Asia ajankohtaistui mielessäni, kun nyt ole lukenut ranskaksi kirjoittavan anglosaksin Jonathan Littellin vuona 2008 suomennettua suurromaania Hyväntahtoiset. Kirja on mielestäni loisteliaasti kirjoitettu, entisen SS-upseerin fiktiivinen muistelmateos (Le Nouvel Observateur: "uusi Sota ja rauha").
Olen samaa mieltä, kiinnostava kirja! Littelin teoksessa on monia kiinnostavia kohtia ja pohdintoja, vaikka loppu kyllä minusta lässähti ja oli jotenkin epäuskottava.
Eräs kiinnostava jakso, joka jäi mieleeni kuvasi päähenkilön toimintaa itärintamalla, jossakin Ukrainassa muistaakseni. Tuossa jaksossa kuvattiin kylästä kylään eteneviä juutalaisten ja muiden teloituksia ja niiden toimeenpanoja. Eräässä kylässä muodostui vaikeaksi ongelmaksi joukkohautojen kaivaminen. Teloitusten johtajat joutuivat vaihtamaan lukuisia kertoja teloituspaikkaa, sillä he osuivat aina uudestaan vanhoihin joukkohautoihin. Kylän lähistöltä oli vaikeaa löytää enää tilaa uusille haudoille, jotka olivat syntyneet jo edellisten isäntien aikana.