Petsamon nikkeli - tärkeä vaiko elintärkeä ?


Petsamon nikkeli - tärkeä vaiko elintärkeä ?

ViestiKirjoittaja Seppo Jyrkinen » 11.02.09 21:22

Ilmo Kekkonen kirjoitti:Saksan Pohjois-Suomen joukkoja oli kesällä -41 noin 70 000 miestä eli kolme täyttä ja yksi heikko divisioona. Määrä kasvoi hiljalleen, mutta 200 000:een vasta keväällä -44.


Mielenkiintoisia lukuja kun niitä tarkastelee laajemmassa perspektiivissä. Siis: saksalaiset kolminkertaistivat Pohjois-Suomessa olevat joukkonsa. Pari sataa tuhatta miestä oli Saksan mittakaavassa pienehkö määrä, mutta niin iso kuitenkin, että joukkojen määrän lisäämiselle Pohjolassa on ollut todella merkittävä syy. Lisäksi syksyyn 1944 mentäessä joukoille oli materiaalia vuoden tarpeiksi.

Nämä eivät kuitenkaan käyneet kovin kummoista sotaa kesän 1941 jälkeen, vaan pikemminkin oli kyse sodan ajan varuskuntapalveluksesta. Lisäksi, mitä pitemmälle sota eteni, sitä ahtaammalle saksalaiset joutuivat muualla ja varsinkin itärintama huusi Stalingradin jälkeen lisää joukkoja. Silti niitä liikeni Suomen perukoille.

Mikä muutti Pohjois-Euroopan merkitystä niin tavattoman paljon? Oliko syynä tarve varmistaa nikkelin saanti Suomesta vai oliko siihen muitakin syitä?
Seppo Jyrkinen
 
Viestit: 416
Liittynyt: 06.12.08 17:10

Pelkäsikö Saksa maihinnousua Norjaan ?

ViestiKirjoittaja Ciccio » 12.02.09 01:29

Helmikuussa 1943 OSS:n laatiman suunnitelman edellytyksenä oli, että yhteistoiminta Suomen kanssa varmistetaan. Syksyllä 1943 ulkopolitiikkaa johtanut sisärengas lähetti USAhan viestin, että Suomi ei taistelisi pohjoisessa Yhdistyneitä Kansakuntia vastaan, mikäli Lappiin ei pyrkisi neuvostojoukkoja.
Kommodori Erik Wihtol, Sotilasaikakausilehti, USAn arkistoista löydetyt suunnitelmat,
kopiot Sota-arkistossa.

OSS:n, USAn ""tiedustelupalvelun suunnitelmat"" ovat kenties olleet hämäykseksi laadittuja ja Saksan tietoon vuodettuja 1943.
Lieneekö Saksassa pelätty esim. Narvikin maihinnousun uusiutuvan, USAhan käytti etelässä salamitaktiikkaa: Marokko, Sisilia ja maihinnousut pohjoisempana Italiassa ?
Lofooteille olivat englantilaiset tehneet kommandohyökkäyksiä.
Onko Suomen johdon viestistä USA:han syksyllä 1943 tarkempia tietoja ?

V.Palvo
Veikko
Ciccio
 
Viestit: 919
Liittynyt: 14.12.06 00:36
Paikkakunta: Ruotsinpyhtää

Re: Petsamon nikkeli - tärkeä vaiko elintärkeä ?

ViestiKirjoittaja jsn » 12.02.09 10:06

Petsamon nikkelillä ei ollut sitä merkitystä Saksalle, jollaista meillä näkee joskus väitettävän. Saksa sai isoja raaka-ainevarastoja myös ryöväämällä niitä ympäri Eurooppaa. Yksin nikkelillä ei toinen maailmansota ole selitettävissä.

Adam Toozen erinomainen tutkimus The Wages of Destruction (2007)osoittaa selvästi, miten Saksan sotateollisuudella oli pulaa kaikesta: ruuasta, työvoimasta, hiilestä ja koko ajan yhä enemmän ehjistä teollisuuslaitoksista sekä liikenneyhteyksistä - vaikka sillä olisi ollut nikkeliä omasta takaa, se ei olisi sodan kulkua muuksi muuttanut. Petsamon nikkeli oli enemmänkin poliittis-strateginen käsite, ja sellaisena ei tietenkään aivan merkityksetön. Epäilemättä suurten saksalaisjoukkojen läsnäololla ja nikkelillä siis oli yhteys toisiinsa, mutta niin myös Murmanskin huoltoreitillä. Suuria joukkoja olisi tarvittu muuallakin itärintamalla. Saksalla ei ollut niitä riittävästi. Samantapainen vahva keskittymä oli sodan loppuvaiheessa Kuurinmaalla; näillekin voimille olisi ollut käyttöä Berliinin puolustamisessa.
jsn
 
Viestit: 1494
Liittynyt: 08.02.09 19:24

Re: Petsamon nikkeli - tärkeä vaiko elintärkeä ?

ViestiKirjoittaja Ilmo Kekkonen » 12.02.09 10:54

Saksan joukkojen lisääminen pohjoisessa johtui paljolti myös siitä, että Mannerheim vaati sieltä suomalaiset joukot pois. 6.D lähti jo alkuvuonna 1942 ja 3. D keväällä -44.

Tilalle muodostettiin vähitellen saksalainen armeijakunta eli 7.VuorD ynnä Divisioonaryhmä Kräutler. Eteläisimpänä oli entuudestaan 6.SS-VuorD KIestingin suunalla. Senkin vahvuus nousi lopuksi ainakin paperilla noin 20 000 mieheen eli se oli täysivahvuinen.Aluettahan tuli ainakin 100 km lisää Uhtualle asti. Jäämeren rannalle lisättiin rannikkojoukkoja.

Saksa sai Petsamosta noin 1,5 vuoden nikkelitarpeen, eli sillä' oli tärkeä sija Saksan sotateollisuudessa. Tarkoitushan oli pitää kaivokset Suomen sodasta luopumisesta huolimatta. Kokonaan eri kysymys on, mitä kautta malmi olisi kyetty Saksaan kuljettamaan.Sitten todettiin Saksalla olevan tarvittava nikkeli muualta hankittuna. Samoihin aikoihin ( lokakuussa -44) puna-armeija heitti rajulla iskulla saksalaiset pois Petsamosta ja saman tien pohjoisimmasta Norjastakin. Nikkeliasia oli sillä ratkaistu.

Totta on, että Saksalla oli yksin Skandinaviassa lähes rauhanomaisisa oloissa noin
600 000 miestä, siis vahvan armeijaryhmän verran. Kyse oli kuitenkin pääasiasa vanhoista ikäluokista ja rannikkojoukoista tai suhteellisen heikoista jalkaväkidivisioonista. Tämä ei koske 20. Vuoristoarmeijaa. Se oli suhteellisen hyväkuntoinen.

Tanskan ja Norjan joukkojen merkitystä rintamilla ei pidä liikaa korostaa. Tietysti luopuminen Pohjolasta olisi ollut järkevää, mutta se olisi samalla tuonut liittoutuneet aina lähemmäs Saksan ydinalueita. Hitler taas ei periaatteessa luopunut ilmaiseksi mistään valtaamastaan. Myös Ruotsin malmintuonti olisi joutunut uhatuksi.

Norjan rannikko oli tärkeä myös sukellusveneiden toiminnalle. Tietysti pelättiin myös maihinnousua sinne.

Jälkiviisaus on aina helppoa.
Ilmo Kekkonen
 
Viestit: 635
Liittynyt: 16.12.07 10:09

Re: Petsamon nikkeli - tärkeä vaiko elintärkeä ?

ViestiKirjoittaja Seppo Jyrkinen » 12.02.09 22:59

Ciccio kirjoitti:Lieneekö Saksassa pelätty esim. Narvikin maihinnousun uusiutuvan...

Maihinnousu oli periaatteessa mahdollinen, mutta miksi länsivallat olisivat sellaiseen ryhtyneet? Norjan vuoristossa saatu jalansija olisi ollut vähämerkityksellinen. Lisäksi maasto rajoitti erittäin voimakkaasti suurten armeijoiden aktiivia sodankäyntiä. Vaikeakulkuiset ja osin jopa tiettömät vuoristo- ja tunturierämaat olivat puolustajan unelma.

jsn kirjoitti:Petsamon nikkelillä ei ollut sitä merkitystä Saksalle, jollaista meillä näkee joskus väitettävän. Saksa sai isoja raaka-ainevarastoja myös ryöväämällä niitä ympäri Eurooppaa....
Epäilemättä suurten saksalaisjoukkojen läsnäololla ja nikkelillä siis oli yhteys toisiinsa, mutta niin myös Murmanskin huoltoreitillä.

Muita valtioita miehittäessään Saksa sai haltuunsa niiden raaka-ainevarastoja, mutta otti myös käyttöönsä niiden teollisen kapasiteetin. Ranskalaiselta teollisuudelta pois otettu nikkeli oli suoraan pois Ranskan teollisesta tuotannosta ja siten Saksalta itseltään.

Kun tarkastellaan Saksan nikkelin tarvetta, on tässä yhteydessä paikallaan tarkastella "koko Saksan määräysvallassa olleen teollisuuden nikkelintarvetta". Onko sinulla tietoa siitä, saiko Saksa miehitystensä yhteydessä haltuunsa nikkelikaivoksia, vaiko vain eri maissa olleiden teollisuuslaitosten varastoja.

Saksalla oli puutetta "kaikesta" - kuten jokaisella sotaa käyvällä maalla. Mutta mitä olisi tapahtunut, jos Petsamon nikkeli olisi lisätty puutelistaan?

Murmansk saksalaisten hyökkäyskohteena menetti pääosin merkityksensä kun Arkangelin radan olemassaolo tuli saksalaisten tietoon aivan sodan alussa.

Ilmo Kekkonen kirjoitti:Saksan joukkojen lisääminen pohjoisessa johtui paljolti myös siitä, että Mannerheim vaati sieltä suomalaiset joukot pois. 6.D lähti jo alkuvuonna 1942 ja 3. D keväällä -44.

Suomalaisten joukkojen vetäminen pois pohjoisesta on toki vaikuttanut asiaan. Kaksi divisioonaa tarkoittaa kuitenkin vain n. 30.000 miestä, mutta saksalaisten määrä kasvoi 140.000 miehellä (70.000 -> 210.000).

Eli muitakin syitä on ollut ja ne ovat olleet tärkeämpiä.

Ilmo Kekkonen kirjoitti:Saksa sai Petsamosta noin 1,5 vuoden nikkelitarpeen, eli sillä oli tärkeä sija Saksan sotateollisuudessa...


Kertooko lähteesi tarkemmin Petsamon nikkelin vuotuisista määristä. Teoksessa Suomen sota 1941-45 osassa 8 sivulla 394 kerrotaan, että "Saksa sai Petsamosta vuosittain suurimman osan - 10.000 tonnia - sen sotatuotannolle välttämättömästä nikkelistä." - Tämän tarkempia tietoja en itse löytänyt.

Aivan sodan alussa Saksa varmaankin pärjäsi omilla varastoillaan. Sodasta tuli kuitenkin etukäteisarvioita pitempi ja varastojen käydessä vähiin, alkoi Petsamon merkitys kasvaa.

Minä oletan, että joskus vuosina 1943 ja 1944 Petsamon nikkeli on ollut saksalaisille ns elämän ja kuoleman kysymys.
Seppo Jyrkinen
 
Viestit: 416
Liittynyt: 06.12.08 17:10

Re: Petsamon nikkeli - tärkeä vaiko elintärkeä ?

ViestiKirjoittaja Ciccio » 13.02.09 00:28

Seppo Jyrkinen kirjoitti:
Ciccio kirjoitti:Lieneekö Saksassa pelätty esim. Narvikin maihinnousun uusiutuvan...

Maihinnousu oli periaatteessa mahdollinen, mutta miksi länsivallat olisivat sellaiseen ryhtyneet? Norjan vuoristossa saatu jalansija olisi ollut vähämerkityksellinen. Lisäksi maasto rajoitti erittäin voimakkaasti suurten armeijoiden aktiivia sodankäyntiä. Vaikeakulkuiset ja osin jopa tiettömät vuoristo- ja tunturierämaat olivat puolustajan unelma.
Minä oletan, että joskus vuosina 1943 ja 1944 Petsamon nikkeli on ollut saksalaisille ns elämän ja kuoleman kysymys.

________________________________________________________________
Jälkiviisaus on aina helppoa, kirjoitti Ilmo Kekkonen.
Tietysti näin on, mutta miksi liittoutuneet aloittivat Saksan kaupunkien pommitukset,
englantilaiset yöllä ja amerikkalaiset päivällä.
Tuhot Saksan sotateollisuudelle näyttäisivät tulleen suureksi osaksi kaupunkipommitusten ohella "vahingossa."
Saksan asetuotanto oli suurimmillaan 1944, jolloin polttoainepula alkoi rajoittaa aseiden käyttöä, muistaakseni mm. lentokonetuotanto oli suurimmillaan 1944.
Jälkiviisaudella
täytyy ihmetellä, miksevät liittoutuneet pommittaneet Saksan sotateollisuuden
keskeisen tärkeitä kohteita.
Miksi liittoutuneet eivät pommittaneet ja estäneet rauta- ja nikkelimalmien rahtausta, kuljetuksia ja voimalaitoksia ?
Saksa menetykset nikkelikuljetuksissa olivat n.10 % Esko Vuorisjärvi, Petsamon Nikkeli kansainvälisessä politiikassa 1939-1944,Otava 1990, mukaan.
Petsamon nikkeli näyttää olleen 1943-1944 Saksalle ns. elämän ja kuoleman kysymys
ja ilmeisesti yhtä merkittävää oli Turkista saatu kromi.
Veikko Palvo
Veikko
Ciccio
 
Viestit: 919
Liittynyt: 14.12.06 00:36
Paikkakunta: Ruotsinpyhtää

Re: Petsamon nikkeli - tärkeä vaiko elintärkeä ?

ViestiKirjoittaja Ilmo Kekkonen » 13.02.09 12:29

Hitlerin strategioiden pohtimisessa kannattaa muistaa, että hänellä ei ollut mitään perusteellista ja pitkälle mietittyä ohjelmaa 1939 eikä myöhemminkään. Oli vain peruspäätös bolsevismin nopeasta tuhoamisesta. Kun se epäonnistui, eikä Iso-Britannia ollut suostunut rauhaan ja USA tuli sotaan mukaan, ei Hitlerillä ollut mitään kantavaa ajatusta sodan menestyksellisestä käymisestä.Sitähän mm. sotamarsalkka Mannstein muistelmissaan valittaa.

Kun joku uumoili tuolla aiemmin, että Petsamon nikkeli ei ollut ainoa syy pitää suuria joukkoja pohjoisessa, niin se toinen tärkeä syy oli tietysti Suomen pitäminen sodassa mukana. Suomi sitoi kesällä -44 yli 50 neuvostodivisioonaa. Muutaman vuoristodivisioonan lisääminen oli pientä sen rinnalla.

Norja oli eräs Hitlerin määrittämistä "kohtalon alueista". Niitä oli muitakin, milloin mikäkin. Eräässä vaiheessa kesällä -44 myös Suomi.Oli sinänsä samantekevää, oliko Hitlerin maihinnousupelko Norjaan aiheellinen vai ei. Se oli todellinen ja siksi hän piti joukot Norjassa. Toinen syy oli alueen merkitys sukellusveneiden tukialueena.Lisäksi Hitler ei luopunut ilman pakkoa neliöstäkään kerran vallattua aluetta.

Nikkelin saamisessa oli ongelmana malmin rahtaus Saksaan. Se tapahtui laivoilla KIrkkoniemestä, mutta britit alkoivat upottaa vuonosta toiseen puikkivia malmilaivoja. Muistaakseni kokeiltiin kuljetusta kuorma-autoilla Kemiin, mutta karttaan vilkaisemalla voi arvata malmin tulleen hintoihinsa jo tuossa vaiheessa. On syytä muistaa, että tuon ajan kuorma-autot kuljettivat keskimäärin 3-4 tonnia.Kalusto oli lisäksi kehnossa kunnossa. ( No, etelärintamalla kuljetettiin panssarien polttoainetta kameleilla!)

En nyt jaksa etsiä kaivoksen vuosituottoa, mutta se merkitsi joka tapauksessa 42-43 ainakin puolta Saksan nikkelitarpeesta. Hintana oli siis seitsemän divisioonaa ja yksi Euroopan tiheimmistä ilmatorjuntakeskittymistä. Puna-armeijan hyökkäys lokakuun alussa -44 poisti koko asian päiväjärjestyksestä. Asiallisesti 20.VuorA ei ollut uskonut kykenevänsä aluetta pitämään.

Vuoristoarmeijan vetäydyttyä Norjaan siirrettiin siitä ainakin kaksi divisioonaa ( 2. VuorD ja 6. SS-VuorD) mantereelle. Taisi mennä joku jv-divisioonakin. Ei niillä enää -45 ollut merkitystä.

Petsamon menetyksen jälkeen Saksa jatkoi sotaa puolisen vuotta. Ei kai nikkeli siis elintärkeä ollutkaan?
Ilmo Kekkonen
 
Viestit: 635
Liittynyt: 16.12.07 10:09

Re: Petsamon nikkeli - tärkeä vaiko elintärkeä ?

ViestiKirjoittaja JariL » 13.02.09 15:53

Petsamon nikkeli oli Saksalle elintärkeä strateginen metalli. 21.6.1941 saakka Saksalle nikkelin toimitti pääasiassa Neuvostoliitto. Toinen nikkelin lähde oli Espanja mutta sieltä Saksa ei koskaan saanut läheskään kaikkea tarvitsemaansa ja lisäksi länsiliittoutuneet pystyivät painostamaan Espanjaa.

Vuonna 1943 Albert Speer vietti noin kuukauden Suomen Lapissa. Virallisesti Speer oli rentoutumassa mutta käytännössä hän organisoi uudelleen Kolojoen kaivoksen toiminnan. Speerin käynnin ja saksalaisten vetäytymisen välisenä aikana kaivoksen tuotanto nousi yli 300.000 (luku ulkomuistista) tonniin malmia. Ennen Speerin vierailua vuosituotanto oli noin 10.000 tonnia. Joka tapauksessa Kolosjoen nikkelillä täytettiin Saksan varastot siten että varusteluteollisuuden nikkelin tarve oli turvattu vuoden 1946 puoliväliin. Tämä oli myös syy siihen, miksi saksalaiset luopuivat Petsamosta varsin helposti vuonna 1944.

Kolosjoen tärkeyttä kuvastanee myös se, että Jänisjoen voimala josta nikkelikaivos sai sähkönsä oli Suomen vahvimmin puolustettu kohde ilmahyökkäyksiä vastaan. Sitä puolusti suurempi määrä it-aseita kuin Helsinkiä ja sen suojana oli myös hävittäjälaivue. Lisäksi itse generaattorihuonetta suojasi 2 m paksu teräsbetonikansi.

t. Jari
JariL
 
Viestit: 368
Liittynyt: 13.02.09 15:40

Re: Petsamon nikkeli - tärkeä vaiko elintärkeä ?

ViestiKirjoittaja Seppo Jyrkinen » 13.02.09 23:37

Tämän ketjun avauksen taustalla oli ajatus siitä, että kuinka pienten asioiden varassa suursota voi olla. Ilmon kommentit toisessa ketjussa havahduttivat ajattelemaan Petsamon nikkeliä.

Sodan aikana länsiliittoutuneiden ilmavoimat kylvivät tonnin poikineen Saksaan. Britit maksoivat kalavelkoja tuhoamalla kaupunkeja ja jenkit tarkkuuttivat harkiten valittuja teollisuuslaitoksia, etenkin polttoainehuoltoa ja kuulalaakereita.

Yksi kohde jäi kuitenkin pääosin rauhaan: energiahuolto. Olen joskus lukenut arvion (Speer ?), jonka mukaan sadan sähkövoimalaitoksen tuhoaminen olisi romahduttanut Saksan sotatarviketeollisuuden.

Vielä herkempi oli Saksan nikkelihuolto. Jäämeren ja rintamalinjan läheisyyden vuoksi Petsamon kaivoksen seutu oli erittäin suojaton - Euroopan vahvimmasta alueellisesta ilmapuolustuksesta huolimatta. Kaivosta ei voi ilma-aseen avulla tuhota, mutta Petsamon vaivalloiset kulkuyhteydet ehkä sittenkin.

Mikä - lähestulkoon - olisi lamaannuttanut Saksan sotakoneen.
Seppo Jyrkinen
 
Viestit: 416
Liittynyt: 06.12.08 17:10

Re: Petsamon nikkeli - tärkeä vaiko elintärkeä ?

ViestiKirjoittaja jsn » 15.02.09 19:00

Suomalaisen nikkelimalmin vienti Saksaan alkoi virallisten vientitilastojen mukaan toukokuussa 1943 ja päättyi syyskuussa 1944. Määrällisesti eniten vietiin kesällä 1943. Kesällä 1944 määrät olivat jo paljon pienempiä. Yhteensä malmia meni n. 130 tonnia. Tiedot löytyvät Tullihallituksen tilastokorteista, vienti määrämaittain (Kansallisarkisto). Malmia vietiin sekä Petsamon tullikamarin (Kirkkoniemi) ja Tornion ja Kemin kautta. Tästäkin luultavasti löytyy tilastoja. Voi olla että todellinen luku on tilastoitua isompi, olihan mm. Wehrmachtilla tullivapaus Suomessa.

Sen sijaan todella ratkaiseva tieto olisi se, milloin petsamolaista nikkeliä todella alettiin käyttää Saksassa. Kenties sellaista saksalaislähdettä, jossa nikkelin alkuperä olisi laskettu, ei löydy. Speerin varustelutilastot ainakin olivat usein varsin luovasti laadittuja, katsoo Adam Tooze.

Ao. tutkijan käyttämien lukujen mukaan varsinaisia varustelutuotannon huippulukuja oli kesällä 1944, jolloin sieltä liikeni Suomeenkin. Tuotanto kasvoi vielä syksyllä, vasta vuoden 1945 vaihteessa luvut romahtivat. Tämä tuskin johtuu nikkelikaivoksen menettämisestä, vaan valtavista aluemenetyksistä, tuhoista ja työvoimapulasta. Eniten Saksalla oli pulaa aseista ja ammuksista 1940-41, missä yksi syy sotatoimien hiljaisiin kausiin tuolloin. 1944 tilanne oli aivan toinen. RAnskan valtaus oli uhkayritys, joka onnistui. Tämän jälkeen Saksan oli pakko rajoittaa aktiivista toimintaa. Myös itärintamalla 1941 syksyllä oli pahoja pullonkauloja, koska ammukset ym. varastot eivät riittäneet. Tuolloin Petsamon malmia ei ollut juuri vielä edes saatu. Sotaa ei olisi noilla voimasuhteilla kyetty jatkamaan vaikka Petsamon malmia olisi tullut jatkuvana virtana.

Myös ainakin Ruotsissa, Norjassa ja Ranskassa oli vähäisempiä nikkelikaivoksia. Nikkeliä on jo 1900-luvun alusta saatu myös kuparin, lyijyn, koboltin ja talkin valmistuksen sivutuotteena. Tämä ei siis tarkoita etteikö Petsamon suurella esiintymällä olisi ollut saksalaisten laskelmille mitään merkitystä, olivathan muut maailman suurimmat nikkeliesiintymät vastapuolen hallussa (pelkästään USA:n koko nikkelituotanto 1944 oli n. 900 tonnia, 1945 jo yli 1000 tonnia, 1942-1944 USA toi ulkomailta yli 100 000 tonnia vuodessa, 1944-45 USA tuotti yksin talkista n. 500 tonnia nikkeliä) mutta ei nikkelistä ole apua jos tuotantolaitokset eivät toimi kunnolla ja miehiä ei riitä rintamalle.

Nyt siis kaivattaisiin Saksan lukuja sen kaikista nikkelilähteistä, jotta saataisiin varmuus asiasta. Muuten väitteet jäävät aika hataralle pohjalle. Selvää lienee kaikille,että USA:n aseteollisuuden tuotantoylivoima oli vuonna 1944 jo huikean suuri Saksaan nähden, kaikista Speerin resurssien allokoinneista huolimatta.
jsn
 
Viestit: 1494
Liittynyt: 08.02.09 19:24

Re: Petsamon nikkeli - tärkeä vaiko elintärkeä ?

ViestiKirjoittaja Seppo Jyrkinen » 15.02.09 19:54

Petsamosta vietiin nikkeliä Saksaan sekä nikkelimalmina, että jalostettuna nikkelinä. Tämä kaksijakoisuus saattaa teettää ongelmia tilastoja tutkittaessa.

JariL tiesi kertoa, että Saksa ehti hamstrata nikkeliä niin paljon, että se olisi riittänyt 1946 puoleenväliin. Itselläni on jostain 20-v takaa muistikuva, jonka mukaan Speer olisi arvioinut Saksan teollisuuden hiipuvan puolessa vuodessa. - Pidän ensimmäistä arviota omaani luotettavampana.

Tämän keskustelun kuluessa itselläni on vahvistunut käsitys, jonka mukaan sodan alussa Petsamolla ei ollut käytännön merkitystä Saksan kanalta, koska kaivostoimintaa vasta käynnisteltiin. Vaan sodan loppupuolella se nousi elintärkeään rooliin.

Määrät olivat ruotsalaisten toimittamaan rautamalmiin verrattuna mitättömiä, mutta erikoisterästen valmistuksessa nikkeli on elintärkeä lisäaine. Ilman nikkeliä ajanmukaisen sotakoneiston ylläpitäminen olisi olut mahdotonta.
Seppo Jyrkinen
 
Viestit: 416
Liittynyt: 06.12.08 17:10

Re: Petsamon nikkeli - tärkeä vaiko elintärkeä ?

ViestiKirjoittaja JariL » 16.02.09 11:24

Ei Saksa sotaa pelkän nikkelin voimalla tietenkään käynyt vaan se oli vain yksi strateginen raaka-aine. Kolosjoen merkityksestä Saksalle kertoo kuitenkin se, että Saksan Norjan armeijalla oli kauan ennen operaatio Barbarossaa pysyväiskäsky miehittää Kolosjoki jos Suomi joutuu sotaan Neuvostoliiton kanssa. Neuvostoliitto oli myös tietoinen Kolosjoen nikkelin tärkeydestä mikä kävi selkeästi ilmi siitä intensiteetistä jolla Molotov Suomen hallitusta kaivoksen suhteen painosti 1940/41. Neuvostoliitto halusi kontrolloida Saksan nikkelin hankintaa.

Vaikka Saksa nikkelin suhteen olisi voinut jatkaa sotaa vuoden 1946 puolelle niin oli monia muita tekijöitä jotka estivät tämän. Tärkein oli luonnollisesti poltto- ja voiteluaineiden puute joka paheni nopeasti Romanian menettämisen jälkeen. Speerin arvio puolesta vuodesta perustui kokonaisnäkemykseen ei yhteen raaka-aineeseen.

Mitä tulee Saksan teollisuuden tuotantoon, niin sitä ei edes mobilisoitu täysimääräisesti sotaa varten ennen kuin vasta 1942/43. Hitler muisti hyvin ne ongelmat joihin keisarillinen Saksa joutui kotirintaman moraalin pettäessä ensimmäisen maailmansodan aikana ja hän halusi pitää kotirintaman olot mahdollisimman vakaina. Hitler oli hyvin haluton mobilisoimaan teollisuutta sotaa varten ja suostui siihen vasta pakon edessä kun sotaretki Neuvostoliittoa vastaan ei ratkennut ensimmäiseen rynnistykseen. Saksassa alkoikin olla todellsita pulaa arkipäiväisistä tavaroista vasta vuoden 1943 puolella ja todellinen pulakausi alkoi vasta 1944. Tämä oli yksi syy siihen, että Hitlerin suosio kesti aika kauan sotilaallisia tappioita.

t. Jari
JariL
 
Viestit: 368
Liittynyt: 13.02.09 15:40

Re: Petsamon nikkeli - tärkeä vaiko elintärkeä ?

ViestiKirjoittaja jsn » 16.02.09 13:09

Kolosjoki oli varmasti tärkeä Saksan suunnitelmissa, jotka koskivat tulevaa sodankäyntiä, kuten mm. suojarakenteista, ilmapuolustuksesta ym. käy ilmi. Mutta kolosjokelaisen malmin reaalinen vaikutus varusteluun ja sotatoimiin esim. 1944 aikana on edelleen täysin tutkimatta. Ehkä jääkin sellaiseksi. Kovin iso se ei voi olla.
jsn
 
Viestit: 1494
Liittynyt: 08.02.09 19:24

Re: Petsamon nikkeli - tärkeä vaiko elintärkeä ?

ViestiKirjoittaja JariL » 16.02.09 13:53

Tässä juttua toiselta foorumilta muutaman vuoden takaa. Eli vuonna 1944 Saksa oli melkein kokonaan riippuvainen Petsamon nikkelistä. Nyt vain selvittämään mikä kirja on kyseessä. .

t. Jari


Some things I found in a Finnish book on Petsamo

During the first part of war Germany mostly used the nickel they got from France to build tanks etc. But in 1943 the nickel of Petsamo covered some 73% of the German use and in 1944 even up to 87%.

Between 1940-42 Petsamo delivered 2,900 tons of PURE nickel ( counted as pure while most of it was sent to Germany to be purified ) and 43-44 12,900 tons ( also turned into pure nickel figures ).

All in all the need for PURE nickel in Germany was about 50,000 tons during WW2
JariL
 
Viestit: 368
Liittynyt: 13.02.09 15:40

Re: Petsamon nikkeli - tärkeä vaiko elintärkeä ?

ViestiKirjoittaja jsn » 16.02.09 14:55

Kiinnostava tieto, jos todella pitää paikkansa. Vientitilastot eivät tietenkään kerro mitään malmin pitoisuudesta, eivätkä ole välttämättä muutenkaan 100% luotettavia. Niiden mukaan määrällisesti eniten malmia vietiin kesällä 1943. Matte eli vähän jalostetumpi muoto puuttuu kokonaan näistä luvuista. Sitä ei pysty erottamaan tilastonimikkeistä.
jsn
 
Viestit: 1494
Liittynyt: 08.02.09 19:24

Seuraava

Paluu Puheenvuoroja historiasta



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa