Pro gradu: Nilsiän emäseurakunnan alueen kirkonkellot

[Tapio Onnela]

Pro gradu, Katja Lappalainen: Arkipäiväisistä katseilta suojatuiksi – Nilsiän emäseurakunnan alueen kirkonkellot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Tiedekunta – Faculty Humanistinen
Laitos – Department Historian ja etnologian laitos
Tekijä – Author Katja Lappalainen
Työn nimi – Title Arkipäiväisistä katseilta suojatuiksi – Nilsiän emäseurakunnan alueen kirkonkellot
Oppiaine – Subject Suomen historia
Työn laji – Level Pro-gradu- tutkielma
Aika – Month and year Kesäkuu 2006
Sivumäärä – Number of pages 92

Tiivistelmä – Abstract
Kirkonkelloja on tähän saakka tutkittu hyvin vähän. Ylipäänsä kirkollista esineistöä käsittelevä
aiempi tutkimus on määrältään sen sijaan melko runsasta. Kirkolliset esineet ovat olleet etenkin
taidehistorioitsijoiden kiinnostuksen kohteena. Tässä tutkimuksessa kirkonkelloja lähestytään
aiemmasta kirkollista esineistöä käsittelevästä tutkimuksesta poiketen historiallisina ja
kulttuurisina. Tutkimusta on näkökulmansa puolesta luonnehdittava kulttuurihistorialliseksi.
Kellojen merkittävyyttä sekä kelloihin ja niiden soittoon liitettyjä merkityksiä tarkastelevalla
tutkimuksella on myös selviä yhteyksiä uudempaan etnologiseen esinetutkimukseen.
Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella kirkonkellojen merkittävyyttä sekä kelloihin ja niiden
soittoon liitettyjä merkityksiä. Kellojen merkittävyyttä sekä niihin liitettyjä merkityksiä on
tutkimuksessa avattu tarkastelemalla sitä, millaista peliä seurakuntalaiset ovat kellojensa kanssa
kulloinkin pelanneet; kuinka kellot on hankittu, kuinka niitä on käytetty ja kuinka niistä on
puhuttu, tai ennemminkin tarinoitu. Kellojen merkittävyyden ja niihin liitettyjen merkitysten
avaamisen on katsottu edellyttävän aiheen ilmiökeskeistä tarkastelutapaa.
Ajallisesti tutkimuksessa liikutaan ajanjaksolla, joka ulottuu 1700-luvun loppupuolelta
vuosituhannen vaihteeseen saakka, ja alueellisesti entisen Nilsiän emäseurakunnan alueella.
Vaikka tutkimuksessa liikutaankin pääosin paikallisella tasolla, on siinä huomioitu myös ne
laajemmat, lähinnä valtion ja kirkon määrittelemät puitteet, joissa seurakunnat ovat kulloinkin
toimineet kelloja hankkiessaan ja niitä käyttäessään.
Tutkimuksessa käytetty lähdemateriaali osoittaa, että seurakuntalaisten suhde kelloihinsa oli
erityisen läheinen tutkittavan ajanjakson alkupuolella, 1700- ja 1800-luvuilla. Kellojen aiemman
merkittävyyden taustalla ovat nähtävissä muun muassa kellojen hankinnan luonne koko
paikallisyhteisöä koskevana ja hyvin konkreettisesti koettuna tapahtumana sekä kellojen soittoon
liittyneet arkipäiväiset ja käytännölliset merkitykset. Edelleen tutkimuksen lähdemateriaali
osoittaa, että 1800- ja 1900-lukujen vaihteen jälkeen kellot ovat monella tapaa liukuneet
seurakuntalaisten arjen ulkopuolelle ja käyneet seurakuntalaisille huomattavasti aiempaa
etäisemmiksi.

Asiasanat – Keywords kirkolliset esineet, kirkonkellot, merkitykset, kulttuurihistoria, Nilsiä,
Pohjois-Savo
Säilytyspaikka – Depository Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos

Pdf-tiedostona:
http://thesis.jyu.fi/06/URN_NBN_fi_jyu-2006327.pdf