Einsatzkommando Finnland

[Tapio Onnela]

Oula Silvennoisen väitöskirjasta Salaiset aseveljet on virinnyt vilkas keskustelu. Dagens Nyheterissä kirjoittava Henrik Arnstad sanoo, että Silvennoisen väitökirja iski "kuin pommi" suomalaisiin historiantutkijoihin. Arnstad lainaa mm Markku Jokisipilää, jonka mukaan Einsatzkommando Finnlandin löytyminen oli todellakin merkittävä uusi tutkimustulos. Einsatzkommando Finnland oli aikaisemmin tuntematon Valpon ja Reichssicherheitshauptamtin organisaatio, jonka tehtävä oli kommunistien ja juutalaisten etsiminen ja tuhomainen pohjoisella itärintamalla .

Arnstad, joka jo aiemmin on syyttänyt Suomea osallistumisesta natsi-Saksan juutalaisten tuhoamiseen arvelee, että uutinen Einsatzkommando Finnlandista tulee leviämään laajasti myös pohjolan rajojen ulkopuolelle.
Dagens Nyheterin kirjoitus:
"Finland deltog i Förintelsen"
Ny ­avhandling historisk bomb. Finland deltog aktivt i Förintelsen under sin tid som allierat med Nazi-Tyskland 1941-1944.

[Emma-Liisa]

Arnstad on kyllä petrannut viimeisestä. Mutta tietty sensaatiomainen tyyli on jäljellä. Hän ei malttanut odottaa kirjaa (hän ei tietysti osaisikaan lukea suomea) vaan kirjoitti abstraktin ja mainosten perusteella) ja lisäsi vielä pökköä pesään valitsemalla tiettyjä sanoja ja näkökulmia ("kuinka monta juutalaista kuoli - ikään kuin muiden kuolema ei olisi yhtä arvokas).

Jukka Tarkan arvostelu Hesarissa 24.8.2008 on asiallinen ja kiihkoton kirjoitus: http://personal.inet.fi/koti/jukka.tark ... noinen.htm

[nylander]

Jukka Tarkan arvostelu Hesarissa 24.8.2008 on asiallinen ja kiihkoton kirjoitus

Tässä taas esimerkki siitä, miten eri tavalla asioita koetaankaan. Itse hämmästyin aamulla 24.9. HS:n arvostelua lukiessani, miksi Tarkka ei lainkaan Silvennoisen kirjan arviossaan puutu olennaisiin kysymyksiin. Ikään kuin hän haluaisi peitellä jotain ja ohjata lukijan huomion epäolennaisiin asioihin.

Täytyypä hakea kirja kaupasta heti, kun se on ostettavissa.

[Ciccio]

Miksi aina yritetään etsiä "kuoleman laivoja" ja einsatzkommandoja?
Henrik Arnstadtiltakin voisi kysyä, miksi Ruotsi ei kyennyt suojelemaan
Ruotsiin tulleita pakolaisia. mm. USS American Legion- aluksella lähti Petsamon Liinahamarista 897 pakolaista baltian maista, Saksasta, Tanskasta, Hollannista ja
myös R u o t s i s t a Länteen 15/8 1940. Alus oli perillä New Yorkissa 12 pv matkan jälkeen.

US.Library of Congress: http://coutrystudies.us/finland/20.htm
"Suomessa juutalaisia ei vainottu Jatkosodan aikana ja juutalaispakolaiset saivat Suomesta turvapaikan ja juutalaisia taisteli myöskin Suomen armeijassa Jatkosodan aikana."

Kuinka paljon Ruotsin ja keski-Euroopan pakolaisia lähti Länteen Suomen ja Petsamon kautta, onko asiaa tutkittu?
Veikko Palvo

[nylander]

Miksi aina yritetään etsiä "kuoleman laivoja" ja einsatzkommandoja ?

Tyypillinen reaktio: heti tuntuu olevan halua pimittää historiallinen totuus, jos se loukkaa omia isänmaallis-henkilökohtaisia tunteita, kuten Mirkka Lappalainen kirjoitti HS:n kolumnissa tiistaina 23.9.

[Ciccio]

Tietenkään ei ole tarkoituksena pimittää historiallisia totuuksia - EI Suomen kautta länteen paenneistakaan keski-Euroopasta, Ruotsista ja Tanskasta jne. Suomeen tulleina. Siis onko mm. Petsamosta 15/8 1940 lähteneen USS American Legion-laivan 897 pakolaisen pakomatkoista Suomeen ja Liinahamariin turvaan tehty tutkimusta?
Veikko Palvo

[Tapio Onnela]

Miksi aina yritetään etsiä "kuoleman laivoja" ja einsatzkommandoja?

Tuohon pitää heittää vastakysymys. Miksi ei? Kyllä minusta tieto Einsatzkommando Finnlandin olemassaolosta oli erittäin relevantti tieto.

[kari lumppio]

Salut!

Tietääkö joku liittyykö Oula Silvennoisen tutkimus Luovutetut-projektiin? http://www.narc.fi/Arkistolaitos/luovutukset/index.html

Eli ovatko Silvennoisen tutkiman suomalais-saksalaisen poliisiyhteistyön uhrit em. joukossa (tietokannassa)?


Einsatzkommando Finland. Minua vaivaa jatkuvasti se, että olen jossain nähnyt jo vuosia sitten nimen mainittavan. Olisiko ollut virolainen kirja "Luuramisi"? (~vakoilemisia). (EDIT: Ei ole, KL) Jossain virolaisessa tektissä kuitenkin. Eli täysin peitossa asia ei liene ollut vaikkei valokeilassakaan?

"Olennainen kysymys". Tällä ilmeisesti tarkoitetaan osallistuivato suomalaiset myös uhrien surmaamisiin? Kiinnostaisi tietää onko se foorumilaisille pettymys vai helpotus jos eivät osallistuneet? Ja miksi?

Kari

[Ciccio]

Miksi aina yritetään etsiä "kuoleman laivoja" ja einsatzkommandoja?

Tuohon pitää heittää vastakysymys. Miksi ei? Kyllä minusta tieto Einsatzkommando Finnlandin olemassaolosta oli erittäin relevantti tieto.

Miksi *v a i n* kuolemanlaivoja etc., tiedot sinänsä relevantteja ?
Suomi myönsi viisumin jo
http://www.jewishquarterly.org/article. ... icleid=194
Anschlussin 1938 jälkeen 300:lle Itävallan, Saksan ja Tsekkoslovakian juutalaiselle.
Vain
yhdessä tapauksessa poliisi viranhaltijapäätöksellä luovutti 8 juutalaispakolaista ja
tästä on kirjoiteltu melkoisesti.
Suomi ei Saksan vaatimuksista - Himmlerkin kävi pari kertaa Suomessa - huolimatta
ottanut kättöön juutalaisvastaisia lakeja tai asetuksia.

El Alameinista Nordkapille ulottuvalla 3000 km:n itärintamalla oli vain yksi (1) synagooga
NL:n vastaisella puolella - Suomessa !
Saksalaiset myönsivät kolmelle Suomen armeijan juutalaiselle rautaristin - jota nämä eivät ottaneet vastaan.
Miksi ei voitaisi tutkia *myös* sitä miten ainutlaatuinen poikkeus Suomen armeija ja Suomi
1939- 1944 sodan aikana juutalaisten suhteen oli ?
Veikko Palvo

[nylander]

"Olennainen kysymys". Tällä ilmeisesti tarkoitetaan osallistuivato suomalaiset myös uhrien surmaamisiin? Kiinnostaisi tietää onko se foorumilaisille pettymys vai helpotus jos eivät osallistuneet? Ja miksi

Vastaan osaltani: ei kumpikaan.

Totuus sen sijaan kiinnostaisi kovasti. Sen itsensä vuoksi.

[Emma-Liisa]

Tietääkö joku liittyykö Oula Silvennoisen tutkimus Luovutetut-projektiin? http://www.narc.fi/Arkistolaitos/luovutukset/index.html

Eli ovatko Silvennoisen tutkiman suomalais-saksalaisen poliisiyhteistyön uhrit em. joukossa (tietokannassa)?

Eiköhän se tuohon projektiin liity. Uhrien nimiä ei merkitty lainkaan Punaisen Ristin sotavankikortteihin, joten jos nimet on saatu, ne ovat peräisin jostain muualta.

[Emma-Liisa]

miksi Tarkka ei lainkaan Silvennoisen kirjan arviossaan puutu olennaisiin kysymyksiin. Ikään kuin hän haluaisi peitellä jotain ja ohjata lukijan huomion epäolennaisiin asioihin.

Eikös olennainen ja keskeinen asia ole nimenomaan Valpon yhteistyö ja että se oli tuomittavaa puuhaa?

Se ei kuitenkaan käynyt ilmi Tarkan arvostelusta, millä perusteella luovutetut valittiin, jos kerran juutalaisia oli vain pieni osa? Komissaareja, politrukkeja, kommunisteja?

Myöskään ylimmän poliittisen ja sotilaallisen johdon mahdollista roolia ei Tarkka maininnut. No, sitä ei tietenkään voida todistaa.

[Trilisser]

Olipa onneton ja moralisoiva arvostelu Tarkalta. Kyllä sodan aikana Valpon ja turvallisuuspoliisin yleensä tehtävänä on taistella valtakunnan vihollisia vastaan kaikin keinoin. Valitettavasti vain valtiovaltamme oli liian lempeä kun ei Hella Wuolijoen kaltaisista pettureistakaan tehnyt maanparannusainetta. Tarkan itku vaikkapa Anthinista on mitä naurettavinta nöyristelyä poliittisen korrektisuuden airueille.

[nylander]

Se ei kuitenkaan käynyt ilmi Tarkan arvostelusta, millä perusteella luovutetut valittiin, jos kerran juutalaisia oli vain pieni osa? Komissaareja, politrukkeja, kommunisteja?

Myöskään ylimmän poliittisen ja sotilaallisen johdon mahdollista roolia ei Tarkka maininnut.

Juuri nämä, muun muassa, ovat niitä kysymyksiä, jotka Tarkka hämmästyttävää kyllä väisti arvostelussaan. Olisi myös odottanut, että valtakunnallisen päälehden arvostelija olisi edes maininnut laajemmallekin yleisölle Einsatzkommando Finnlandin olemassaolon, vaikkei siitä juuri tietoja ole säilynytkään.

[Emma-Liisa]

Olipa onneton ja moralisoiva arvostelu Tarkalta. Kyllä sodan aikana Valpon ja turvallisuuspoliisin yleensä tehtävänä on taistella valtakunnan vihollisia vastaan kaikin keinoin. Valitettavasti vain valtiovaltamme oli liian lempeä kun ei Hella Wuolijoen kaltaisista pettureistakaan tehnyt maanparannusainetta. Tarkan itku vaikkapa Anthinista on mitä naurettavinta nöyristelyä poliittisen korrektisuuden airueille.

Ei, vaan tervettä moraalin tajua.

Emme ole vastuussa siitä, mitä tuolloin tapahtui, koska emme olleet silloin syntyneetkään. Mutta olemme vastuussa siitä, miten noihin tekoihin nyt suhtaudutaan. Juuri tässä demokratiat ja ei-demokratiat eroavat toisistaan: se että edelliset haluavat tutkia menneisyytensä pimeitä puolia, osoittaa että ne ovat jättäneet ne taakseen.

Se, mitä tästä episodista on opittavaa, on ainakin se että demokraattisen valvonnan pitää ulottua kaikkialle.