Turun akatemiatilat

[Siuru]

Hei, kysyisin onko olemassa mitään dokumentteja Turun ns. akatemiatiloista, s.o. tiloista, jotka esim. Kuningatar Kristiinan aikana maksoivat veroa akatemialle?

yst. terv.
Pekka Ala-Siuru

[Klaus Lindgren]

Matti Klinge kertoo Helsingin yliopiston historiassaan, että Turun akatemian menot maksettiin aluksi lääinrahastosta, mutta vuonna 1644 yliopisto sai oman veroläänityksen, eli 309 maatilan maakirjaverot ja "maaretkiveron", sekä 1114 tynnyriä viljaa Maskun, Vehmaan ja Satakunnan kirkonkymmenyksistä. Noista maatiloista osa sijaitsi Liedossa, osa Vehmaalla ja Maskussa, mutta suurin osa Kyrössä, Karkussa ja Vesilahdella. Sittemmin osa tiloista autiotui ja toisaalta yliopisto sai muita tiloja ja oikeuksia. Lisäksi professoreista noin puolet oli kirkkoherroina lähiseudun seurakunnissa ja saivat siten ao. pappilan tuotot ja seurakunnan maksaman palkan – tosin näistä varoista piti myös palkata apulainen tai parikin hoitamaan niitä papintehtäviä, joihin professori itse ei kerennyt.
Yliopiston läänityksistä kertovia dokumentteja näkyy olevan hyvinkin tallessa. Klingen kirjassa on kuvia useistakin yliopiston talousasiakirjoista, joissa näitä maatiloja näkyy: akatemian maakirja, akatemian tilikirja, yliopiston tulo- ja menoasetelma ja yliopiston staattikirja. Muitakin lähteitä on varmasti.

[Kaisa Kylakoski]

Tutustuin jokin aika sitten Voitto Ahosen graduun Turun akatemian professorien palkkaus 1600-luvulla : (vv. 1640-1713) (Helsingin yliopisto, lukusalilainaksi saa Topeliassa) ja ulkomuistista sanoisin, että siinä käsiteltiin palkkatiloja aika monipuolisesti. Viitetiedot vastannevat osaltaan varsinaiseen kysymykseesi.

Terveisin,
Kaisa Kyläkoski