Tekijä: MÄNTYLÄ,MIRJA
Tutkielman nimi: Asuminen tilankäyttönä Elsa ja Martti Haavion kaupunkikodit ja kesäasuminen 1930-1950
Kieli: fin
Sivumäärä: 95 s. + 5 kuvaa
URL:http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu01073.pdf
Tiivistelmä ja asiasanat: Tarkastelen asumista tilankäytön näkökulmasta. Käytän tilakäsitettä, jossa tilaan sisältyy liike, aika ja tilan ruumiillinen käyttäjä. Tila liittyy tässä käsityksiin paitsi sukupuolesta, myös yksityisestä ja julkisesta. Vuorovaikutus tilan, ihmisten, ennakkokäsitysten, tottumusten ja erilaisten sosiaalisten käytäntöjen välillä on tilankäyttöä. Käyttäjät muovaavat tilaa toiminnallaan samalla kun tilanjärjestely jäsentää ja säätelee heidän elämäänsä. Tilassa liikkuminen ja tekeminen ovat olennaisia sen merkitysten muodostumisessa.
Tutkimuksen kohteena on Elsa Enäjärvi-Haavion ja Martti Haavion perheen kaupunki- ja kesäasumisen vuosina 1930-1950. Kysyn, miten Haavion perheen jäsenet käyttivät, muovasivat ja aistivat tilaa ja miten tilanjäsentely sääteli ja määritteli heidän elämäänsä. Perheeseen kuuluneiden eri ikäisten, eri sukupuolta ja eri sosiaalista asemaa edustaneiden jäsenten avulla pyrin tavoittamaan elettyä ja käytettyä tilaa, joka on moniääninen, ristiriitainen ja muuttuva. Tarkastelussa on mukana tilan ajallinen taso, jossa asunnon merkitykset muuntuvat ja kerrostuvat vuorokaudenajan, viikonpäivän ja vuodenajan mukaan.
Lähdeaineistona on Elsa Haavion päiväkirjat sekä Elsa ja Martti Haavion keskinäinen kirjeenvaihto, josta on säilynyt noin 800 kirjettä, lisäksi on kirjeitä lastenhoitajille, sukulaisille ja ystäville. Kirjeaineiston ohella hahmotan perheenjäsenten tilankäytön tapoja ja eletyn tilan kokemuksia muun muassa lehtikirjoitusten, valokuvien ja elokuvan avulla. Kaupunkiasuntoja koskeva keskeinen lähdeaineisto on rakennuspiirustukset. Tekemäni asuntojen tilanjäsentelyjen analysointi perustuu suurelta osin asuntojen pohjakaavoihin.
Haavion tohtoriperheen asuminen näyttäytyi työn tekemisen kautta ja tilankäytön eroille loi perustan sukupuolten välinen työnjako. Henkinen työ asemoi Martin työhuoneeseensa, jossa työskentelevää perheenpäätä ei saanut häiritä. Elsa vastasi taloudesta ja hallitsi koko asuntoa sekä hoiti pitkälti perheen käytännön asiat ulospäin. Kotiapulaisille asunto oli ruumiillisen työn aluetta ja eroa tehtiin työn, mutta myös puhuttelun kautta. Sukupuoleen liittyvät tilankäytön erot korostuvat kotona henkistä työtä tehneiden vanhempien erilaisina työtiloina. Martilla oli sekä kaupunkiasunnoissa että huvilalla oma työhuone, jonka suljettuun tilaan hän saattoi vetäytyä työskentelemään. Elsalle ei ollut omaa työhuonetta ja hän kirjoittikin yleensä pariskunnan makuuhuoneessa ja kesäisin huvilan parvekkeella tai ulkona luonnon helmassa. Avoimessa tilassa kirjallista työtä tekevän Elsan työskentelynsä oli hetkittäistä, täynnä katkoksia ja keskeytyksiä, sillä perheenäitinä hän oli koko ajan muiden saatavilla.
Haavion perhettä ja erityisesti Elsaa leimaa pyrkimys tehdä asiat säntillisesti ja oikein. Aikaansa seuraava ja monipuolisesti kaikkia medioita käyttävä Elsa toi viimeisimmän saatavilla olevan tieteellisen tietämyksen osaksi perheen asumista omaksuessaan niin kotitaloustieteen, lastenhoidon, hygienian, ravitsemustieteen kuin puutarhanhoidonkin modernit opit. Uudenaikaisia käytäntöjä sovellettiin usein hyvin kirjaimellisesti Haavioiden arkisessa elämässä, mikä oli omiaan luomaan joskus ristiriitoja perheen sisällä.
Haavioilla koti oli lapsia varten ja olosuhteet yritettiin tehdä lapsille mahdollisimman hyviksi ja terveellisiksi. Asiaan kuului myös kesänvietto maalla, jolloin lapset pääsivät kesän ajaksi pois epäterveellisestä kaupungista maaseudun puhtaaseen ilmaan ja aurinkoon. Julkisuudessa Elsa antoi kuvaa itsestään tutkijaäitinä, joka työskenteli lastensa ympäröimänä. Hän oli esikuvana muille äideille työn ja perheen, akateemisuuden ja äitiyden yhdistämisessä. Elsa ei tosin ajan tavan mukaan vastannut kotitaloudesta ja lastenhoidosta yksin vaan hänellä oli aina koulutettu lastenhoitaja ja kotiapulainen apunaan. Väestöliiton varapuheenjohtajana Elsa toi oman perheensä ja kotinsa julkisuuteen edistääkseen Suomen väestönlisäyksen asiaa. Julkisuudessa Haavion lapsiperhe näyttäytyy suomalaisena ihanneperheenä ja heidän kotinsa sitä kautta esimerkkikotina.