"1958 keväällä Yhdysvaltojen avuntarjouksia Suomelle ei ollut tarpeellista julkistaa eikä julkisesti torjua, kuten presidentti Kekkonen teki radio- ja tv- puheessaan 1958 joulukuussa."
"Suurlähettiläs Hickerson päätti 1958 alussa käynnistää oman henkilökohtaisen kampanjansa Washingtonissa Suomen hyväksi, jonka hän näki luisuvan Urho Kekkosen otteessa vääjäämättömästi Moskovan syliin."
"Hickerson ei salaillut Urho Kekkosta kohtaan tuntemiaan epäluuloja."
"Asia, jonka merkeissä Hickerson kampanjoi kongressissa, oli käsitelty Kansallisessa turvallisuusneuvostossa, kun NSC:n asiantuntijaryhmä (The Operations Coordinating Board, OBC ) oli esitellyt sen
presidentti Eisenhowerille 2 / 1 1958.
alaviite: NSC- 5403 2 / 1 1958. "
"Talvisodan maineellaan ja velanmaksullaan kunnostautunut Suomi oli edelleen hyvässä huudossa senaattoreiden ja kongressimiesten keskuudessa."
"Presidentti Eisenhower vahvisti 15 / 2 1958 valtuuksillaan Suomelle myönnettävän lainan, mikä merkitsi poikkeusmenettelyä Taistelulain
(Mutual Defense Assistance Control Act of 1951 ) määräyksiin."
"Yöpakkasia ennakoivia merkkejä CIA kirjasi raporttiinsa 11 / 7 1958"
"Report of Finland"
"Kyse Pirttikosken voimalaitossuunnitelmasta, Kuusamon ja Nokian vesivoimalaitokset sekä Tampellan selluloosatehdas Nokian lähellä."
Hannu Rautkallio: Kekkonen ja Moskova
ISBN 951 - 30 - 9650 - 5 s. 171 - 179
_________________________________________________
Suomessa oltiin siis joissakin piireissä samalla kannalla kuin Hickerson,
Kekkosesta välittämättä. Em. voimalaitossuunnitelmat mm. eivät olisi olleet muuten toteutettavissa ?
Ja
kongressimiesten ja senaattoreiden Suomelle myönteinen kanta
Battle Actista huolimatta johtui Talvisodasta ja "maasta, joka maksoi velkansa."
_________________________________________________
Jo 1958 alussa Suomessa nähtiin merkkejä syvenevästä sisäpoliittisesta kriisistä, jonka Hrustsov myöhemmin nimesi "yöpakkasiksi." vp
"Ennen presidentti Kekkosen ensimmäistä virallista valtiovierailua Neuvostoliittoon 5 / 1958 Suomen Pankki / Klaus Waris oli jättänyt Kekkoselle muistion, jossa varoitettiin ruplalainasta."
""Englannin suurlähettilään, Busk´n mukaan Suomen ruplavarannot kasvoivat ja "hyödyn siitä ottivat Neuvostoliitto ja Suomen kommunistinen puolue.""
H. Rautkallio ISBN 951-30-9650-5 s.206
"Kekkonen otti kuitenkin Moskovassa esille 4-500 miljoonan ruplan luoton
Saimaan kanavan ja suomalais-neuvostoliittolaisena yhteistyönä tehtävän terästehtaan (vp.: Rautaruukki, terästehdas josta jo Zhdanov oli puhunut) ohella."
Washingtonissa National Press Clubilla 1961 puhuessaan presidentti Kekkonen sanoi, ettei USA:n 1946 "aloittama apu luottojen muodossa sido Suomea poliittisesti."
Mutta
presidenttinä Urho Kekkonen 1958 halusi ilmeisestikin sitoa Suomen yhä enemmän (sotakorvaukset ja tavaranvaihto oli aloittanut)
ja tiiviimmin Neuvostoliittoon taloudellisesti
Ja muistetaanhan mitä mieltä Paasikivi oli ollut tavaranvaihdon poliittisesta merkityksestä.
Veikko Palvo