Pentti Renvall Äänislinnassa

[Veikko Palvo]

Petroskoin Onega-tehtaiden yht. sijainneesta S-KSNT:n keskusmuseosta 1941:

Jaakko Pimiän tutkimuksessa puhutaan kirkon kerroksista mm. sot.virkamies ja kansantieteilijä Eino Nikkilää lainaten.
( J.Pimiä kirj. E.Nikkilän olleen sodan jälkeen Kansallismuseon palveluksessa ja
hänen CV:ssään, eikä myöskään 50-v. päivien yhteydessä ei sanallakaan viitattu Äänislinnaan,
eikä Itä-Karjalan kulttuurimuistojen keräämiseen jonka aluksi laadittiin luettelo
Itä-K.:n kirkoista, tshasounista, luostareista yms. )

Pietarin Pyhän Marian kirkko Nevski Prospektilla Kazanin katedraalia vastapäätä entisöitiin suomalaisvaroin 1990-luvulla.
Neuvostoaikana kirkkosaliin oli rakennettu kaksi välipohjaa, jotka purettiin pois.
Petroskoin /
Äänislinnan museossa lienee tehty samoin, siitä nuo kerrokset E.Nikkilän kuvauksessa.

Veikko Palvo

[Veikko Palvo]

http://www.suomenkirjastomuseo.fi/sotasaalis.pdf

Tenho Pimiä, Sotasaalista Itä-Karjalasta, Gummerus 2007 mukaan ( s. 32. )
Äänislinnan
museon kirjastossa oli 40 - 50 hyllymetriä enimmäkseen venäjänkielistä kirjallisuutta,
seassa myös Talvisodan jälkeen ilmeisesti Viipurin kirjastosta Petroskoihin tuotua.

Kartongille liimattuja venäjänkielisin tekstein varustettuja kuvia rakennuksesta löytyi
18 laatikollista, sekä negatiivilevyjä n. 30 laatikollista. Nikkilän mukaan kuvat olivat samoilta aloilta kuin näyttely ylipäätään ja tekniseltä tasoltaan heikkoja,

Museon
arkisto ja kuvakokoelma oli Nikkilän tarkastuskäynnin ( 2 kk valloituksesta ) aikaan jo siirretty historiantutkija Pentti Renvall´n käyttöön, hän kirjoitti tutkimusta Neuvosto-Karjalan suomalaisvaikutuksesta.

Mutta
mitenkähän NL:n sanelema sotasaaliin arvo, 22 sotakorvausmiljoona $:a on selitettävissä?
Luokitteliko NL ja LVK myöskin PunaArmeijalta sotasaaliina saadun "aseavun" mukaan?

Veikko Palvo

Tuo Äänislinnan venäjänkielinen kirjasto oli siis mitättömän pieni, mutta silti siitä on kirjoiteltu runsaastikin.
Ja onkohan Pentti Renvalín tutkimus suomalaisvaikutuksesta S - KSNT:ssä säilynyt?

Tenho Pimiä kirjoittaa "Sotasaalista Itä-Karjalasta"- tutkimuksessaan 2007
TK-miesten tri Sakari Pälsin, Olavi Paavolaisen ja kirkkotaiteen ja puuarkkitehtuurille työnsä omistaneen taidehistorioitsija Lars Pettersonin keräämän ikonikokoelman joudutun luovuttamaan NL:lle.

Olavi Paavolainen kirjoittaa "Synkässä yksinpuhelussaan" 1946 Itä-Karjalan kylien
"sekasortoisen kaman" keskeltä ja ullakoilta sekä pihamailta massoittain kerättyjen museoarvoa omaavien esineiden keräämisestä. Ja ajan ( 1946 ) hengen mukaisesti myöskin suomalaissotilaiden keräämisvimmasta.
Sotamuistoina lieneekin tuotu "museoarvoa" omaavia esineitä lomalaisten selkärepuissa?

Tenho Pimiä kirj. myös saksalaisomaisuuden keruusta Lapissa NL:lle luovutettavaksi kesällä 1945: "Saks. puhelinlinjoja purettiin 3000 miehen voimin yht. yli 1200 pylväskilometriä, sekä kerättiin romurautaa yms. Syksyllä -45 jäljellä olevan romuraudan venäläiset suostuivat vaihtamaan luovutettaviin 13 000 pariin armeijan suksia."
"huonekaluja ja toimistotarvikkeita myöten luovutettava sotaomaisuus kerättiin Rovaniemellä Ounasjoen rannalla sijainneeseen keräyskeskukseen."
Välirauhansop. 14 art. mukaan NL:lle oli palautettava kaikki Suomeen siirretty omaisuus, käsittiköhän tuo Neuvostoliiton alue 1940 maaliskuussa perustetun
S-KSNT:n alueen, johon kuuluivat Suomen Moskovan rauhassa 3.1940 menettämät alueet?

Veikko palvo

[Tapio Onnela]

Tenho Pimiä kirjoittaa "Sotasaalista Itä-Karjalasta"- tutkimuksessaan 2007
TK-miesten tri Sakari Pälsin, Olavi Paavolaisen ja kirkkotaiteen ja puuarkkitehtuurille työnsä omistaneen taidehistorioitsija Lars Pettersonin keräämän ikonikokoelman joudutun luovuttamaan NL:lle.

Olavi Paavolainen kirjoittaa "Synkässä yksinpuhelussaan" 1946 Itä-Karjalan kylien
"sekasortoisen kaman" keskeltä ja ullakoilta sekä pihamailta massoittain kerättyjen museoarvoa omaavien esineiden keräämisestä. Ja ajan ( 1946 ) hengen mukaisesti myöskin suomalaissotilaiden keräämisvimmasta.
Sotamuistoina lieneekin tuotu "museoarvoa" omaavia esineitä lomalaisten selkärepuissa?

On tuotu. Aiheesta järjestettiin näyttelykin jokin aika sitten. Kari Kotkavaara on tutkinut aihetta:
"Kansallismuseon Ikonit, ihmiset ja sota-näyttelyssä on esillä talvi- ja jatkosotien aikana Karjalasta ja Itä- Karjalasta evakuoituja ja muistoksi kerättyjä ikoneita."
http://www.ortodoksiviesti.fi/multiMaga ... 1009/4.php

[Kari Hintsala]

On tuotu. Aiheesta järjestettiin näyttelykin jokin aika sitten.

Viimeinen tuomio - Ikoneita Itä-Karjalasta –näyttely oli esillä Turun linnassa talvella 2005-2006. Asiasta tarkemmin tuolloin ilmestyneessä Museotiedotteessa

[Veikko Palvo]

Itä-Karjalan sotilashallinnon toimesta tehtiin myöskin tutkimusmatkoja alueella mm. kesällä 1942 Aunuksessa:

Valistusupseeri, kapt. Lauri Laiho keräsi kansantietoutta eteläisestä Aunuksesta kahden kuukauden ajan. Kansanrunoutta, itkuvirsiä, loitsuja, satuja ja taikoja runonkerääjälle kertyi noin 600 kpl, jotka luovutettiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle.
Kapt. L.Laihon ottamat n. 300 valokuvaa päätyivät Kansantieteellinen Filmi Oy:lle.

Myös Teknillisen korkeakoulun Suomen ja pohjoismaisen arkkitehtuurin professori Carolus Lindberg ja ltn Jouko Hautalan retkikunta inventoi kulttuurimuistoja Aunuksen etelä- ja keskiosissa kesällä 1942 noin kuukauden ajan.
"Itä-Karjalaista rakennusperintöä olivat koetelleet sotatapahtumien lisäksi kollektivisointi ja bolshevikkien asettama suoranainen rakennusten korjauskielto."
Mutta
valokuvia rakennuksista tai niiden detaljeista otettiin n. 700, sekä laadittiin n. 250 sivua muistiinpanoja ja piirroksia rakennuksista, niiden rakenmteista, pohja- ja julkisivumuodoista ja muista yksityiskohdista.
Koottu aineisto jaettiin TKK:n arkkitehtiosaston ja Kansantieteellinen Filmi Oy:n kesken.

Tuo kerätty kansanrunous ja otetut n. 1000 valokuvaa eivät ainakaan olleet
"sotasaalista", ovatkohan ne vielä tallella?

Veikko Palvo