Kuva: Matkailija Olympiastadionin edessä 1955, väitöskirjan kuvitusta.
Salla Jokela väittelee 22.2.2014 kello 10 Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Tourism, Geography and Nation-Building - The Identity-Political Role of Finnish Tourism Images".
Vastaväittäjänä on professori Jarkko Saarinen, Oulun yliopisto, ja kustoksena on professori Tommi Inkinen. Väitöskirja julkaistaan sarjassa Department of Geosciences and Geography A.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/42689
Tiiviistelmä:
Tämä väitöskirja tarkastelee matkailukuvien roolia suomalaisen kansallisen identiteetin rakentumisessa. Se pohjautuu ajatukseen, että identiteetin rakentuminen ilmenee paikoissa ja maisemissa, joihin liitetään merkityksiä arkisten käytäntöjen ja representaatioiden kautta.
Matkailukuvat ovat näennäisen realistisia, mutta luonnostaan valikoivia kuvauksia matkailumaisemista. Siksi niillä on tärkeä rooli kulttuuristen ja sosiospatiaalisten identiteettien valikoivassa tuotannossa ja uusintamisessa sekä vaihto ehtoisten identiteettikäsitysten torjumisessa.
Tutkimus sijoittuu kriittisen poliittisen maantieteen, matkailututkimuksen ja visuaalisen kulttuurintutkimuksen risteyskohtaan. Se ammentaa myös nationalismintutkimuksesta, jonka mukaan identiteetit rakentuvat useilla toisiinsa nivoutuvilla mittakaavatasoilla. Tutkimuksen tarkastelumittakaava ulottuu Suomesta Helsinkiin, joka on toiminut sekä porttina Suomeen että suomalaisuuden näyteikkunana.
Analysoidut kuvat ilmestyivät suomalaisissa matkaesitteissä ja -oppaissa, joita käytettiin osana ”virallista” matkailun edistämistä vuosien 1852 ja 2011 välisenä aikana. Tutkimus keskittyy erityisesti murrosaikoihin, jotka seurasivat Suomen sisällissotaa ja toista maailmansotaa (1920- ja 1950-luvut) sekä tiettyihin teemoihin (esim. kirkot) pitempien ajanjaksojen aikana. Kuvien analyysi koostuu kahdesta toisiaan täydentävästä vaiheesta: sisällönanalyysistä sekä kuvien kulttuuri- ja aikasidonnaisia merkityksiä tulkitsevasta analyysistä.
Tutkimus osoittaa, että matkailukuvien lyhyt ikäisyys ja nopea kierto ovat tehneet niistä tärkeitä viestintävälineitä, joiden avulla matkailumarkkinoijat ovat pystyneet joustavasti sopeuttamaan kansalliset symbolit muuttuviin yhteiskunnallisiin, poliittisiin ja kulttuurisiin oloihin. Tähän sopeuttamiseen on käytetty useita visuaalisia keinoja. Maiseman elementtejä on muun muassa korostettu ja häivytetty sillä perusteella, kuinka hyvin ne ovat vastanneet eri aikoina vallinneita hegemonisia käsityksiä suomalaisesta identiteetistä. Esimerkiksi kuvien rajaus ja niiden yhteyteen painetut tekstit ovat mahdollistaneet Helsingin siluetin valikoivan kuvaamisen ja luoneet symbolisia rajoja ”idän” ja ”lännen” välille. Matkailukuvat ovat osallistuneet myös niihin diskursiivisiin käytäntöihin, joiden kautta Suomen kansallinen eliitti on tilallistanut ja levittänyt ideoitaan Suomen kansallisvaltiosta. Tutkimuksesta käy ilmi, että kansallisromanttisesti latautuneet kuvat ovat tehneet 1900-luvun kuluessa tietä hienovaraisemmille kuluttajalähtöisille viesteille. Kansalliset symbolit ovat kuitenkin säilyttäneet tärkeän roolinsa suomalaisessa matkailukuvastossa, vahvistaen arkijärkistä ymmärrystä maailmasta ja Suomen paikasta osana laajempaa maailmanjärjestystä.