Tekijä: KOIVUNEN,PIA
Tutkielman nimi: Uuden maailman lähettiläät - Komsomolin agitaatio ja propaganda uuden ihmisen ja uuden yhteiskunnan utopioiden valossa 1928-1932
Sivumäärä: 164 s. + 2 liites. + kuvia
URL: http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu00804.pdf (pdf)
Tiivistelmä ja asiasanat: Pro gradu -tutkielmani käsittelee Neuvostoliiton Kommunistisen nuorisoliiton, Komsomolin agitaatio- ja propagandatoimintaa ensimmäisen viisivuotissuunnitelman aikana vuosina 1928-32. Ensimmäinen viisivuotissuunnitelma oli ensisijaisesti neuvostotalouden ohjenuora tuotannon kasvattamiseksi ja teollisuuden laajentamiseksi. Suunnitelmalla oli kuitenkin vaikutusta myös muuhun yhteiskuntaan, ja sen aika muotoutui merkittäväksi muutoskaudeksi neuvostoyhteiskunnan historiassa. Tämän tutkimuksen päätehtävänä on tarkastella Komsomolin agitaatio- ja propagandatoimintaa tuona muutoksen aikana erityisesti uuden ihmisen ja uuden yhteiskunnan utopioiden näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitetään Komsomolin agitaatio- ja propagandatoiminnan tehtävät, tavoitteet ja sen pääteemat sekä pohditaan, millainen rooli Komsomolin agitaatiolla ja propagandalla oli ensimmäisen viisivuotissuunnitelman toteuttamisen kannalta. Tarkastelun kohteena ovat myös agitaation ja propagandan keinot sekä välineet. Uuden ihmisen ja uuden yhteiskunnan utopiat toimivat tutkimuksessa sekä tutkimuksen rajaajina että sen kohteina. Työssä pohditaan, kuinka utopioita käytettiin agitaation ja propagandan välineinä, sekä sitä, kuinka niiden käyttö muuttui ensimmäisen viisivuotissuunnitelman aikana.
Tutkimuksen metodologisena lähtökohtana on ollut kulttuurinen suuntaus. Tällä tarkoitetaan sitä, että tutkittavaa aihetta on lähestytty kulttuurin ja sen rakentumisen näkökulmasta. Apuna on käytetty Wendy Griswoldin kulttuurin teoretisointia ns. kulttuuritimantin avulla, jossa kulttuurin tuottamisen kentäksi on esitetty vuorovaikutus sosiaalisen maailman, kulttuurin ja sen tuotteiden, kulttuurin tuottajien sekä sen vastaanottajien välillä. Griswoldin teoria kuuluu kulttuurin tuottamisen koulukuntaan, joka tarkastelee kulttuuria tuotettuna ilmiönä. Tässä tutkimuksessa kulttuurin tuottamisen näkökulma on yhdistetty agitaation ja propagandaan, joita on tarkasteltu kulttuurin tuottamisen välineinä. Samalla on myös testattu, toimiiko Griswoldin kulttuuritimantti totalitaristisen yhteiskunnan kulttuurin luomisen mallina, vai syntyykö kulttuuri totalitaristisessa yhteiskunnassa yksisuuntaisesti valtaapitävien toiminnan tuloksena.
Tutkimuksen päälähteenä on käytetty Komsomolin keskuskomitean lehteä Komsomolskaja Pravdaa vuosilta 1928-32. Myös Kommunistisen puolueen lehti Pravda ja Krokodil-niminen satiirilehti ovat olleet tarkastelun kohteina. Muina ensikäden lähteinä ovat toimineet erilaiset lähdejulkaisut, kuten Komsomolin edustajakokousten ja keskuskomitean sekä kommunistisen puolueen keskuskomitean päätökset, kiertokirjeet ja tiedonannot, aikalais- ja kaunokirjallisuus sekä muistelmat. Lisäksi lähteinä on käytetty visuaalista materiaalia, kuten valokuvia, julisteita, lehtien kuvituksia ja taidetta. Tutkimuskirjallisuus koostuu sekä Komsomolia käsittelevästä että neuvostoyhteiskuntaa eri teemojen osalta tarkastelevasta tutkimuksesta.
Tutkimukseni osittain vahvistaa aiemmin esitettyjä tulkintoja Komsomolin roolista neuvostoyhteiskunnassa, mutta osaltaan se tuo myös uusia näkökulmia tutkittuun ajanjaksoon. Komsomolin agitaatio- ja propagandatoiminta ensimmäisen viisivuotissuunnitelman aikana keskittyi tukemaan puolueen politiikkaan eikä siinä ollut suuria poikkeuksia puolueen propagandaan verrattuna. Viisivuotiskauden alun agitaatio- ja propaganda jatkoivat 1920-luvun linjaa, jossa myönteinen ja kielteinen propaganda kulkivat käsi kädessä. Tutkittavan ajanjakson lopulla tilanne kuitenkin muuttui. Kritiikin sijaan agitaation ja propagandan tuli näyttää elämä ja sosialismin rakentaminen iloisena, vaikka arkitodellisuus osoittikin päinvastaista. Tästä ns. toivotun todellisuuden esittämisestä tuli osa Komsomolinkin agitaatiota ja propagandaa.
Teemoiltaan Komsomolin agitaatio- ja propagandatoiminta keskittyi viisivuotissuunnitelman päätavoitteisiin: proletaarisen kulttuurin luomiseen, maaseudun uudistamiseen ja maan laajamittaiseen teollistamiseen. Kulttuurin muutoksiin pyrkineeseen ns. kulttuurivallankumoukseen tutkimukseni tuo Komsomolin osalta lisävalaistusta ja osittain kyseenalaistaa aiempaa tutkimusta, joka on tulkinnut kulttuurivallankumousta lähinnä luokkasodan näkökulmasta. Tämä tutkimus kuitenkin osoittaa, että kulttuurivallankumouksella oli myös kansan sivistystä ja valistusta edistäneitä pyrkimyksiä. Maatalouden uudistaminen ja teollistaminen olivat Komsomolin agitaation ja propagandan osalta puolueen suunnitelmien täyttämistä tärkeimpinä tehtävinään mobilisointi ja motivointi sosialismin rakentamiseen. Näiden kolmen teeman ohella Komsomolin agitaatio ja propaganda kohdistuivat oman jäsenistön poliittiseen ja ideologiseen koulutukseen. Tavoitteena oli luoda tiedostava ja uskollinen kaaderijoukko jatkamaan puolueen tehtäviä sukupolven vaihtuessa.
Komsomolin agitaation ja propagandan tavoitteena oli värvätä ja motivoida paitsi komsomolilaisia, myös muita neuvostonuoria sekä aikuisia työläisiä ja talonpoikia sosialismin rakentamiseen ja neuvostoyhteiskunnan kehittämiseen. Näiden ohella uuden ihmisen ja uuden yhteiskunnan luomiseen liittynyt agitaatio ja propaganda loivat uutta, bolševistista kulttuuria. Lehdissä, julisteissa, puheissa ja kaunokirjallisuudessa määriteltiin uuden yhteiskunnan ”pelisääntöjä”: kuinka kunnon neuvostoihmisen tuli käyttäytyä, miten hänen tuli pukeutua ja kuinka toimia yhteiskunnassa. Uuden kulttuurin luomiseen liittyivät myös uudet rituaalit, juhlat, uusi visuaalinen järjestys ja uusi kieli. Näiden ohella Komsomolin agitaatio ja propaganda määrittelivät erityisesti kunnon neuvostonuoren piirteitä ja rakensivat komsomolilaisuudesta mallin ideaalin nuoren olemukselle.
Griswoldin kulttuuriteoriaa soveltaen Komsomolin agitaation ja propagandan tarkastelussa on päädytty siihen lopputulokseen, ettei uusi kulttuuri syntynyt vain vallanpitäjien toiminnan tuloksena, vaan sen muotoutumiseen oli vaikutusta myös sosiaalisella maailmalla sekä agitaation ja propagandan vastaanottajilla. Yhteiskunnan totalitaristisesta luonteesta huolimatta uusi kulttuuri syntyi vuorovaikutuksessa.
Asiasanat: Kommunistinen nuorisoliitto, Komsomol, agitaatio, propaganda, nuoriso, uusi ihminen, utopiat, ensimmäinen viisivuotissuunnitelma