Marx ja Engels kirjoittivat Kommunistisessa manifestissaan globalisaatiosta 1848:
-tuotanto ja kulutus on muuttunut yleismaailmalliseksi ja uudet teollisuudenalat eivät enää käytä kotimaisia raaka-aineita
-paikallisen ja kansallisen omavaraisuuden ja eristyneisyyden tilalle tulee kansakuntien kaiken kattava keskinäinen kanssakäyminen ja riippuvuus., joka koskee aineellista ja henkistä tuotantoa.
-tuotantovälineiden nopean parantamisen ja kommunikaatioyhteyksien ( lennätin oli juuri tuolloin otettu käyttöön ) tavattoman helpottumisen ansiosta sivistyksen piiriin
tempautuvat kaikki kansakunnat.
---------------------------------------
Minkä puolesta katuaktivistit, Suomen itsenäisyyspäivien kuokkavieraat ja
Glokalisaation puolustajat ovat osoittaneet mieltään ?
Hehän yleensä edustavat äärivasemmistoa.
IMF:llä on ollut Venäjän kanssa ongelmia ja Georgian konfliktin yhteydessä Venäjä julkitoi sen, ettei se halua WTO:n jäseneksi muutoin kuin omilla ehdoillaan.
---------
Eikö Karl Marxin "maailmankyläajatus" vuodelta 1848 - globalisaatio - ole itse asiassa toteutunut, Venäjää lukuunottamatta ?
Veikko Palvo
Re: Karl Marx 1848 globalisaatiosta
Venäjäkin joutui viime syksynä huomaamaan, ettei sen "omien ehtojen" liikkumavara ole kovin suuri. Kun rahat loppuvat, uhittelu loppuu nopeasti.
Marxin ajatuksissa ei sinänsä ole mitään vikaa, niitähän on reilusti yli 100 vuoden ajan sovellettu äärimmäisen yksipuolisesti.
Venäjähän, johon Marx ei juuri uskonut, oli globalisaation kynnyksellä 1900-luvun alussa. Rautatiet olivat integroimassa syrjäistenkin seutujen valtavat raaka-ainevarat maailmantalouteen. Tämä vain aiheutti niin paljon kuohuntaa ettei vanha järjestelmä kestänyt. Sitä pidettiin yllä ulkomaisella velkarahalla. Ulkomailla Venäjä nähtiin 1900-luvun taitteessa erittäin hyvänä sijoituksena. Osin sijoittajien vakuuttamiseksi valtiovalta ajautui hölmöihin sotiin (Japani ja I ms), jotka koituivat sen kohtaloksi. Tuloksena lisää sisäistä kuohuntaa. Venäjän velkaantumisongelman ratkaisivat bolshevikit. Ulkomaiset sijoittajat menettivät rahansa.
Marxin ajatuksissa ei sinänsä ole mitään vikaa, niitähän on reilusti yli 100 vuoden ajan sovellettu äärimmäisen yksipuolisesti.
Venäjähän, johon Marx ei juuri uskonut, oli globalisaation kynnyksellä 1900-luvun alussa. Rautatiet olivat integroimassa syrjäistenkin seutujen valtavat raaka-ainevarat maailmantalouteen. Tämä vain aiheutti niin paljon kuohuntaa ettei vanha järjestelmä kestänyt. Sitä pidettiin yllä ulkomaisella velkarahalla. Ulkomailla Venäjä nähtiin 1900-luvun taitteessa erittäin hyvänä sijoituksena. Osin sijoittajien vakuuttamiseksi valtiovalta ajautui hölmöihin sotiin (Japani ja I ms), jotka koituivat sen kohtaloksi. Tuloksena lisää sisäistä kuohuntaa. Venäjän velkaantumisongelman ratkaisivat bolshevikit. Ulkomaiset sijoittajat menettivät rahansa.
-
Toni Selkala
- Viestit: 159
- Liittynyt: 15.04.07 13:28
Re: Karl Marx 1848 globalisaatiosta
Vaikka Marx kirjoittaakin ilmiöstä, jota nykyisellään kutsuttaisiin globalisaatioksi lienee rahtusen liioiteltua väittää hänen tarkoittaneen ilmiötä sellaisena kuin sen tällä hetkellä ymmärrämme. Itsessään ajatukseen kapitalismista sisältyy ajatus siitä, että hyödykkeet on tuotettava tehokkainta tapaa käyttäen, joka ajaa jokaisen teollisen ajan ajattelijan pohtimaan tuotannon siirtämistä sinne missä työvoima on halvinta. Tämän Adam Smith tuo varsin selvästi esiin pitäessään vaurauden perustana, ei niinkään sitä miten monta hyödykettä henkilö palkallaan saa, vaan miten monen ihmisen työn hän palkallaan voi hankkia:
Kansakuntien välisen riippuvuuden vaatimus taasen lienee osittain ainakin kummunnut ajasta, jolloin Marx manifestinsa kirjoitti: Eurooppaa ravistelivat jälleen kerran vallankumoukset, eikä Napoleonin sotien jälkeinenkään Eurooppa vaikuttanut järin vakaalta. Ranskassakin kansalaiset olivat menettäneet valtansa jälleen vanhalle vallalle, joten proletariaatti oli yhäkin läpi Euroopan huonossa asemassa, ilman suurempaa valtaa päättää omista saati muiden asioista. Koska tarkoituksena oli maalata kuvaa paremmasta tulevaisuudesta on luonnollista, että Marx puhuu kansakuntien yhteistyöstä, jossa proletariaatti toimii yhdessä kaikkien hyväksi. Kaikilla on enemmän vaurautta ja siten aikaa joutenoloon ja pohdiskeluun kuten Marx toivoi. Täten vauraus tuo muassaan myös sivistyksen, sillä tasaisemman tulonjaon maailmassa, jota kommunismi toivoo kaikilla on aikaa joutenoloon -- ei ainoastaan rikkailla.
Onkin jännää miten marxilaisuus yhä niin voimakkaasti liitetään Venäjään, vaikkei järjestelmä edes Neuvostoliiton aikana ollut järin marxilainen. Mitä tekemistä tällä sitten on globalisaatiokritiikin kanssa en ymmärrä enää laisinkaan. On syytä huomioida, että kritikoimalla globalisaatiota ei välttämättä tarkoiteta, että kielletään globaali markkinatalous vaan enemmänkin, että halutaan sen nähdä toteutuvan siten, että se tarjoaa vaurautta kaikille. Esimerkiksi vastustamalla läntisten teollisuusmaiden maataloustukia ei käsitteekseni asetuta vasemmistoon vaan enemmänkin markkinaliberaaliin oikeistoon, jossa valtioiden protektionistiset tavoitteet ovat yksilönvapauden esteinä. Jos siis vastustaa vapaakauppaa, jonka ehdot määräävät länsimaat ei käsittääkseni vastusta vapaakauppaa, joka on aidosti vapaata -- siten kuin Marx varmaankin haaveili. Samoin WTO ja Venäjän ja Georgian välinen konflikti nyt taitavat kuitenkin olla verraten kaukaa haettu analogia. Vaikka miten koittaisi asiaa tulkita, Georgia nyt vain yksinkertaisesti toimi idioottimaisesti (niin, ja tätä mieltä taitavat olla myös georgialaiset itse) eikä kriisin eskaloituminen lyhyeksi sodaksi ollut varmaankaan suurikaan kannanotto WTO:n suuntaan -- ehkä enemmänkin Kosovon.
Muutoinkin on ehkä liioiteltua pitää nykyistä globaalia markkinataloutta järin suurena maailmankylänä, jossa kokisin jotain samaa niiden kanssa, jotka tuottavat käyttämäni hyödykkeet, ehkä enemmänkin päin vastoin. Mitä yhteistä vaikkapa allekirjoittaneella on miljardi dollaria vuodessa tienaavaan yhdysvaltalaiseen pankkiiriin, Kiinan maaseudulla saastuneen maan keskellä elävään työttömään maanviljelijään tai Kongossa timantteja kaivavaan lapsisotilaaseen? Itse en ainakaan näe muita yhtymäkohtia tässä "maailmankylässä" kuin sen, että kaikkien elämään globaali talous on vaikuttanut kovin eri tavoin. Onkin suuri harha kuvitella globalisaation olevan nyt lopullista ja täydellistä, jokin harmooninen maailmantila, jossa jaamme ideat ja ihanteet toistemme kanssa. Marxin, Moren tai Platonin ideaalivaltio ei ole vielä maanpäällä eikä se tuskin koskaan tänne saavukaan, joten eiköhän se Venäjänkin tähän nykyisin varsin vaillinaiseen maailmankylään mahdu.
Ystävällisin terveisin,
Toni Selkälä
P.S. Kovasti kiinnostavia näkemyksiä globalisaatiosta löytyy myös suomalaisesta keskustelusta viime vuosikymmeniltä kuten aina niin loistelias Elävä Arkisto muistuttaa. Kannattaa kuunnella suuren suomalaisen filosofin Georg Henrik von Wrightin näkemys globalisaatiosta, terrorismista ja ympäristöstä vuodelta 1989. Pätkä löytyy ainakin täältä.
Siten, kapitalismin mukaan on luonnollista päätyä lopputulemaan siitä, että ostamalla työvoimaa halvemmalla päädytään suurempaan vaurauteen. Onko tällä mitään tekemistä hyvinvoinnin tasaisen jakamisen kanssa -- no, siitä voi lukea Marxin ennusteen Kapitalismissa.Smith, Adam kirjoitti:An Inquiry Into the Nature and Causes of the Wealth of Nations, ensimmäinen kirja, viides luku, ensimmäinen kappale
Every man is rich or poor according to the degree in which he can afford to enjoy the necessaries, conveniencies, and amusements of human life. But after the division of labour has once thoroughly taken place, it is but a very small part of these with which a man's own labour can supply him. The far greater part of them he must derive from the labour of other people, and he must be rich or poor according to the quantity of that labour which he can command, or which he can afford to purchase. The value of any commodity, therefore, to the person who possesses it, and who means not to use or consume it himself, but to exchange it for other commodities, is equal to the quantity of labour which it enables him to purchase or command. Labour therefore, is the real measure of the exchangeable value of all commodities. (kursiivi TS)
Kansakuntien välisen riippuvuuden vaatimus taasen lienee osittain ainakin kummunnut ajasta, jolloin Marx manifestinsa kirjoitti: Eurooppaa ravistelivat jälleen kerran vallankumoukset, eikä Napoleonin sotien jälkeinenkään Eurooppa vaikuttanut järin vakaalta. Ranskassakin kansalaiset olivat menettäneet valtansa jälleen vanhalle vallalle, joten proletariaatti oli yhäkin läpi Euroopan huonossa asemassa, ilman suurempaa valtaa päättää omista saati muiden asioista. Koska tarkoituksena oli maalata kuvaa paremmasta tulevaisuudesta on luonnollista, että Marx puhuu kansakuntien yhteistyöstä, jossa proletariaatti toimii yhdessä kaikkien hyväksi. Kaikilla on enemmän vaurautta ja siten aikaa joutenoloon ja pohdiskeluun kuten Marx toivoi. Täten vauraus tuo muassaan myös sivistyksen, sillä tasaisemman tulonjaon maailmassa, jota kommunismi toivoo kaikilla on aikaa joutenoloon -- ei ainoastaan rikkailla.
Onkin jännää miten marxilaisuus yhä niin voimakkaasti liitetään Venäjään, vaikkei järjestelmä edes Neuvostoliiton aikana ollut järin marxilainen. Mitä tekemistä tällä sitten on globalisaatiokritiikin kanssa en ymmärrä enää laisinkaan. On syytä huomioida, että kritikoimalla globalisaatiota ei välttämättä tarkoiteta, että kielletään globaali markkinatalous vaan enemmänkin, että halutaan sen nähdä toteutuvan siten, että se tarjoaa vaurautta kaikille. Esimerkiksi vastustamalla läntisten teollisuusmaiden maataloustukia ei käsitteekseni asetuta vasemmistoon vaan enemmänkin markkinaliberaaliin oikeistoon, jossa valtioiden protektionistiset tavoitteet ovat yksilönvapauden esteinä. Jos siis vastustaa vapaakauppaa, jonka ehdot määräävät länsimaat ei käsittääkseni vastusta vapaakauppaa, joka on aidosti vapaata -- siten kuin Marx varmaankin haaveili. Samoin WTO ja Venäjän ja Georgian välinen konflikti nyt taitavat kuitenkin olla verraten kaukaa haettu analogia. Vaikka miten koittaisi asiaa tulkita, Georgia nyt vain yksinkertaisesti toimi idioottimaisesti (niin, ja tätä mieltä taitavat olla myös georgialaiset itse) eikä kriisin eskaloituminen lyhyeksi sodaksi ollut varmaankaan suurikaan kannanotto WTO:n suuntaan -- ehkä enemmänkin Kosovon.
Muutoinkin on ehkä liioiteltua pitää nykyistä globaalia markkinataloutta järin suurena maailmankylänä, jossa kokisin jotain samaa niiden kanssa, jotka tuottavat käyttämäni hyödykkeet, ehkä enemmänkin päin vastoin. Mitä yhteistä vaikkapa allekirjoittaneella on miljardi dollaria vuodessa tienaavaan yhdysvaltalaiseen pankkiiriin, Kiinan maaseudulla saastuneen maan keskellä elävään työttömään maanviljelijään tai Kongossa timantteja kaivavaan lapsisotilaaseen? Itse en ainakaan näe muita yhtymäkohtia tässä "maailmankylässä" kuin sen, että kaikkien elämään globaali talous on vaikuttanut kovin eri tavoin. Onkin suuri harha kuvitella globalisaation olevan nyt lopullista ja täydellistä, jokin harmooninen maailmantila, jossa jaamme ideat ja ihanteet toistemme kanssa. Marxin, Moren tai Platonin ideaalivaltio ei ole vielä maanpäällä eikä se tuskin koskaan tänne saavukaan, joten eiköhän se Venäjänkin tähän nykyisin varsin vaillinaiseen maailmankylään mahdu.
Ystävällisin terveisin,
Toni Selkälä
P.S. Kovasti kiinnostavia näkemyksiä globalisaatiosta löytyy myös suomalaisesta keskustelusta viime vuosikymmeniltä kuten aina niin loistelias Elävä Arkisto muistuttaa. Kannattaa kuunnella suuren suomalaisen filosofin Georg Henrik von Wrightin näkemys globalisaatiosta, terrorismista ja ympäristöstä vuodelta 1989. Pätkä löytyy ainakin täältä.
Re: Karl Marx 1848 globalisaatiosta
----------------------------------------------------------------Toni Selkälä kirjoitti:Vaikka Marx kirjoittaakin ilmiöstä, jota nykyisellään kutsuttaisiin globalisaatioksi lienee rahtusen liioiteltua väittää hänen tarkoittaneen ilmiötä sellaisena kuin sen tällä hetkellä ymmärrämme.
Peking / Beijingissä on vuonna 2000 pidetty seminaari, josta People Daily kirjoittaa otsikolla: Marx, Engels ennustivat globalisaation kommunistisessa manifestissa.
http://english.peopledaily.com.cn/engli ... 53857.html
Manifesti kirjoitetaan käännetyn kiinaksi 1920.
Kiinassa kommunistinen manifesti 1848 näytettäisiin yhdistettävän nykyhetkeen ?
Veikko Palvo
Re: Karl Marx 1848 globalisaatiosta
Mikäli Toni Selkälä tarkoittaa kirjoittamaani avausta Venäjästä, niin sen tarkoitus oli tuoda yksi esimerkki siitä, mihin kaikkeen globalisaatiokehitys voi johtaa. Venäjästä tekee kiinnostavan juuri se, että neuvostovalta teki tietoisen valinnan ja pyrki kieltäytymään globalisaatiosta, mutta toisaalta pyrki edistämään sitä omalla tavallaan. Se, missä määrin se tapahtui Marxin "oikean" vai "väärän" tulkitsemisen nimissä, on lopulta irrelevanttia. Rautatie, höyrylaiva ja lennätin muodostivat yhden globalisaation suurista aalloista. Nyky-Venäjä pyrkii sekin esiintymään jälleen jonkinlaisena haastajana.
Re: Karl Marx 1848 globalisaatiosta
[quote="Toni Selkälä"]
Siten, kapitalismin mukaan on luonnollista päätyä lopputulemaan siitä, että ostamalla työvoimaa halvemmalla päädytään suurempaan vaurauteen. Onko tällä mitään tekemistä hyvinvoinnin tasaisen jakamisen kanssa -- no, siitä voi lukea Marxin ennusteen Kapitalismissa.
Toni Selkälä
------------------------------
Monet yritykset etsivät kaukomailta halpaa työvoimaa ja markkinoita pystyäkseen
ylipäätään jatkamaan toimintaansa, niiden oman edun voisi sanoa ylittävän kotimaan edun.
Me suomalaiset haluamme tietysti työpaikkojen pysyvän omassa maassa palkansaajina, mutta kuluttajina me haluamme tuotteet mahdollisimman halvalla.
Ristiriitaista.
Haluammeko yksilöinä omalta kohdaltamme antaa osan palkastamme pois tasaisen hyvinvoinnin toteuttamiseksi maailmassa ?
Ja se joka haluaa voisi tehdäkin sen omalta osaltaan ja kukkarostaan.
-------
Kaukomaan työntekijän palkka on useinkin hyvä hänelle hänen omassa maassaan,
joten "riistääkö" hän meitä ?
Veikko Palvo
Siten, kapitalismin mukaan on luonnollista päätyä lopputulemaan siitä, että ostamalla työvoimaa halvemmalla päädytään suurempaan vaurauteen. Onko tällä mitään tekemistä hyvinvoinnin tasaisen jakamisen kanssa -- no, siitä voi lukea Marxin ennusteen Kapitalismissa.
Toni Selkälä
------------------------------
Monet yritykset etsivät kaukomailta halpaa työvoimaa ja markkinoita pystyäkseen
ylipäätään jatkamaan toimintaansa, niiden oman edun voisi sanoa ylittävän kotimaan edun.
Me suomalaiset haluamme tietysti työpaikkojen pysyvän omassa maassa palkansaajina, mutta kuluttajina me haluamme tuotteet mahdollisimman halvalla.
Ristiriitaista.
Haluammeko yksilöinä omalta kohdaltamme antaa osan palkastamme pois tasaisen hyvinvoinnin toteuttamiseksi maailmassa ?
Ja se joka haluaa voisi tehdäkin sen omalta osaltaan ja kukkarostaan.
-------
Kaukomaan työntekijän palkka on useinkin hyvä hänelle hänen omassa maassaan,
joten "riistääkö" hän meitä ?
Veikko Palvo
Re: Karl Marx 1848 globalisaatiosta
Ehkä aiempien vuosisatojen globalisaatioon verrattuna nykyinen globalisaatio eroaa siinä, että työvoima on suhteessa kallistunut moninkertaisesti raaka-aineita enemmän (energia on poikkeus). Niinpä nyt myös työ pyritään pitämään niin kaukana kuin mahdollista.
Vertailukohteita silti löytyy mm. Amerikan etelävaltioissa 1700-luvulla, missä viljeltiin mm. riisiä, puuvillaa yms. Halpa työvoima tuotiin muualta, koska palkkatyövoimasta oli pulaa ja näin liian kallista. Orjatyö toi halvan vaihtoehdon kuljetuskustannuksista huolimatta. Sekin muuttui ajan oloon kalliimmaksi ja toisaalta markkinatilanne muuttui. Mutta mitä sitten kun superhalpaa työvoimaa ei enää ole, kun Burma ja Pohjois-Koreakin on saatu käyttöön? Tämä tosin kestää vielä. Lopputuloksena on varmaankin reaalipalkkojen lasku länsimaissa. Lama tarjoaa hyvän tilaisuuden.
Vertailukohteita silti löytyy mm. Amerikan etelävaltioissa 1700-luvulla, missä viljeltiin mm. riisiä, puuvillaa yms. Halpa työvoima tuotiin muualta, koska palkkatyövoimasta oli pulaa ja näin liian kallista. Orjatyö toi halvan vaihtoehdon kuljetuskustannuksista huolimatta. Sekin muuttui ajan oloon kalliimmaksi ja toisaalta markkinatilanne muuttui. Mutta mitä sitten kun superhalpaa työvoimaa ei enää ole, kun Burma ja Pohjois-Koreakin on saatu käyttöön? Tämä tosin kestää vielä. Lopputuloksena on varmaankin reaalipalkkojen lasku länsimaissa. Lama tarjoaa hyvän tilaisuuden.