Minä kyseenalaistaisin puna-armeijan paljonpuhutun "tehokkuuden". Viittaan esim. NL:n ilmavoimien kyvyttömyyteen estää suomalaisreservien siirtyminen Itä-Karjalasta Kannakselle. Myös hyökkääjän kyvyttömyys maalinmäärittelyyn edetessään on merkillepantavaa.Ilmo Kekkonen kirjoitti:"Perääntyminen oli tietysti helppo panna miehistön puuttuvan taistelunhalun syyksi, mutta eihän se ainoa tekijä ollut. Kyllä suurin syy perääntymiseen oli vastapuolen tehokkuus ja oman johdon kyvyttömyys vastata siihen nopeasti.
Suomalaisten kriisi oli sittenkin lähinnä ns. panssaritorjuntakriisi ja johtui armeijan omista laiminlyönneistä, olisihan tehokkaita lähitorjuntaaseita ollut saatavilla jo hyökkäyksen alkupäivistä lähtien.
Pieni vertaus hyökkääjän ja puolustajan ilmavoimista kahdessa kesän 1944 operaatiossa:
Bagration: hyökkääjä 6000 lentokonetta. Puolustajalla 40 hävittäjälentkonetta (hyökkäyksen alussa, toimintavalmiina)
Kannas: Hyökkääjä 800-1000. Puolustaja 35 hävittäjälentokonetta. (Myöhemmin saksalaisten tullessa keskimäärin n. 70).