan järjestetty, eri tapoja voi olla). Muistaakseni Suomessa perustuslaki ei tunne mandatorista kansanäänestys mutta kylläkin neuvoa-antavan.
Luulen että tarkoitit hiukan toista mitä tuohon kirjaimellisesti kirjoitit. Neuvoa-antavan kansanäänestyksen jälkeen eduskunta (kunnanvaltuusto) päättää, kun taas sitovassa kansanäänestyksessä äänestyksen tulos on päätös.

Suomessa tietääkseni aloitteen kansanäänestyksestä voivat tehdä eduskunta valtiollisella tasolla ja kuntalaiset kunnallisella tasolla.

-

Peter Tikka
Viestit: 166
Liittynyt: 03.08.06 16:53
Paikkakunta: Espoo

Vetehinen kirjoitti: Neuvoa-antavan kansanäänestyksen jälkeen eduskunta (kunnanvaltuusto) päättää, kun taas sitovassa kansanäänestyksessä äänestyksen tulos on päätös.

Suomessa tietääkseni aloitteen kansanäänestyksestä voivat tehdä eduskunta valtiollisella tasolla ja kuntalaiset kunnallisella tasolla.-
Uutisissa mainittiin, että USA:n edustajainhuone on hyväksynyt roskapankkeja koskevan lain. Ensinhän se äänesti väärin ja hylkäsi esityksen. Esimerkki, nyt siitä, että kansanedustuslaitoskin äänestää väärin mutta oikenee sitten äänestämään niinkuin sen pitääkin. Edellinen esimerkkini oli Tanskan kansanäänestykset EU:hun liittymisestä (jossa tanskalaiset ensin äänestivät vastaan mutta sitten ymmärsivät miten pitää äänestää). - Nyt tätä toista kansanedustuslaitoksen äänestystä ei tietenkään olisi järjestetty jos edustajainhuone olisi alunperin äänestänyt oikein ja siis hyväksynyt esityksen. Nyt tarvittiin toinen äänestys. Kallista rahaa poltettiin ihan turhaan toisen äänestyksen järjestämisestä.

Kuten sanoin, leipää ja sirkushuveja.

Sa Petteri vaan, Petskukin käy ;-)

Trilisser
Viestit: 502
Liittynyt: 24.04.06 17:03

Muutamalla jenkkifoorumilla ovat kommentoineet, että toisella äänestyksellä hyväksymiseen vaikutti olennaisesti sikäläinen versio (pork politics) siltarumpupolitiikasta...

Peter Tikka
Viestit: 166
Liittynyt: 03.08.06 16:53
Paikkakunta: Espoo

Pankkituki kansanäänestykseen?

Trilisser kirjoitti:Muutamalla jenkkifoorumilla ovat kommentoineet, että toisella äänestyksellä hyväksymiseen vaikutti olennaisesti sikäläinen versio (pork politics) siltarumpupolitiikasta...
No kun kansanedustajat tai kansa ei ymmärrä omaa etuaan. Ilkeätähän se on mennä myöntämään satoja miljardeja pankkitukea. Ei sellainen äänestäjiä lämmitä. Pankit eivät itse joudu kantamaan taloudellista vastuuta omista töppäyksistään. Suomessa myönnettiin pankkitukea muistaakseni 1991 ja siitä nousi semmoinen haloo että oksat pois. Ei olisi pankkituki mennyt läpi jos kansalta olisi kysytty kansanäänestyksellä (paitsi tietenkin jos kansan mielipiteisiin vaikuttavat avainhenkilöt olisi toitottanut pankkituen puolesta niin kuin varmaankin olisi).

Sa Petteri vaan, Petskukin käy ;-)

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”