Pariisin rauhan jälkeen ulkoministeri Carl Enckell lähetti Suomen YK-jäsenyyshakemuksen 19.9.1947 pääsihteeri Trygve Lielle.
Mutta "Länsi ei ollut hyväksynyt Itä-Euroopan kansandemokratioiksi muuttuneita valtioita YK:hon, eikä Neuvostoliitto vastavuoroisesti suostunut minkään muunkaan maan ( mm. Suomen ja Italian ) jäsenanomukseen," kirj. Jukka Tarkka Karhun kainalossa.
Ja
kesäkuussa 1950 alkoi Korean proxy-sota 16:sta USA:n johtaman YK-maan ja Neuvostoliiton johtaman Pohjois-Korean ja Maon Kiinan välillä. Koreoiden rajalinja jäi ennalleen 1953 ja Suomessa perustettiin YK-liitto 1954 ajamaan Suomen YK-jäsenyyttä.
"Paasikivikin
oli helmikuussa 1954 jo sitä mieltä, että Suomen olisi vähitellen hyvä päästä YK:n jäseneksi." "Se olisi jonkinlainen merkki asemamme normalisoitumisesta, vaikkei YK tosin saanut aikaan paljon enempää kuin edeltäjänsä Kansainliittokaan."
Pariisin rauhansopimuksessa 1947 Yhdistyneet Kansakunnat olivat kaikki sitoutuneet kannattamaan myös hävinneiden maiden YK-jäsenyyttä ja siksi Suomikin YK-anomuksensa lienee 1947 jättänyt. YK:n Korean sodan alkaessa 1950 Paasikivi on pohtinut Suomen YK-hak. perumista mikäli Neuvostoliitto eroaisi YK:sta. ( jota vastaan se Koreassa välillisesti taisteli sotilasneuvonantajineen )
Geneven huippukokous keällä 1955 liennytti, mutta "syyskuun alussa ( Ralf Törngrenin hallituksen ) ulkoministeri U.Kekkonen oli vielä osittain YK-jäsenyyttä vastustavalla kannalla." "NL:n ulkoministeriön Skandinavia-asiantuntija ( lähetystösihteeri ) Sergei Loginov ehdotti syksyllä 1955 naapurimaiden ulkoministereiden säännöllisiä tapaamisia Suomen aikeiden seuraamiseksi ja maiden kansainvälisten näkökantojen ´koordinoimiseksi.´ Se muistutti jossain määrin jatkuvaa YYA-konsultaatiota." "Kreml halusi kehittää YYA-sopimuksesta samanlaisen poliittisen holhouselimen, jolla se piti Varsovan liiton jäsenet ojennuksessa."
"Paasikivi torjui ajatuksen,...sillä se olisi merkinnyt lähes poliittista alistussuhdetta."
"YK hyväksyi joulukuussa 1955 kaikki jäsenanomukset yhdessä nipussa.
Suomen YK-jäsenyyden
toteuduttuakin Paasikiveä huolestutti, että Neuvostoliitto reagoisi johonkin tulevaisuuden kriisiin eroamalla YK:sta.
Unkarin http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/s ... edia=11849 vuoden 1956 lopun kansannousuun Länsi ei sekaantunut, eikä NL eronnut YK:sta ja samanaikaisessa Suezin kriisissäkin NL:n tukema Nasser vetosi YK:n turvallisuusneuvostoon.
Tässä http://www.suezcrisis.ca sanotaan UNEF I perustetun Kanadan ulkoministeri Lester Pearsonin ehdotuksesta.
Suomikin osallistui "uuden YK:n" ensimmäiseen UNEF I- rauhanturvaoperaatioon Suezilla aloittaen sen nykyisin "perinteiseksi kutsutun rauhanturvaamistoimintansa."
Suomen `perinteinen rauhanturvatoiminta´ näyttäisi olleen Kylmän sodan aikana läntistä ulottuvuutta, Suomen halukkuutta olla esillä kansainvälisellä areenalla?
Kivinen
näyttäisi olleen Suomen tie YK:n jäseneksi ja keiden toimesta Suomen YK-jäsenyyttä ajava YK-liitto perustettiin?
Ja
mitkä lienevät olleet Neuvostoliiton tavoitteet YK:n Korean sodan jälkeen sen salliessa toisessa maailmansodassa hävinneidenkin maiden liittymisen ja miksiköhän NL ei eronnut Yhdistyneistä Kansakunnista Korean sodan alkaessakaan?
Vaikka
Korean taivaallakin taistelivat Migit neuvostolentäjineen amerikkalaisten Sabre-hävittäjien kanssa.
Stalinin
seuraaja ei näyttäisi olleen selvillä Geneven 7.1955 huippukokouksen aikaankaan? NL:a Genevessä edustivat Nikolai Bulganin, Nikita Hrushtshov ja ulkoministeri V.Molotov ja
USA:ta D.Eisenhower ja ulkoministeri J.F.Dulles, Englantia Anthony Eden.
Oliko
Geneven liennytys, joka salli Suomenkin YK-jäsenyyden, seurausta Neuvostoliiton sisäisestä valtataistelusta?
Veikko Palvo