Omia sotilaiden uhraaminen vihollisen siviilien sijaan ei varmaankaan ollut minkään maan johdon päätöksenteossa mukana edes vaihtoehtona ja yhtälailla voinee kysyä, olisiko jokin sotaa käyvä maa ollut käyttämättä atomipommia, jos heillä sellainen olisi ollut?Emma-Liisa kirjoitti: länsiliittoutuneet ilmeisesti uskoivat, että väestön henkinen kantti voidaan murtaa pommituksilla ja näin saada aikaan rauha. Pommitukset loppuivat kun sota loppui. Kysyä sopii, olisiko minkään maan johtaja uhrannut omia sotilaitaan vihollisen siviilien takia. Juuri tämä argumentti on asetettu kyseenalaiseksi esim. Hamin teoksessa Hiroshima.
Britit pommittivat Saksaa öisin ja USAlaiset päivisin ja brittien kohteina öisin lienevät olleet Saksan kaupungit riittävän suurina kohteina ja siinäkin tarvittiin pathfinder-opas- ja maalinmerkitsijälentokoneita.
( ADD:n Helsingin pommitukset tapahtuivat nekin öisin, neuvostoliittolaiset lienevät käyttäneet "brittitaktiikkaa"? )
USAlaiset näyttäisivät pyrkineen tarkkuuspommituksiin päivisin, mutta sodanjälkeisen tutkimuksen mukaan osumatarkkuus näyttää olleen 20%.
Saksan
teollisuuslaitosten ja kaupunkien pommituksissa kuolleiden muisteleminen nykyisin Saksassa lienee kuitenkin eri asia kuin silloisen vihollisen syyttäminen?
Veikko Palvo