jsn kirjoitti:
Luulisin ettei isoja ruuhkia tullut, koska maahantulijoita oli yhä tuolloin varsin vähän. Käsittelyajat tosin taisivat olla aika pitkät. Koko maassa oli aina vuosikymmenen lopulle saakka vain muutama tuhat ulkomailta muuttanutta.
Tiukka ulkomaalaispoliittiikka on taaksejäänyttä, Supon päällikkö Seppo Tiitinen haastattelussa 1989 antoi suurimman painoarvon sille Suomen vältyttyä terrorismiltä Kylmän sodan aikana. Ja Supon 1970-luv. alussa perustetun terrorismintorjuntajaoksen
viittä deskiä hoiti vain yksi etsivä kutakin, eikä vahvuus liene paljoakaan siitä noussut?
Nuo Supon deskit perustettiin "palestiinalaisen terrorismin" saatua paljon huomiota ja annettua terrorismille arabikasvot. Tuon ajan terroristit eivät kuitenkaan olleet isklamisteja ja mm. Palestiinan kansan vapautusrintaman PFLP:n perustaja George Habas oli libanoninpalestiinalainen ´kristitty´ marxisti.
Jihadistien sirpaleryhmiä syntyi 1980-luvulla ja joistakin kasvoi radikaalien hallitusten, kuten Iranin islamistihallinnon, Syyrian ja Irakin Baath-hallintojen sekä
Muammar al-Gaddafin Libyan tarjoamalla tuella armeijamaisia taistelujärjestöjä. Tunnetuimpia nykyään ovat libanonilainen Hizbullah ja palestiinalainen Hamas.
"Islamismi on poliittinen ideologia eikä synonyymi islaminuskolle, eikä islamismi automaattisesti tarkoita väkivaltaa tai terrorismiä", kir. Anssi Kullberg.
Jihadistista
terroristijärjestöistä tunnetuin on al-Qaida, joka 1990-luvulla Sudanista käsin pyrki yhdistämään jihadistisia äärijärjestöjä jonkinlaiseen islamistiseen internationaaliin.
Al-Qaidan kielellä "siionistejä ja ristiretkeläisiä" vastaan.
Jihadistit ovat pyrkineet sekaantumaan moniin sellaisiin konflikteihin, joissa toisena tai molempina osapuolina on muslimeja, mm. ISIS Irakissa ja Syyriassa.
Bosniassa islamistit saivat hieman kannatusta, Kosovossa eivät lainkaan. Indonesian Acehissa ja Filippiinien Mindanaolla islamistiset ääriryhmät kilpailevat kansallismielisten ryhmien kanssa.
Kashmirissa ja Kaukasuksella islamistit omivat vastarintatoiminnan itselleen vastarintaryhmien sotilaallisten tappioiden ja poliittisen eristämisen jälkeen.
Afganistanissa ja Somaliassa radikaaleina nuorisoliikkeinä aloittaneet jihadistiset Taliban ("opiskelijat") ja ash-Shabab ("nuoriso") saivat enimmillään maiden koko maapinta-alan haltuunsa.
Maahanmuuttajia
Suomeen on tultu noilta kriisialueiltakin ja nyttemmin Suomestakin on lähdetty jihadistisen ISISin riveihin ja Eurooppaan palaajien arvellaan olevan radikalisoituneita, joten kyllä tuo jihadistien aatteet omaksunut murto-osa maahanmuuttajista Irakista ja Syyriastakin palaavina lienee uhka?
Veikko Palvo