Geopolitiikka Molotov-Ribbentrop -sopimuksen takana

[Tapio Onnela]

Alpo Juntunen:
Geopolitiikka Molotov-Ribbentrop -sopimuksen takana
TS aliokirjoitus 27.4.2006
Juntunen kirjoittaa Turun Sanomien Karl Haushoferia (1869-1946)käsittelevässä aliokirjoituksessaan:

"Haushoferin mukaan mantereen suurvaltojen elettävä sovussa rinnakkain ilman välivaltioita

Osapuolille edullinen sopimus

Vuonna 1924 hän perusti Müncheniin geopoliittisen tutkimuslaitoksen, joka alkoi julkaista aikakauskirjaa Zeitschrift für Geopolitik. Rapallossa 16.4.1922 solmittu Saksan ja Neuvostoliiton välinen yhteistyösopimus antoi suotuisan pohjan Haushoferin työlle, ja hänen laitoksellaan oli tieteelliset yhteydet Neuvostoliittoon. Zeitschrift für Geopolitik julkaisi jatkuvasti asiantuntevia Neuvostoliittoa käsitteleviä artikkeleita. Yhteistyö alkoi vaikeutua Adolf Hitlerin ja kansallissosialistien noustua valtaan.

Haushofer huolestui natsien valloituspolitiikan suuntautumisesta Neuvostoliittoa kohtaan. Hän ei myöskään hyväksynyt Hitlerin väkivaltaista militarismia, joskin hän katsoi oikeutetuksi Versaillesin rauhassa Saksasta erotettujen saksalaisten asumien seutujen liittämisen valtakuntaan.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen syntynyttä uusien pienten valtioiden vyöhykettä Jäämereltä Balkanille hän piti voittajavaltioiden tietoisena politiikkana erottaa mantereen johtavat valtiot Saksa ja Venäjä toisistaan.

Tuon vyöhykkeen sulautuminen jälleen suuriin mantereisiin valtioihin oli hänen mukaansa luonnollista geopoliittista kehitystä, mutta hän katsoi sodan Neuvostoliittoa vastaan johtavan Saksan tuhoon, sillä Saksa ei kykenisi hallitsemaan Venäjän valtavia alueita. Hän toimi aktiivisesti Saksan ja Neuvostoliiton lähentymiseksi ja saavutti myös tuloksia varsinkin korkeimman upseeriston keskuudessa. Upseeristo oli todennut Rapallon sopimuksen nojalla Neuvostoliiton kanssa harjoitetun yhteistyön hyödylliseksi.

Neuvostoliiton avulla Saksa näet onnistui kokeilemaan aseistusta ja sotilastekniikkaa, jotka olivat Versaillen rauhansopimuksen vastaisia.
Toimintansa suurena saavutuksena Haushofer piti 23.8.1939 Moskovassa solmittua Saksan ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimusta eli ns. Molotovin - Ribbentropin - sopimusta. Siihen liittyi salainen lisäpöytäkirja, jonka perusteella maailmansodan jälkeen Neuvostoliiton ja Saksan välille syntynyt vyöhyke Jäämereltä Balkanille jaettiin sopimusosapuolten kesken.

Geopolitiikkaan perehtymättömissä piireissä sopimusta pidettiin ja pidetään edelleen tuomittavana. Se oli kuitenkin täysin venäläisen ja saksalaisen geopolitiikan tavoitteiden mukainen. Kaksi Euraasian johtavaa valtaa löysivät yhteiset etunsa. Varsinaista sopimusta seurasi kauppasopimus, jonka turvin Saksa sai viljaa, raaka-aineita ja öljyä, joita sodan jatkuminen lännessä vaati.

Sopimus yllätti samanaikaisesti Neuvostoliiton kanssa neuvotelleet Englannin ja Ranskan. Myös maailman työväenliike ja erityisesti kommunistit olivat hämmästyneitä. Saksan ja Neuvostoliiton välillä sijaitseville kansoille ja maille sopimus osoittautui erittäin tuhoisaksi, mutta sen avulla Saksa turvasi itärajansa, sai kaipaamaansa elintilaa idästä, ja Neuvostoliitto paransi asemiaan Itämeren alueella.
Neuvostoliiton näkökulmasta sopimus oli erittäin järkevä ja hyödyllinen. Haushofer tarkasteli Itämeren aluetta Saksan ja Venäjän välisenä yhteistyönväylänä, jossa hän ei nähnyt tilaa Puolalle, Baltian maille ja Suomelle.

Suomalaiset häiritsivät sopimusta

Suomalaiset kuitenkin häiritsivät sopimuksen toteuttamista, koska eivät sopeutuneet suurvaltojen ehtoihin eikä heitä saatu alistetuksi edes aseellisella pakottamisella talvella 1939-1940. Koko sodan ajan Saksa harjoitti Neuvostoliitolle ystävällistä politiikkaa. Ulkoministeriö antoi kaikille lähetystöille ohjeet pidättäytyä lausunnoista ja ilmoituksista, jotka voitaisiin tulkita Neuvostoliiton vastaisiksi. Sotaa olisi kuitenkin hyödynnettävä Englannin vastaisessa propagandassa.
Saksan Helsingissä olevan lähettilään Wipert von Blücherin 19.12.1939 Suomen ja Neuvostoliiton sotaa käsittelevän sähkeen reunaan von Ribbentrop oli kirjoittanut: "Ystävyys Neuvostoliiton kanssa on meidän pohjoisen politiikkamme perusta".

Neuvostoliiton diktaattori Josif Stalin luotti etupiirien jakoa koskevaan sopimukseen siinä määrin, ettei hän uskonut Hitlerin hyökkäävän itään ja ryhtyvän kahden rintaman sotaan. Stalin uskoi Hitlerin ottaneen oppia ensimmäisen maailmansodan kokemuksista. Hän näki moisen yrityksen myös Haushoferin oppien vastaiseksi."

Alpo Juntunen on dosentti ja Manpuolustuskorkeakoulun Strategian laitoksen erikoistutkija.

Lue loput Alpo Juntusen Turun Sanomien aliokirjoituksesta:
http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/ ... 0:0:0:0:0: