Varsinais-Suomessa sijaitsevan Louhisaaren kartanolinnan juhlasalin 1600-luvun kattomaalauksia voi nyt tutkia multiresoluutiopanoraamaa hyödyntävässä verkkosovelluksessa.
Fleming- ja Mannerheim -sukujen kotikartanona tunnettu Louhisaaren kartanolinna on arkkitehtuurinsa ja sisustuksen yksityiskohtiensa puolesta ainutlaatuinen kokonaisuus Suomessa. Louhisaaren juhlasalin kattomaalaukset tehtiin 1660-luvun alussa, pian rakennuksen valmistumisen jälkeen. Työhön palkattiin tukholmalainen konterfeijari Jochim Langh, jonka tiedetään käyttäneen Louhisaaren kattomaalauksiin kalliita ja harvinaisia väriaineita. Lopputulos oli taidokas ja häikäisevän värikylläinen.
Sovelluksen ovat tehneet Metropolian mediatekniikan opiskelijat. Viestinnän ja konservoinnin opiskelijat ovat kuvanneet yli sadan neliömetrin ainutlaatuiset kattomaalaukset käyttämällä erilaisia uusia tutkimuskuvauksen menetelmiä.
Joachim Langhin kattomaalaus on yksi hienoimpia säilyneitä suoraan rakennuspinnalle maalattuja koristelukokonaisuuksia Suomessa. Koko juhlasalin katto palkkeineen on maalattu täyteen värikylläisiä yksityiskohtia kuten maisemia, kukkia, lintuja ja erilaisia vertauskuvallisia hahmoja.
Sata neliötä kuvattavaa 1600-luvulta katonrajassa
Askaisissa sijaitsevan kartanolinnan juhlasalin kattomaalaukset konservoitiin kesän 2015 aikana. Maalauksia tutkittiin ja dokumentoitiin laajasti eri menetelmin vuonna 2014 ja samalla kehitettiin paremmin kenttäoloihin soveltuvia kuvausmenetelmiä ja -välineitä.
Tutkimuskuvauksen menetelmien soveltaminen kenttäoloihin haastoi opiskelijat ja opettajat ideoimaan uusia tapoja kuvata ja valaista.”Työskentely Louhisaaressa oli unelmien täyttymys. Kattomaalausten kuvien ja hahmojen tyylissä sekä symboliikassa on jotain samaa kuin nykyajan tatuoinneissa tai sarjakuvissa”, valokuvauksen yliopettaja Mika Seppälä sanoo.
”Normaalikokoisten taideteosten kuvaamisessa käytetyt menetelmät eivät sopineet yli sadan neliön kokoiseen, osin pahoin painuneeseen palkkikattoon, jota ei voinut liikutella.”
Tutkimuskuvauksissa hyödynnettiin uusia digitaalisen kuvankäsittelyn mahdollisuuksia etenkin haalistuneiden yksityiskohtien palauttamiseksi.”Lattiapinnan epätasaisuuksien korjaamiseksi kuvasimme kohdetta kiskoilta. Tuunasimme pyörivän kamerajalustan, johon oli parhaimmillaan kiinnitetty neljä eri kameraa, joissa jokaisessa oli eri menetelmälle sopivaksi muokattu salamavalo. Näin samasta kohdasta saatiin mahdollisimman yhdenmukaisesti normaalien valokuvien lisäksi infrapuna-, ultraviolettifluoresenssi- ja ultraviolettikuvat”, Seppälä kertoo.
Senaattikiinteistöjen, Museoviraston ja Metropolian yhteistyöhankkeen kattomaalausten tutkimuskuvaukset toteutettiin osana Metropolia viestinnän, mediatekniikan ja konservoinnin opintoja.”Lopputulokset osoittavat, että kuvausmenetelmiä voidaan hyödyntää sekä taiteen tutkimuksessa, konservoinnissa, arkipäivän museotyössä tai vaikka apuna kiinteistöjen ylläpidon seurannassa”, Seppälä sanoo
Käyttöliittymä on toteutettu yksinkertaisen tehokkaasti ja kattomaalauksiin pääsee tutustumaan huomattavasti paremmin kuin itse paikan päällä. Kuvia voi nimittäin portaattomasti zoomata hyvinkin lähelle. Tavallisia kuvia voi myös vertailla infrapuna-, ultraviolettifluoresenssi- ja ultraviolettikuviin.
* Louhisaaren kartanolinnan juhlasalin kattomaalaukset
Lähde: Metropolian tiedote 14.9.2015