historioija kirjoitti:
Tarkoitan sitä, että voittajapuolen sisällä Neuvostoliitolla varsinaisena sotiajana oli ennen Britanniaa ja varsinkin Yhdysvaltoja ainakin moraalinen oikeus määrätä rauhanteoista itäisen Euroopan vastustajiensa kanssa.
"Ainoa moraaliopetus, jonka voi löytää tutkittaessa valtapolitiikkaa, on se, ettei valtapolitiikassa ole mitään moraalia."
J.K.Paasikiven päiväkirjasta vuodelta 1946.
Ja valtaa Suomessa edusti Zhdanovin johtama valvontakomissio.
"Brittitarkkailijoista" Francis Shepherd näyttää olleen eriävällä kannalla venäläisten estettyä lentoliikenteen länteen ja suomalaisten kanssa hänkin näyttää asioineen suoraan, tosin vain puutavarakauppa-asioissa.
E.Wuori
on 18.12.1946 ollut Lontoosta käymässä Paasikivenkin puheilla kertomassa mielialoista Englannissa ja Paasikivi kirj.: "Tämä yleinen mieliala Englannissa meitä kohtaan on hyvä. Viralliset piirit eivät tahdo sekaantua meidän asioihimme, ellei meidän taholtamme tehdä alotteita."
"Meidän katsotaan kuuluvan Neuvostoliiton vaikutuspiiriin, mutta että olemme kuitenkin erikoisasemassa."
"Meillä ei hallituksessa ( M.Pekkalan ) ole otettu mitään kantaa, miten suhtaudutaan kansainvälisiin järjestöihin." ( läntisiin )
"Englannissa on perustettu European Emergency Economic Committee. ( EECE )
"Wuoren
mielestä ei ole vaaraa olla näissä mukana, vaikka se tähän asti ei ole saanut mitään aikaan. European Coal Organisationissa ( ECO ) olemme mukana."
http://www.loc.gov/law/help/us-treaties ... 4-0001.pdf Belgia, Tanska, Ranska, Kreikka, Luxembusg, Hollanti, Norja, Turkki, Britannia, Pohj.-Irlanti ja USA.
"Kun kutsuvat meidät, niin se osoittaa, että tahtovat pitää meidät mukana," kirj. Paasikivi optimistisesti. Mutta hiiltäkin haettiin ilmeisestikin lähinnä Puolasta?
Zhdanovin komissio
salli kuitenkin metsäteollisuustuotteilla käytävän kaupan länteen sotakorvausmateriaalien ja sotakorvaustarvikkeiden ostamiseksi, Paasikivikin kirjoittaa tuon lisäksi "vapaasta ulkomaankaupasta", hyvin pienestä. Ja 2.6.1946:
"Vuonna 1945 me tulimme toimeen ainoastaan Ruotsilla saamallamme luotolla, olemme velkaa 520 miljoonaa kruunua."
"vuonna 1946 olemme saaneet USA:sta luottoa 70 á 80 miljoonaa $:a ja tarvitsemme vielä 1947 ja 1948 uutta luottoa. NL:lle olemme velkaa 1946 lopussa 215 miljoonaa (sotakorvaus-) $:a"
Mm. 21.9.1946 JKP kirj. sotakorvausten hinnoittelusta: "Raumalla sotakorvauksen proomuista maksetaan 23 miljoonaa mk, mutta Neuvostoliitto maksaa 3 milj. mk. Tulee suuri tappio."
Kuinka suurta lienee metsäteollisuuden "sotakorvausvienti" Englantiin lienee ollutkaan, lisäksi lienee ollut "vapaatakin vientiä"?
Mutta Britanniankin mahdollisuudet myöntää luottoja Suomelle lienevät olleet rajoitetut, Englantihan oli suurin Marshall-avunkin saaja 18 Euroopan maan joukossa.
Suurin osa Marshall-avusta lahjoitettiin Länsi-Euroopan maille elintarvikkeina, raaka-aineina, ja koneina ja laitteina.
Francis Shepherdinkin toiminta Suomessa valvontakomissiossa näyttäisi rajoittuneen neuvostoliittolaisten kieltämän länsilentoliikenteen kaltaisiin asioihin?
Veikko Palvo