Re: Sotaromaanit jaksavat kiinnostaa
Lähetetty: 12.11.11 10:28
Eipä mikään muu kuin juuri se äärimmäinen yksipuolisuus, mikä näkyy jo "antologian" kirjoittajakunnan (myös suomalaisten) valinnassa. Minulla, toisin kuin eräillä tämän foorumin kirjoittajilla, ei ole tapana eikä kykyäkään painaa muistiini jokaista lausuttua repliikkiä. Esitin käsitykseni Kaiken takana oli pelko -koosteesta tuoreeltaan kirjan ilmestyttyä. Onnela pyysi silloin tarkempia perusteluja, joita sitten melko laajasti muistan kirjoittaneenikin. Itse kirjan olen jo aikoja sitten pannut kiertoon, koska en halua säilyttää tällaisia teoksia hyllyssäni.Emma-Liisa kirjoitti: Nylander voisi suoraan sanoa, mitkä antologiassa esitetyt näkemykset hän katsoo vääriksi ja/tai yksipuolisiksi.
Ja sitten oli se osa, joka joka osallistui "pahaan" spontaanisti ja jopa halukkaasti. Mieleen muistuu, että Holmila olisi viimevuotisessakirjassaan Holokausti korostanut virolaisten omaa osuutta siihen, että maa oli jo vuodenvaihteessa 1941/42 "Judenfrei". Lisäksi kesällä Barbarossan vyöryessä yli Baltian surmattiin lukematon määrä niitä, jotka olivat Viron ensimmäisen "punavuoden" aikana suostuneet yhteistoimintaan neuvostomiehittäjän kanssa; tällä listimisaiheella on muuan turkulainen kirjailija herkutellut hengentuotteissaan.Emma-Liisa kirjoitti:Sehän juuri kauheinta oli, että "paha" ei tullut vain ulkopuolelta vaan osa omasta kansasta osallistui siihen, osa toki pakosta ja osa pelastaakseen itsensä.
Siitä olen nimimerkki "Emma-Liisan" kanssa samaa mieltä, että pahuus on jakamaton. Siksipä kirjailija Oksasen ja hänen edustamansa näkemyksen yksipuolisten ihailijoiden olisi hyvä laajentaa näkökenttäänsä ja tutustua vaikkapa niihin suunnattomiin kärsimyksiin, joita eräät suomalaiset sadistiset upseerit (mm. kapteeni Kartano ja luutnantti Kosti Paavo Eerolainen) käskyläisineen tahallisesti aiheuttivat jatkosodan aikana mm. Koveron (Koverin?) keskitysleiriin suljetuille suomalaisille "turvasäilöläisille". Sen alemmas ihmisyyden puutteessa tuskin enää on mahdollista vajota. Näistä voi virkistää muistiaan vaikkapa vastikään ilmestyneestä Liken julkaisemasta Allan Asplundin keskitysleirikuvauksen suomennoksesta Kokemuksia suomalaisilta keskitysleireiltä, 2011(alkuteos Upplevelser i finska koncentrationsläger ilmestyi Ruotsissa jo 1949).