Ruotsalaiset vapaaehtoiset

[heehak]

Ruotsalaisten vapaaehtoisten olo Suomessa on ollut hyvin tiedossa. Ruotsissakin on heistä kirjoitettu. En ole kuitenkaan nähnyt julkaistuna tietoja niistä vapaaehtoisista, jotka jäivät "puntikselle" Ruotsiin. Vapaaehtoistoimiston luetteloissa on heitä pitkä rivi.

[laitman]

Oliko nyt kyseessä vuoden 1918, talvisodan vai jatkosodan ruotsalaiset vapaaehtoiset? Jos puhutaan jatkosodasta ei niitä Hangon valtauksen jälkeen jäänyt enää kovin monta miestä Suomen armeijan riveihin. Svenska frivilligkompaniet, "Svirkompaniet", oli yksi JR 13:n komppanioista, jonka vahvuus oli helmikuussa 1942 noin 125 miestä, keväällä 1942 suurimmillaan 160 miestä. Kesällä 1944 kun "komppania" siirrettiin Kannakselle niin vahvuus ei ollut enää kovin suuri, esikunta, huoltojoukkue, jääkärijoukkue ja kiväärijoukkue. Ihantalan taistelussa tämä joukko menetti yli puolet vahvuudestaan, 13 kaatunutta ja 27 haavoittui.
Yksi mielenkiintoinen kaveri, joka taisteli Ihantalassa oli 18-vuotias kreivi Knut Posse, joka hyvällä syyllä olisi voinut sanoa "että isät katsovat poikiaan", koska hänen esi-isänsä oli juuri se kuuluisa Knut Posse, joka 450 vuotta aikaisemmin oli puolustanut Viipuria.
Yhteensä tässä komppaniassa oli palvellut 404 miestä ( Lars Gyllenhaal "Svenskar i krig 1914-1945" ), joka kuitenkin on aika vähän verrattuna siihen miten paljon Sallassa oli vapaaehtoisia talvisodassa , yli 8000 miestä. Nämä miehet, siis Svirkompaniet", palvelivat vapaaehtoisina aina jonkun määrätyn ajan, joten ei niin hirveän pitkiä nimilistoja karkureista voi olla. Muutama istui erilaisista kuuliaisuusrikoksista Suomen vankiloissa ja vankileireillä! On niitä varmasti jäänyt puntikselle kun ne ovat käyneet lomalla, mutta lukumääristä en tiedä!
Surullisin tapaus on kuitenkin tämä vapaaehtoinen Warodell ja hänen tekonsa. Kun hän oli palvellut Syvärillä ja palannut siviiliin Ruotsiin niin hän oli käynyt Neuvostoliiton suurlähetystössä ja myynyt piirustuksia JR 13:n asemista GRU:lle. Seurauksena oli hyökkäys JR 13:n asemia vastaan Jandebassa, jolloin kärsittiin tappioita. Warodell tuomittiin Ruotsissa vankilaan ja tätä tuomiota arvosteltiin ankarasti JR 13:n riveissä, jossa oltiin sitä mieltä että teloitustuomio olisi ainoa oikea tuomio! Tämän johdosta rykmentin oikeusupseeri Christer Boucht, kesällä 1944 15.Prikaatin ja 21.Prikaatin sotatuomari, oli ankarasti nuhdellut näitä miehiä, sanomalla, että itsenäisen tuomioistuimen tuomioita ei saa arvostella!
Näitä ruotsalaisia vapaaehtoisia oli jatkosodassa myöskin muissa aselajeissa melkein 500 miestä. Mm panssarijoukoissa oli mekaanikkoja yli 100 kpl. Ruotsin UD:n papereissa löytyy mm Ison-Britannian jyrkkä protesti tästä, jossa sanottiin, että Ruotsi on rikkonut kansainvälistä oikeutta vastaan juuri näiden mekaanikkojen kohdalla.

[heehak]

Oliko nyt kyseessä vuoden 1918, talvisodan vai jatkosodan ruotsalaiset vapaaehtoiset? Jos puhutaan jatkosodasta ei niitä Hangon valtauksen jälkeen jäänyt enää kovin monta miestä Suomen armeijan riveihin.

Kyse on juuri jatkosodan vapaaehtoisista ruotsalaisista, ehkä myös talvisodan, en nyt enää muista, koska tutkin näitä vapaaehtoistoimiston papereita noin 10 vuotta sitten.

Olkoon luku mikä tahansa, ei heistä ole mainintaa missään ruotsalaisia vapaaehtoisia käsittelevissä julkaisuissa. Toisen maan vapaaehtoinen puolustaminen on hyin kunnioitettavaa, mutta jonkin asian käsittelemättä jättäminen vaikuttaa hyvin tarkoitushakuiselta.

[laitman]

Suomessa on ilmestynyt valtavasti eri rykmenttien historiasta kertovia kirjoja. Ei kovin monessa ole kyllä puhuttu karkureista ja muista ongelmista!
Jos nyt puhutaan nimenomaan Sallan rintamalla talvisodassa olleista ruotsalaisista vapaaehtoisista niin voidaan ilman muuta sanoa, että se oli poikkeuksellinen joukko jos katsotaan sen taustoja ja koulutusta. Eli aateliset, varakkampi luokka ja akateemisesti koulutetut olivat selvästi "yliedustettuja".
Jos vertaa esimerkiksi talvisodan kanarialintuihin (englantilaiset vapaaehtoiset joiden keskuudessa esiintyi paljon karkuruutta) niin siinä on iso ero. Kun yhdeltä englantilaiselta kysyttiin miksi hän menee vapaaehtoisena Suomeen niin vastaus oli "Haluan antaa opetuksen niille pirun suomalaisille". Näiden joukossa oli puujalkaisia ja muita invaliideja ja rikoksista tuomittuja.
Näiden Sallan rintaman ruotsalaisten vapaaehtoisten riveistä löytyy valtavasti tulevia kirjailijoita, esim Nobelpalkittu Harry Martinson ja Olof Lagercrantz, ja muita yhteiskunnan vaikuttajia. Kuuluisan arkkipiispa Nathan Söderblomin pojista kolme taisteli Sallassa jne.
Jos puhutaan jatkosodasta, niin Ihantalassa komppanianpäällikkönä toiminut Axel Hård af Segerstad on kirjoittanut kirjan kokemuksistaan. Samoin Orvar Nilsson ja moni muu. Kirjallisuutta löytyy erittäin paljon näistä vapaaehtoisista.

[heehak]

Jos puhutaan jatkosodasta, niin Ihantalassa komppanianpäällikkönä toiminut Axel Hård af Segerstad on kirjoittanut kirjan kokemuksistaan. Samoin Orvar Nilsson ja moni muu. Kirjallisuutta löytyy erittäin paljon näistä vapaaehtoisista.

Valitan, en nyt vaan suhtaudu kovinkaan vakavasti upseereihin, jotka kirjoittavat oman osastonsa historiaa. He eivät välttämättä ole tutkijoita vaan asiastaan innnostuneita vapaaehtoisia, "Finlands sak är vår". On aivan luonnollista, etteivät he kirjoita kielteisistä asioista. Niiden käsittely antaisi vakuuttavamman kuvan osaston toiminnasta.

[heehak]

Muutama istui erilaisista kuuliaisuusrikoksista Suomen vankiloissa ja vankileireillä! On niitä varmasti jäänyt puntikselle kun ne ovat käyneet lomalla, mutta lukumääristä en tiedä!

Kiitos tiedoista. En ollut aiemmin tiennytkään tällaisista ruotsalaisista. Täytyypä tutkia Kansallisarkiston asiakirjoja, jotta voin antaa täsmällisempiä tietoja "punttareista". Toivottavasti erehdyin lukumäärässä. Saattaa olla, että Hangon rintamalla taistelu oli vapaaehtoisten mielestä selkeästi Suomen kamaran puolustamista, mutta Aunuksen kannaksella taistelu ei enää sitä ollut. Jandeballa muistaakseni 1 vapaaehtoinen loikkasi yli vihollisen puolelle. Hän selvisi vankileiriltä.

Kannaksella vapaaehtoisten taistelu oli ankaraa, eikä siinä ole moitteen sijaa. Silloinkin taisteltiin taas Suomen alueella.

[Ciccio]

Ruotsalaisia vapaaehtoisia Jatkosodassa oli n. 1600, asemasodan aikana lukumäärä supistui. Ruotsalaisvapaaehtoisia näyttäisi kaikkiaan olleen n. 3000, vaihtuvuutta oli ilman "puntisreissujakin".
Norjalaisia oli Sallan suunnalla noin 1000, 196 kaatui.
Virolaisia 3400 ja HeimoPataljoonassa ja ErP 6.:ssa 2100 vapaaehtoista.
Yhteensä noin 8000 - 10 000 ?
Tuon suuruisessa joukossa on varmaan joku syyllistynyt kurinpitorikkomukseenkin, mutta eikö merkittävämpää ole vapaaehtoisuus ?

Veikko Palvo

[heehak]

Tuon suuruisessa joukossa on varmaan joku syyllistynyt kurinpitorikkomukseenkin, mutta eikö merkittävämpää ole vapaaehtoisuus ?

Veikko Palvo

Olen samaa mieltä. Kirjoitin siitä jo ensimmäisessä kirjoituksessani. Kuitenkin on syytä käsitellä kaikkia ilmiöitä, myöskin kielteisiä, jotta kokonaiskuva olisi kattava.

Kävin ent. Sota-arkistossa, mutta en pystynyt rajallisen aikani vuoksi perehtymään kaikkiin 18 Päämajan vapaaehtoistoimiston mapppiin, joista yhdessä on näkemäni luettelo rivistä poistetuista vapaaehtoisista. Syitä poistoon olivat mm. kaatuminen, jonka kohdalla oli merkintä, milloin on polttohaudattu Suomessa ja lähetetty Ruotsiin; teloitus (mm. Sotikoff). On aika kovaa, kun taistelee vapaaehtoisena Suomen puolesta ja saa palkkioksi teloituksen ja haudan metsään. Lisäksi olivat ainakin riikinruotsalaiset "punttarit".

Venäläisistä vapaaehtoisista käytettiin nimitystä "veneläiset".

[Ilmo Kekkonen]

Yksi Sotikoff löytyy teloitetuista, mutta hän on oululainen ja 3.D:sta.

Onkohan "heehakilla" väärä nimi? Tuomiota ei annettu palkaksi vapaaehtoisesta palvelusta, vaan siihen tarvittiin kyllä muukin syy.Teloitus oli äärimmäisen vakava asia muillekin kuin teloitetulle.

Lindstedt mainitsee kyllä sekä väitöskirjassaan ( s. 300) että kirjassa Teloitettu totuus ( s116), että yksi Ruotsin kansalainen tuomittiin kuolemaan. Häntä ei teloitettu, vaan ammuttiin pakoyrityksen yhteydessä. Olisiko sama tapaus?

[laitman]

Tämä Lindstedtin mainitsema on todennäköisesti Carl Hallèn, joka sai tuomionsa 12.D:n KeO:ssa. Hän kertoi kuulusteluissa asioita, joista Ruotsin turvallisuuspoliisilla ei ollut tietoa kun suurvakooja Fritiof Enbom "antautui" 1950-luvun alussa. Hallèn yritti valeantautumisen kautta päästä Ruotsiin, missä hänen piti olla yhteydessä GRU:n miehiin, jotka radiolla lähettivät tietoja saksalaisten liikkeistä. Kyseessä saattoi olla mm Enbom.
Hallén oli Smålannista kotoisin oleva merimies joka kuului kommunistipuolueeseen ja jonka laiva oli joutunut Neuvostoliiton haltuun Baltian satamassa, missä oli värvätty? Paljon on kysymysmerkkejä hänen ja Enbomin kohdalla.
Oliko norjalaisilla 1600 miestä Sallassa talvi tai jatkosodan aikana?

[Ciccio]

No, norjalainen HiihtojääkäriPataljoona oli 1943- 1944 Kiestingin suunnalla
vapaaehtoisina Saksan riveissä, vahvuus -44 1200 sotilasta.
Aftenposten.no
kirjoittaa pataljoonasta mm. 8/3 -07 ja 4/11 2008, samoin Bergenin yliopiston På Höyde 11 / 2008.
Kiestingin (Kisinki) suunnalla -44 syksyllä 80 - 160 ? kaatunutta ja kadonnutta Kaprolat- ja Hasselmann- mäkien taistelussa puna-armeijan
jvR 731. vastaan.
Mitkä lienevät suomalaiset paikannimet ?

Rovaniemen Norvajärven muistolaatassa on 196 kaatunutta, jotka
kaikki lienevät olleet Kiestingin suunnalla.
Prof. Stein Ugelvik Larsen ja Katarina Kirjanova ovat tehneet tutkimuksia
taistelualueella.
Sven Arneberg´n kirja: Tragedie i karelen kertoo tästä pataljoonasta.

Veikko Palvo

[Ilmo Kekkonen]

Edellä mm. Veikko Palvon esittämät vapaaehtoisten lukumäärät ovat osin oikeat, osin sinne päin. Talvisodan vapaaehtoiset on tarkasti selvitetty mm. Talvisodan historian 4. osassa ja Talvisodan Pikku Jättiläisessä.

Jatkosodan vapaaehtoisista kannattaa katsoa esim. Suomi sodassa ja tietysti Jatkosodan historiasta. Ruotslaispataljoonassa oli monen maan edustajia.

Waffen-SS:n 6. Vuoristodivisioonan riveissä Kiestingin suunnassa ( ei Sallassa) oli norjalaisia mm. kaksi poliisikomppaniaa jonkin aikaa. Myöhempi hiihto- tai tiedustelupataljoona ei rintamavahvuudeltaan ollut 1200, vaan pikemmin jotain 300-400. Kovimpia taisteluja käydesään sen rivivahvuus oli vajaa kolmesataa. Tappiot olivat suuret. Pääosa rivivahvuudesta kaatui tai haavoittui joukon jäädessä eristyksiin muusta divisioonasta.

Pikku kuriositeettina voitaneen tässä mainita italialaiset moottoritorpedoveneet Laatokalla kesällä 1942 ja saman maan kuljetuskoneet kesällä 1944. Ne toivat tarvikkeita Immolaan lento-osasto Kuhlmeylle ja veivät mennessään Saksaan suomalaisia lentäjiä noutamaan kipeästi käivattuja uusia hävitttäjiä. Italialaiset eivät tietenkään olleet vapaaehtoisia. Talvisotaan heitä olisi ollut tulossa jopa 5000. Mussolini kielsi.

[Ciccio]

Kaprolat- komiteaa johtaa Bergenin yliopiston prof. Stein Ugelvik Larsen ja
Norjan ulkoministeriö on myöntänyt tutkimuksiin miljoonan. http://www.aftenposten.no/nyheter/uriks ... 572051.ece
Stein Larsen on haastatteluilla yms. selvittänyt 25-26/6 1944 yön tapahtumia voidakseen tehdä maastotutkimuksia oikeilta paikoilta.
Paikalla sanotaan olleen 190 norjalaissotilasta ja hyökkääjinä sanotaan olleen ev. GV Mihaljov`n jv.R 731:n ja ev.ltn PI Shishkin´n jvR 577:n + tykistö.
Kaatuneiksi ja kadonneiksi sanotaan 190, joista 39 olisi jäänyt vangiksi ja
15 palanneen syksyllä 1945 ja lokakuussa 1953 Norjaan.
Hiihtojääkäripataljoonan vahvuuden kirjoitetaan olleen 700 ja jossain yhteyksissä 1200.
-------------------------------------------------------------------
Sukututkimuksen yhteydessä on tullut esille nuo italialaiset torpedoveneet (4 kpl) Laatokalla, sekä 30 saksalaista Siebel-lauttaa kesällä 1942.
Ainakin yksi Siebel-lautta on jäänyt suomalaisille, sillä 1944 viimeiset suomalaiset evakuoitiin Salmin Mantsinsaarelta mm.Siebel-lautalla.

Veikko Palvo

[Ciccio]

Pikku kuriositeettina voitaneen tässä mainita italialaiset moottoritorpedoveneet Laatokalla kesällä 1942 ja saman maan kuljetuskoneet kesällä 1944. Ne toivat tarvikkeita Immolaan lento-osasto Kuhlmeylle ja veivät mennessään Saksaan suomalaisia lentäjiä noutamaan kipeästi käivattuja uusia hävitttäjiä. Italialaiset eivät tietenkään olleet vapaaehtoisia. Talvisotaan heitä olisi ollut tulossa jopa 5000. Mussolini kielsi.

Italia ja Suomen Talvisota, FM Pirkko Kanervo:
Italian apu Talvisodan aikana oli arvoltaan 790 miljoonaa mk.
Armeijan 1938 seitsemän vuoden perushankintaohjelman loppusumma oli 2,7 miljardia mk
Ruotsin apu Suomelle oli suurin ja Englannin ja Ranskan avut olivat pienempiä kuin Italian.
http://www.ennenjanyt.net/4-03/italia.htm
Mm. tilatuista
25+ 10 Fiat G 50- hävittäjälentokoneesta osa ehti torjuntalennoille Viipurinlahdelle.
Hitlerin painostaessa 5000:lle vapaaehtoiseksi ilmoittautuneelle ei myönnetty passia,
kirjeessään Hitlerille Mussolini kirjoitti Suomen hylänneen tarjouksen.

Saatu (ostettu,mm. 10 Fiattia vaihdettiin selluloosaan) apu näyttäisi olleen suurempi kuin
Englannin ja Ranskan, jotka lupasivat Suomelle apua "Narvikiin" ?

Veikko Palvo

[heehak]

Rovaniemen Norvajärven muistolaatassa on 196 kaatunutta, jotka
kaikki lienevät olleet Kiestingin suunnalla.

Veikko Palvo

Norvajärven saksalaisten sotilaiden jäänteiden etsinnöissä mukana ollut poliisimies on kertonut kaivuutöiden tapahtuneen 1950-luvulla. Muistaakseni saksalaisten ilmoittamia (?) hautapaikkoja oli ympäri Pohjois-Suomea. Joukossa saattoi olla myös suomalaisten hautaamia. Täytyypä kysellä vielä tarkemmin. Kiestingin suunnan kaatuneet saksalaiset ovat edelleen saksalaisella kenttähautausmaalla Venäjällä lähellä Kiestinkiä. Tuskin heitä sieltä koskaan siirretään, sillä saksalaiset eivät siirrä kaatuneitaan ja haudattuja yli valtakuntien rajojen.