Juha Helminen kirjoitti:Kommunismi ja natsit sitä, islamismi tätä.
Miksi analogia on sinusta niin huono? Se ei ole täydellinen, mutta eiväthän natsismi ja kommunismikaan muistuta toisiaan, vaikka niiden huonot vaikutukset olivat monessa yhteneväiset. Kaikki kolme ovat ylikansallisia ideologioita, joita yhdistää halu pakottaa kaikki ajattelemaan samoin tarvittaessa vaikka väkivalloin. Et kai ole väittämässä, että islamismiterrorismi Euroopassa olisi verrattavissa mainitsemiisi vapaustaistelijoihin miehitetyissä valtioissa?
Entzensbergerin keskeinen ajatus on että islamilaiset yhteiskunnat ovat epäonnistuneita ja siitä johtuva nuorten miesten turhautuminen purkautuu arvaamattomien yksilöiden tekeminä terroritekoina länsimaita kohtaan. Mielestäni tässä on löydetty aika erikoinen psykologinen mekanismi.
Esseessä ei viitata raaka-aineiden ja kulutuksen epätasaisen jakautumisen aiheuttamiin maailmanpoliittisiin jännitteisiin ja siirtomaa-ajan perintöön (vrt.
Irakin joukkotuhoaseet ja
Iranin öljyn kansallistaminen). Essee jopa kääntää perinteisen käsityksen kolonialismista päälaelleen: parasiitteja ovat raaka-aineen tuottajat, jotka eivät tulisi toimeen ilman lännen korkeampaa teknologiaa. Sana öljy mainitaan vain kaksi kertaa ja vain tässä yhteydessä: ilman lännen teknologiaa arabit eivät hyötyisi edes öljystään.
Saudi-Arabia on yksi maailman rikkaimmista maista ja sillä olisi ollut ainutlaatuinen tilaisuus sijoittaa varallisuuttaan tieteen ja teknologian kehitykseen ja nousta sillä saralla vaikka maailman ykköseksi. Miksi näin ei ole tapahtunut? Syynä ei ole siirtomaa-ajan perintö tai pelkän raaka-ainetuottajan köyhyys, joten mikä se syy sitten on? Ja kääntäen: miksi kristityt kehitysmaat tai Intia eivät ole tuottaneet samanlaista ideologiaa ja toimintatapaa kuin islamismi, jos kyse on globaalin epäoikeudenmukaisuuden purkautumiskanavasta?
Arabikulttuurin loiston päivät ovat kaukana takana ja Entzensberger todistaa hitaasti edenneen degeneroitumisen siteeraamalla runoilijakollegaansa, vuonna 1914 kuollutta intialaista Hussain Halia, jonka runossa arabit ovat "menettäneet kyvyn hallinnoida ja tehdä tiedettä". Tuskinpa asiasta muuta vakuutta tarvitaan. Tosin matematiikan Fieldsin mitali meni juuri Teheranin teknillisessä yliopistossa opiskelleelle
Maryam Mirzakhanille, ensimmäisenä naisena kautta aikojen.
Iran ei ole arabimaa, eikä Mirzakhani ole arabi.
Entzensberger jatkaa leveällä sudilla: jos kerran muut kehitysmaat kuten Intia, Korea ja Kiina ovat ratkaisseet yhteiskunnalliset ja taloudelliset ongelmansa ja kehittyneet moderneiksi valtioiksi, vaikka ovat saaneet maistaa oman osansa läntistä satikutia, niin miksei se ole onnistunut arabeilta? Tätä heidän sietäisi pohtia ja lopettaa tyhmänylpeä valittamisensa. Entzensberger ei tarkenna kummasta Koreasta on kyse, mutta tuskin moni on valmis luokittelemaan Kiinaa tai Intiaakaan valmiiksi moderneiksi yhteiskunniksi.
Amerikkalaiset ovat käyneet Kuussa, mutta niin ovat kiinalaisetkin. Onko USA valmis moderni yhteiskunta, kun siellä on mahdollista kuolla, jos ei ole varaa terveysvakuutukseen tai jos vakuutusyhtiö kieltäytyy maksamasta? Saudeilla olisi ollut varaa avaruusohjelmaan, miksi sellaista ei ole tehty?
Entzensbergerin essee on kirjoitettu vuonna 2005. Siinä ei viitata lännen 1990-2000-luvuilla käynnistämiin sotiin Lähi-idässä ja muilla muslimialueilla, mutta toisin kuin tässä esseessä, juuri nuo sodat nousevat esiin, kun terroritekoihin ryhtyneiden motiiveista saadaan selkoa. Läntisessä mediassa on "terrorismin vastaisen sodan" tueksi rakennettu varsin stereotyyppinen uhkakuva, jossa liinavatteisiin pukeutuville parrakkaille muslimeille on varattu pahiksen rooli. Tämän osan provosoiva vaikutus muslimien parissa tarjoaa mielestäni länteen kohdistuville aggressioille vakuuttavamman motiivin kuin Entzensbergerin hahmottelema vuosisatojen mittaisen kulttuurisen alamäen aiheuttama häpeä.
Kylmän sodan aikana kommunisteille oli varattu pahiksen rooli ja heitä todella jahdattiin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Miksi kommunistit eivät alkaneet tuolloin käyttäytyä modernien islamistien tavoin, vaan kilpailivat "lännen" (mitä sillä sitten tarkoitetaankaan USAn lisäksi) kanssa avaruusohjelmalla, urheilussa ym. sen sijaan, että olisivat alkaneet räjäytellä taviksia Pariisin kaduilla?
Se että yksi kiduttajista oli naispuolinen korpraali Lynndie England järkytti niitäkin, joiden mielestä Irakin valtaus oli muutoin oikeutettu.
Tämä aina jaksaa ihmetyttää minua. Sotilas on ensisijaisesti sotilas, ei stereotyyppinen naishahmo, johon saa projisoida ja jolta saa odottaa äitimyyttiin yhdistettyjä ominaisuuksia kuten lempeyttä, kärsivällisyyttä, empatiaa jne.
Jo tuolloin aavisteltiin että todellisuus kuvien takana oli monin verroin karmeampi. Tänään tiedetään, että Abu Ghraib ei ollut
yksittäinen ylilyönti vaan osa Bushin hallinnon systemaattista Geneven sopimusten vastaista toimintaa.
Seymour Hersh:
"--program called “Copper Green,” directly approved by Secretary Rumsfeld, encouraged physical coercion and sexual humiliation of Iraqi prisoners in efforts to generate more intelligence. The rules of the program were to ‘Grab whom you must. Do what you want.’
Nyt tiedetään myös että
kiduttajiksi valittiin nuoria ja kokemattomia sotilaita. Nämä Irakiin
911-kostoretkelle lähteneet
heikosti koulutetut amerikkalaisnuoret olivatkin siis paitsi osa suoraan Valkoisesta talosta johdettua kiduttavaa koneistoa myös itsekin saman koneiston uhreja.
USAn toimille Irakissa ei ole pitävää oikeutusta. Silti on kysyttävä, miksi USAn pahat teot tulevat automaattisesti koko "lännen" viaksi islamistien silmissä? Miksi pariisilaiset sietäisivät kärsiä USAn teoista?
Yhdysvaltain hallinto olisi aikanaan halunnut sensuroida Abu Ghraibin kuvat ja pyrkii yhä "embedded journalism" -käytännöllään kontrolloimaan sotatoimistaan julkisuuteen saapuvaa kuvaa. Sensuuria perustellaan "kansallisella turvallisuudella", mutta kansalaisjärjestöjen taholla sensuuria vastutetaan samasta syystä: ilman julkisuutta sotakoneiston mielivallalle ei ole kontrollia.
Sitten se kysymys: Jos on niin, että kuvat amerikkalaisten Irakin vankiloissa harjoittamasta barbaarisesta kidutuksesta vaaransivat turvallisuutemme raaistamalla monia musliminuoria ja johdattamalla heitä terroritekoihin, olisiko kuvat pitänyt aikanaan sensuroida?
Ei tietenkään.
Onko meidän tapamme elää oikein, kaikista oikein, kaiken oikeuttava? Vapauttaako se meidät historian painolastista, elämään vain tätä hetkeä, vain itsellemme?
Länsimainen elämäntapa ei varmasti ole paras mahdollinen, mutta se on rutkasti parempi kuin islamistisen ideologian mukainen elämäntapa. Länsimaisen elämäntavan arvokkain ominaisuus on sanan- ja ajatuksenvapaus, sekä usko jokaisen ihmisen synnynnäiseen tasa-arvoisuuteen. Nämä kaikki ovat jyrkässä ristiriidassa islamistisen ideologian kanssa.
Läntiset arvot eivät ole syntyneet tyhjästä tai jonkun väistämättömän kehityksen lopputuloksena, vaan niitäkin on aikanaan - joskus verisestikin - jouduttu puolustamaan ennen nykyiseen tilanteeseen pääsemistä. On yhtä lailla mahdollista menettää ne tulevaisuudessa, jos niitä ei aktiivisesti pidetä yllä ja puolusteta.
Arabikevät, joka ei tuonut länsimaista demokratiaa ko. valtioihin, meni pieleen juuri sen vuoksi, ettei demokratialla, joka perustuu tasa-arvoisuuteen ja ajatuksenvapauteen, ollut olemassa mitään pohjaa uskonnollisen ajattelun suuresti rajoittamissa yhdyskunnissa. Ranskan vallankumouksen tunnetut sekulaarit seuraukset perustuivat filosofien vuosisataiselle ajattelulle sen sijaan, että vapaus, veljeys ja tasa-arvo olisivat yhtäkkiä saaneet alkunsa verisen kaaoksen keskeltä muutaman vuoden aikajanalla. Arabimaissa olisi pitänyt olla oma Voltairensa, jotta vallankumuksista olisi edes periaatteessa voitu saada ulos mitään länsimaista yhteiskuntaa muistuttavaa.