Historian professori arvostelee lyhytnäköistä maahanmuuton kritiikkiä

[Derkku]

Vientiteollisuuden tuottama tulo, jolla tämä väestömäärä on kyetty elättämään, on pienennyt. Eläkeläisten avulla on vaikea saada aikaan talouskasvua, koska eläkkeet eivät kasva samassa suhteessa kuin palkat.Tietenkin eläkerahastot ovat tärkeä pääoman lähde. Ne perustuvat kuitenkin työssäkäyviin, ei eläkkeelle jo siirtyneisiin, sillä ne ovat eräänlaisia pyramidirahastoja. Tärkeintä olisi saada lisää taloudellista toimintaa, jolla tätä kyetään rahoittamaan. Tietenkin myös moni 65-vuotias harjoittaa yritystoimintaa, mutta tätä pitäisi laajentaa tuntuvasti.

Eläkeikähän tullee kasvamaan rajusti, minkä näkisin kolmikymppisenä ihan oikeudenmukaiseksi ottaen huomioon laskennallisesti pidemmän elinikämme.

Jos lähtökohtana käytetään lähivuosikymmeninä realistista 70 vuoden elinikää, on YK:n väestöennusteen mukaan huoltosuhde heikoimmilaan vuoden 2040 kieppeillä jonka jälkeen se paranee hetkeksi ja alkaa tuolloin heikentymään. Ottaen huomioon tekniikan kehityksen olisin hyvin varovainen arvioimaan vuoden 2050 työvoiman tarvetta. Kaupan alan, liikenteen ja hoitoalan radikaaliin automatisointiin on kuitenkin paljon työntäviä ja vetäviä tekijöitä.

http://esa.un.org/unpd/wpp/Graphs/Proba ... lus/20-69/

Työtuntien määrä kansantaloudessa on nykyään alempi kuin vuonna 1960. Ohessa OECD:n tilastoista laskettuna kaikkien työtuntien määrä (työlliset x vuosityötuntien keskiarvo). Suurimmillaan kansantalouden työtuntien ja työllisten määrä oli 1990 juuri ennen lamaa.

Vuosi, vuosityöajan ka., työllisten määrä tuhansina, kokonaistuntimäärä miljardeina tunteina:

2014 1645 2356 3875620
2010 1668 2466 4113288
2005 1697 2421 4108437
2000 1742 2317 4036214
1990 1769 2525 4466725
1980 1849 2359 4361791
1970 1982 2156 4273192
1960 2061 2121 4371381

http://stats.oecd.org/index.aspx?DataSetCode=ANHRS#

Samassa ajassa BKT/capita kiinteinä v:n 2000 USD:na:

2014 38 837
2010 39 698
2005 38 969
2000 34 756
1990 28 797
1980 22 048
1970 15 787
1960 10 314

https://www.google.com/publicdata/explo ... &ind=false

[Derkku]

Ajatuksena nykyisin on tietenkin myös se, että maahanmuuttajat ovat usein perheenperustamisiässä ja heidän jälkeläisensä voivat kasvaa suomalaiseen koulutukseen ja kielitaitoon. Tämä vaatii luonnollisesti satsausta koulutukseen, jota myös kantaväestöön kuuluvat tarvitsevat.

Toki tällainen kehitys on mahdollista, mutta onko se sen tehokkaampaa kuin satsaaminen kantaväestön (ja jo saapuneiden maahanmuuttajien) kouluttamiseen, muuttamisen tukiin ja työllistämiseen (tapahtuipa tämä sitten veronkevennyksin tai muilla subventiokeinoilla). Tällä hetkellä meillä on työvoimareserviä melko paljon.

En täysin ymmärrä subventioargumenttiasi. Ilmeisesti tarkoitat harkinnanvaraista toimeentulotukea. Silloinhan oltaisiin juuri tilanteessa, josta olemme jo saaneet kuulla vuosikaudet elinkeinoelämältä, kuinka Suomi hinnoittelee itsensä palkoillaan ulos. Käsittääkseni tämänhetkinen hallituksemme koettaa vastata juuri tähän huutoon.

Suomessa, kuten useimmissa kehittyneissä länsimaissa, tuetaan halpatyötä monin eri keinoin. Yhteiskunta pyrkii järjestämään halpoja vuokra-asumista, toimeentulotuen ym. jotta yritysten työvoimakulut olisivat mahdollisimman alhaiset. On kuitenkin kyseenalaista tuottaako tällainen työntekijä, esim. osa-aikainen siivooja, niin paljon työtulosta että se kattaisi yhteiskunnalle aiheutuvat kulut.

Siivousala liene räikeimpiä esimerkkejä alityöllistämisestä. Vähillä tunneilla ei elä, joten pääosan palkkasummasta maksaa kunta ja valtio. Ongelma korostuu pääkaupunkiseudulla korkeiden asuinkustannusten vuoksi, toisaalta syrjäseuduilla työmatkat ovat usein pitkiä ja vaativat oman auton käyttöä.

Halpatyön subventoiminen on nähdäkseni sosiaalisessa mielessä erittäin tärkeää jotta mahdollisimman usea kansalainen voi kokea olevansa tuottava, merkityksellinen yhteiskunnan jäsen. Tämä vähentänee myös rikollisuutta ja sosiaalisia ongelmia. Subventoitujen halpatyöläisten määrää ei voi kuitenkaan kasvattaa rajattomasti ilman rahojen loppumista.

[Veikko I Palvo]

Joka tapauksessa Suomen ikärakenteen kehitys on ollut häkellyttävää, eikä tätä useinkaan tarkastella tarpeeksi pitkällä aikavälillä.


Kun nykyinen 65 vuoden vanhuuseläkeikä vuonna 1961 luotiin, yli 65-vuotiaita oli 4,5 miljoonan asukkaan Suomessa vain 335 000. 50 vuodessa määrä yli kolminkertaistui ja on ylittänyt miljoonan. Tilastokeskuksen arvion mukaan vuonna 2030 yli 65-vuotiaiden määrä yltää jo 1,5 miljoonaan.

http://www.stat.fi/artikkelit/2014/art_ ... 1.html?s=0

Vientiteollisuuden tuottama tulo, jolla tämä väestömäärä on kyetty elättämään, on pienennyt. Eläkeläisten avulla on vaikea saada aikaan talouskasvua, koska eläkkeet eivät kasva samassa suhteessa kuin palkat.Tietenkin eläkerahastot ovat tärkeä pääoman lähde. Ne perustuvat kuitenkin työssäkäyviin, ei eläkkeelle jo siirtyneisiin, sillä ne ovat eräänlaisia pyramidirahastoja. Tärkeintä olisi saada lisää taloudellista toimintaa, jolla tätä kyetään rahoittamaan. Tietenkin myös moni 65-vuotias harjoittaa yritystoimintaa, mutta tätä pitäisi laajentaa tuntuvasti.

Euroopan maiden ja Suomen väestörakenteen kehitys on ollut häkellyttävää, mutta sitä se ei liene esim. verrattuna Syyriaan, http://www.globalis.fi/Maat/Syyria/(sho ... cator)/496 jonka väestöpyramidi on kylläkin väestötieteellisesti oikeanlainen.

Syyrialaisten ja suomalaisten elinikäodotteissa ei kuitenkaan ole oleellista eroa ja ehkäpä tuo pienehkö erokin häviää syyrialaisen asuessa Suomessa ----- tilastollisesti.
Eli
mikä oikeastaan takaa Suomen väestöpyramidin ja taloudellisen huoltosuhteen parannuksen maahanmuuton seurauksena?

Veikko Palvo

[Derkku]

Euroopan maiden ja Suomen väestörakenteen kehitys on ollut häkellyttävää, mutta sitä se ei liene esim. verrattuna Syyriaan, http://www.globalis.fi/Maat/Syyria/(sho ... cator)/496 jonka väestöpyramidi on kylläkin väestötieteellisesti oikeanlainen.

Syyrialaisten ja suomalaisten elinikäodotteissa ei kuitenkaan ole oleellista eroa ja ehkäpä tuo pienehkö erokin häviää syyrialaisen asuessa Suomessa ----- tilastollisesti.
Eli
mikä oikeastaan takaa Suomen väestöpyramidin ja taloudellisen huoltosuhteen parannuksen maahanmuuton seurauksena?

Maahanmuuttajien lisääntyminen laskee ajan myötä kantaväestön tasolle, eli hankkimalla maahanmuuttajia sankoin joukoin taataan työikäisen väestön riittävyys lyhyelle aikavälille mutta pitkällä aikavälillä myös maahanmuuttajat eläköityvät eivätkä heidänkään hedelmällisyyslukunsa kasva. Eli tässä tilanteessa pitäisi hankkia taas uusia maahanmuuttajia.

Periaatteessahan tämä pyramidihuijaus jossa nuoret ikäluokat ovat aina edeltäjiään suurempia voisi toimia jos eläisimme maailmassa jossa talous kasvaisi rajattomasti aina työvoiman myötä. Realistisesti saati ekologisesti tämä ei ole mahdollista, Suomi ei ole 1800-luvun Yhdysvallat.

Suomessa on ekologiselta kannalta jo nyt roimasti liikaväestöä, enkä ainkaaan itse näe väestön kasvattamisessa sen itsensä vuoksi minkäänlaista etua. Väestömme hyvinvointia pitäisi tarkastella per capita, ei kansantulon kokonaisuutena. Tulevaisuudessa on odotettavissa erilaisten päästörajoitusten kiristymistä ja aktiviiväestön pienentyminen auttaisi tässäkin suhteessa kun kulutus pienenee.

[Veikko I Palvo]

Maahanmuuttajien lisääntyminen laskee ajan myötä kantaväestön tasolle, eli hankkimalla maahanmuuttajia sankoin joukoin taataan työikäisen väestön riittävyys lyhyelle aikavälille mutta pitkällä aikavälillä myös maahanmuuttajat eläköityvät eivätkä heidänkään hedelmällisyyslukunsa kasva. Eli tässä tilanteessa pitäisi hankkia taas uusia maahanmuuttajia.

Tuossa puhuttaneen EU:n ulkopuolelta tulleista siirtolaisista / maahanmuuttajista,
viime vuoteen saakka noin 30 %:sta Suomeen muuttaneista, n. 100 000:sta?
EU-alueelta tulleita oli 2014 mennessä noin 60 %:a plus venäläisiä n. 10 %:a ja heistä valtaosa on kotimaassaan koulutettuja ja työikäisiä ( 18-64 v. ) ja he ovat tulleet Suomeen työn perässä.
EU:n ja Venäjän ulkopuolelta tulijat lienevät useinkin kouluttamattomia, vaikka maahanmuuttajien koulutuksesta ei näytäkään löytyvän tietoja?

Lähi-idästä ja Afrikasta tulleiden lukumäärä oli 2014 saakka hallinnassa http://www.migri.fi/tietoa_virastosta/t ... istilastot ja ennustettavissa. Kiintiöpakolaisiakin otettiin yksi sieltä ja toinen täältä, mm. Kongon tasavallastakin 100-150 kerralla.
Nykyisessä siirtolaistulvassa EU on luonut ja esittänyt omia kiintiöitään siirtolaisten jakamiseksi EU-maihin kohdaten vastustusta monien jäsenmaidensa taholta.
Mutta
vaikka siirtolaisia lähi-idästä ja Afrikasta tulisi Suomeen vaikkapa 30 000 vuodessa 10 vuoden ajan, paljonkohan 300 000 vaikuttaisi väestöpyramidiimme? Työvoimareservin kasvu ja kustannukset tuosta siirtolaisuudesta lienevät varmoja seurauksia ja joskus tulevaisuudessa odotettavasta hyödystä ei näytettäisi esitetyn muuta kuin olettamus?
Loistava tulevaisuus taivaanrannassa, joka on aina yhtä kaukana mitä enemmän kohti horisonttia menee?

Veikko Palvo

[jsn]

Eläkeikähän tullee kasvamaan rajusti, minkä näkisin kolmikymppisenä ihan oikeudenmukaiseksi ottaen huomioon laskennallisesti pidemmän elinikämme.

Ennen yleisen eläkeikän säätämistä meillä oli mm. valtiolla eläkeikä 67 vuotta ja varsin tavallista, että henkilöt anoivat saada jatkaa vuodessa 70-vuotiaaksi, mitä työnantaja yleensä kannatti. Syynä olivat useimmiten puhtaasti taloudelliset (jo sosiaaliset) syyt. Eli tässä mielessä olemme palanneet takaisin. Valtio oli aikoinaan haluttu työnantaja juuri eläkkeiden vuoksi. Yksityiseltä sektorilta eläke saattoi ennen 60-lukua puuttua kokonaan.

Jos lähtökohtana käytetään lähivuosikymmeninä realistista 70 vuoden elinikää, on YK:n väestöennusteen mukaan huoltosuhde heikoimmilaan vuoden 2040 kieppeillä jonka jälkeen se paranee hetkeksi ja alkaa tuolloin heikentymään. Ottaen huomioon tekniikan kehityksen olisin hyvin varovainen arvioimaan vuoden 2050 työvoiman tarvetta. Kaupan alan, liikenteen ja hoitoalan radikaaliin automatisointiin on kuitenkin paljon työntäviä ja vetäviä tekijöitä.

Tietenkin tämä vaikuttaa myös markkinoihin, sillä 70-vuotiaat kuluttavat hyvin eri tavalla kuin 30-vuotiaat. Eläke on väistämättä palkkaa pienempi. Kaikelle automatisoinnille ei löydy kannattavuutta jos ei ole maksukykyisiä maksajia. Kotimarkkinat siis pienenevät vääjäämättä kun keskimääräinen tulotaso alenee. Tuloksena on aleneva kierre koko taloudessa.

Suomessa, kuten useimmissa kehittyneissä länsimaissa, tuetaan halpatyötä monin eri keinoin. Yhteiskunta pyrkii järjestämään halpoja vuokra-asumista, toimeentulotuen ym. jotta yritysten työvoimakulut olisivat mahdollisimman alhaiset. On kuitenkin kyseenalaista tuottaako tällainen työntekijä, esim. osa-aikainen siivooja, niin paljon työtulosta että se kattaisi yhteiskunnalle aiheutuvat kulut.

Halpoja vuokra-asuntoja ei kuitenkaan riitä mm. pääkaupunkiseudulla kaikille, ja toimeentulotukikin perustuu tiettyyn laskennalliseen minimiin. Ei sillä ratkaista toimeentulon ongelmia. En usko että siivoojien palkkaus on lopulta se kynnyskysymys yrityksen menojen kannalta. Siivouksesta voidaan aina hieman supistaakin tuotannon vielä ratkaisevasti kärsimättä. Suurempi ongelma lienee työajoissa, mm. joukkoliikenteen bussinkuljettajilla tai jakelualalla. Ei löydy tarpeeksi väkeä joka olisi halukas tiukkoihin työvuoroihin tarjotuilla palkoilla. Tästä syystä joukkoliikenteessä kuten lentokenttäpalveluissakin on ollut taajaan lakkoja, koska yritykset ovat vetäneet menonsa tiukille. Kilpailutukset voitetaan usein mahdottomilla tarjouksilla.

[Lemmi]

Mutta vaikka siirtolaisia lähi-idästä ja Afrikasta tulisi Suomeen vaikkapa 30 000 vuodessa 10 vuoden ajan, paljonkohan 300 000 vaikuttaisi väestöpyramidiimme? Työvoimareservin kasvu ja kustannukset tuosta siirtolaisuudesta lienevät varmoja seurauksia ja joskus tulevaisuudessa odotettavasta hyödystä ei näytettäisi esitetyn muuta kuin olettamus?
Loistava tulevaisuus taivaanrannassa, joka on aina yhtä kaukana mitä enemmän kohti horisonttia menee?

Luulen ettei meille ole nyt työvoimapulaa täyttävää siirtolaisuutta. Joudumme keksimään keinoja kuinka tulijat elätetään. Kaikki varmaan toivovat, että he elättäisivät itsensä tekemällä jotain tuottavaa työtä. Luulen kuitenkin, että harva uskoo, että tuo toteutuu nopeasti luku-, kirjoitus-, kieli- ja ammattitaidottomille maahantulijoille.

Luulen ettei Suomi tarvitse työvoimareserviä, joka tarkoittaa työvoimavarastoa. Varastoisimme työvoimaa odottamaan mahdollisesti tulevaisuudessa avautuvaa mahdollisuutta olla töissä. Epäilen, että työvoimareservin rakentaminen on taloudellisen tuhon tie, koska on maksettava eläkkeiden lisäksi reservissä olevat. Entä jos työvoimavarastossa olevat lähtevät eläkkeelle olematta koskaan töissä?

[Veikko I Palvo]

Luulen ettei meille ole nyt työvoimapulaa täyttävää siirtolaisuutta. Joudumme keksimään keinoja kuinka tulijat elätetään. Kaikki varmaan toivovat, että he elättäisivät itsensä tekemällä jotain tuottavaa työtä. Luulen kuitenkin, että harva uskoo, että tuo toteutuu nopeasti luku-, kirjoitus-, kieli- ja ammattitaidottomille maahantulijoille.

Luulen ettei Suomi tarvitse työvoimareserviä, joka tarkoittaa työvoimavarastoa. Varastoisimme työvoimaa odottamaan mahdollisesti tulevaisuudessa avautuvaa mahdollisuutta olla töissä. Epäilen, että työvoimareservin rakentaminen on taloudellisen tuhon tie, koska on maksettava eläkkeiden lisäksi reservissä olevat. Entä jos työvoimavarastossa olevat lähtevät eläkkeelle olematta koskaan töissä?

Kyllähän meillä on työvoiman vapaata liikkuvuutta EU-alueelta noin 80 000 työntekijää vuodessa ja myöskin muuttovoittoa EU-alueelta.
Tilastoissa "työvoiman vapaa liikkuvuus" ei esiintyne ja muutoinkin työvoimakysyntää täytettäneen paljolti ohi työttömyystilastojen, mm. työhön palanneita hoitovapailla olleita ja työllistyneitä opiskelijoita.
"Työvoimareserviä", työttömiä muistelen korkeasuhdanteessa 1990 tienoilla olleen
tilastoissa n. 100 000 ja samaan aikaan työnantajan edustajana pääkaupunkiseudulla kärsin rakennusalalla työvoimapulasta. Nykyisin pääkaupunkiseudulla tarvittava työvoimareservi rakennuksilla on Suomenlahden eteläpuolella. Ja on mielestäni erikoista jonkun työnantajapuolelta esittämä ehdotus kouluttaa EU:n ulkopuolelta tulevia rakennusmiehiksi korvaamaan EUn työvoiman vapaata liikkuvuutta, jota on myös mm. telakoilla Suomessa. Lähi-itäläisten ja afrikkalaisten työvoimareservi olisi todella kallista. Ja pääkaupunkiseudun korkea hintataso ehkäisee kotimaisen työvoimareservin työllistymistä muualta Suomesta.
H:gin seudun siivoojista puolet on maahanmuuttajia, sanotaan, eli lähinnä EU:n ulkopuolelta tulleita ja he ovat todella kalliita työntekijöitä.
Mutta
työikäisen väestön ( 18 - 64-v )(-74? ) sanotaan 2015 vähenevän n. 15 000:lla vuodessa ja työllistettyjen 2,3 miljoonan ohella on 320 000 työtöntä, 1980-luvulla oli jatkuvasti 100 - 150 000 työtöntä ja 2000-luvulla työttömyystilastoissa on jatkuvasti 200 000 - 320 000. Iäkkäät ( 50-v.+ ) uudelleen työllistynevät heikosti ja iäkkäämpiä on "yt-neuvoteltu" eläkkeellekin eli työvoimareserviä olisi heissäkin.
EU-alueelta löytynee tulevaisuudessakin tarvittaessa lisätyövoimaa, EUn ulkopuolelta tulevien siirtolaisten kotouttamisen kustannuksineen kestäessä yhden sukupolven ajan?

================


Eurooppaan tulleiden siirtolaisten lukumääristä on monenlaisia tietoja, IOM https://www.iom.int/news/irregular-migr ... n-2015-iom on 21.12.2015 laskenut kokonaislukumääräksi 1 005 504.
Mutta yksinomaan Saksassa oli jo 11 kk:ssa rekisteröity 964 574 turvapaikanhakijaa.
BBC 7.12.2015 mukaan turvapaikan on aiemmin saanut Saksassa 42 %:a hakijoista, Ruotsissa 77 %:a ja EU:ssa keskim. noin 45 %:a. Perheenyhdistämiset ilmeisesti lisäksi?

Saksan liittovaltion BBSR:n sivuilla on tietoja siirtolaisista ja EU-maiden väestötietoja ja kasvukeskuksista plus Turkin http://www.citylab.com/politics/2015/06 ... ts/396497/ , tiedot vuosilta 2001 - 2011. Viimeisten ajan tasalla olevien väestötietojen sanotaan olevan vuodelta 2011.

Historian kuluessa ei nykyisenkaltaista siirtolaisuutta Eurooppaan näyttäisi olleen.
Tulijat ovat nyt suurten väestökasvujen Lähi-idästä ja Afrikasta ja heitä arvioidaan vuonna 2050 olevan 10 %:a Euroopan väestöstä.
EUssa tai sen jäsenmaissa ei ole tiettävästi olemassa suunnitelmia tarvittavasta siirtolaisuudesta vaan heidän tultuaan Eurooppaan näytetään löydettävän "vinoutuneita" väestörakenteita ( korjaako siirtolaisuuskaan? ) ja tulevaisuuden työvoimatarpeita?

Veikko Palvo

[Veikko I Palvo]

Vuoden 1954 yhteispohjoismainen työmarkkinasopimus lisäsi suuresti muuttoliikettä työvoimapulaa potevaan Ruotsiin. Muuttoliike Ruotsiin oli osana rakennemuutosta Suomessa, siirtymistä maaseudulta kaupunkeihin, maataloudesta teollisuuteen.

Presidentti Urho Kekkonen totesi puheessaan Tukholmassa 17.3.1974 "Ruotsinsuomalaisten aseman Ruotsin yhteiskunnassa olevan paljon paremman kuin niiden
miljoonien siirtotyöläisten, jotka nykyään työskentelevät Keski-Euroopan teollisuusmaissa."
Urho Kekkonen näyttäisi https://www.doria.fi/bitstream/handle/1 ... sequence=1 pitäneen ruotsinsuomalaisiakin siirtotyöläisinä, jotka palaavat Suomeen ja puhuu 1974 Tukholmassa Suomea piakkoin uhkaavasta työvoimapulastakin:

"Kansainvälisten järjestöjen suorittamien tutkimusten mukaan kaikista niistä Euroopan maista, jotka ovat luovuttaneet ja edelleen luovuttavat työvoimaansa muiden maiden käyttöön, Suomi on ainoa, joka kuluvan vuosikymmenen ( 1970-luku ) loppuun mennessä saavuttaa teollisessa kehityksessään sellaisen tason, että oma työvoima ei enää riitä, vaan sitä täytyy ruveta hankkimaan muualta."

UKK:n tulevaisuusskenaario vuodelta 1974 ei näyttäisi toteutuneen?
UKK toteaa Suomen väkiluvun vuosina 1969 ja 1970 laskeneenkin Ruotsiin töihin muuton johdosta ja erityisesti Lapin ja Oulun lääneistä nuoret ovat lähteneet, osa
"maaltapakona" Teollisuus-Suomeen ja UKK toteaa "että ei ole ollut töitä kaikille sitä tarvitseville, tai jos oli työtä, ei aina ollut asuntoja" ja sanoo Suomessa 1974 rakennettavan 60 000 asuntoa vuodessa." ( nyt n. 30 000 as. vuosittain )

UKK kuuluttaa paluumuuttoa Ruotsista Suomea uhkaavassa työvoimapulassa ja sanoo
"Kaksikielisyyden olevan *meille* Suomessa rikkaus, koska joka kymmenes suomalainen lapsi syntyy tällä hetkellä Ruotsissa."
Olof Palmen hallitus hyväksyi 1974 ´kulttuuripoliittisen ohjelman`, monikulttuurisuuden, Ruotsin viralliseksi maahanmuuttopolitiikaksi 1960-luvun hengessä.
Ranskassa mm. siirtomaa-ajan pohjalta ja aikana näytettäisiin aina vaaditun integroitumista ja Ranskan kielen ja kulttuurin omaksumista ja muuttoliike Ranskaan on tapahtunut pidemmän ajan kuluessa kuin virallisen monikulttuurisuuden Ruotsiin, joka 1974 alkaen antoi tukensa tulijoiden kielelle, kulttuurille jne.
Ruotsissa ja Ranskassa on molemmissa yli 20%:a maahanmuuttajia, joita Ranskassa oli jo 1930 eniten maailmassa, 6,58 %:a Ranskan väestöstä.

UKK sanoo: "Pidänkin erittäin ilahduttavana, että Ruotsin opetusviranomaiset ovat nyttemmin asettaneet tavoitteekseen kaksikielisyyden toteuttamisen siirtolaisten koulutuksessa."
Paluumuuttajat sopeutuisivat helpommin työvoimapulan uhkaamaan Suomeen, näyttäisi UKK 1974 miettineen?

Mutta Olof Palmen ja Ruotsin monikulttuurisuuspolitiikka vuonna 1974 virallistettiin ilmeisestikin paljolti ruotsinsuomalaisen siirtolaisuuden pohjalta ja tuo maahanmuuttopolitiikka Ruotsissa näyttäisi säilyneen nykypäiviin saakka?
Vaikkakin Ruotsiin muuttajat ovat myöhemmin tulleetkin paljolti Euroopan ulkopuolelta, varsinkin Jugoslavian hajoamissotien jälkeen?

Veikko Palvo

[jsn]

Työvoimapula ja talouskasvu liittyvät läheisesti yhteen. Jos ei ole kasvua, työvoimapula ei tietenkään ole polttava ongelma. Työvoiman tarjonnan lisääminen katsotaan myös yhdeksi tavaksi synnyttää kasvua eli luoda edellytyksiä uudelle tuotannolle. Suomen teollisuuden viennin kasvu lisää myös palvelusektorin kysyntää ja siten työvoiman kysyntää muuallakin. Jos investointirakentaminen lisääntyy olennaisesti nykyisestä, työvoimapula on selviö. Jo nyt rakennussektori toimii vierastyövoiman varassa, joka on ainakin jossain määrin ammattitaitoista. Toisaalta kun talouden pyörät alkavat pyöriä kovemmin, työvoiman kysyntä kasvaa myös sellaisilla sektoreilla, joissa ei tarvita yhtä paljon ammattitaitoa. Tietenkään mitään massiivista työvoimatarvetta itse teollisuustuotannossa tuskin tulee. Sen sijaan erilaisiin ylläpitopalveluihin kyllä.

Yksi syy miksi työvoimapulaa pidetään niin isona ongelmana on se, että se nostaa palkkoja ja lisää näin työnantajan kustannuksia. Halpatyövoima todenäköisesti on tilapäinen ja poistuva ilmiö, koska palkat nousevat väistämättä. Sama pätee tyn ulkomailla teettämiseen. Viron historia halpana valmistusmaana alkaa olla kohta ohi. Palkkataso on kohonnut ja maan pääministeri houkuttelee jo suomalaisia it-osaajia. EU-maille työvoimavaltaisen tuotannon siirto esim. Ukrainaan on entistä varteenotettavampi vaihtoehto. Maan palkkataso on erittäin kilpailukykyinen ja EU:n markkinat lähellä ja vastikään avattu. Tuskin kestää vuosikymmentä kauempaa, kun palkat ovat jo kohonneet niin, ettei tätä etua enää ole.

[Veikko I Palvo]

Työvoimapula ja talouskasvu liittyvät läheisesti yhteen. Jos ei ole kasvua, työvoimapula ei tietenkään ole polttava ongelma. Työvoiman tarjonnan lisääminen katsotaan myös yhdeksi tavaksi synnyttää kasvua eli luoda edellytyksiä uudelle tuotannolle.

Talouskasvua tietystikin tarvitaan jo nykyisen työttömyydenkin selättämiseksi.
Mutta johtaako työvoiman lisääminen väistämättä talouskasvuun, vaikkakin usein oletetaankin kasvaneen työvoiman työllistyvän markkinataloudessa?

Maahanmuuttoa Eurooppaan näyttäisi olevan vaikea perustella työvoimatarpeella ja yleensähän sanotaankin maahanmuuttajien Eurooppaan olevan tarpeen joskus tulevaisuudessa.
EU-jäsenmaiden kansalaisilla on oikeus työskennellä toisessa jäsenmaassa ja eu-maan yritys voi lähettää työntekijänsä tilapäiselle työkomennukselle toiseen eu-maahan.
Suomessa eu:n vapaa työvoiman liikkuvuus näkynee eniten pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa se on vähäistä. Ja EUn työvoimasta aina jotkut jäävätkin toiseen jäsenmaahan sen "väestörakennetta korjaamaan.

EU-Englannissa mm. kritisoidaankin EU-jäsenmaiden työvoiman vapaata liikkuvuutta, http://www.migrationobservatory.ox.ac.uk/briefings Tsekeistä, Slovakiasta, Sloveniasta, Virosta, Latviasta, Liettuasta, Unkarista, Puolasta, Bulgariasta, Romaniasta.
Välimeren kautta Eurooppaan tulleita siirtolaisia Englanti ei katso tarvitsevansa, eikä ota heitä vastaan lainkaan.
Puolalaiset Englannissa uhkasivat viime elokuussa ensimmäisellä siirtotyöläisten lakollakin, http://www.theguardian.com/uk-news/2015 ... on-protest "puolalaisveri-protestilla", osoittaakseen EUn vapaan työvoiman liikkuvuuden tarpeellisuuden Englannissakin.

Muuttohalukasta työvoimaa näyttäisi olevan suurin joukoin EU-maissakin ja eiköhän tuossa olisi EU-Suomenkin lisätyövoimatarpeen ratkaisu ainakin lähitulevaisuudessa?

Veikko Palvo

[jsn]

EU-Englannissa mm. kritisoidaankin EU-jäsenmaiden työvoiman vapaata liikkuvuutta, http://www.migrationobservatory.ox.ac.uk/briefings Tsekeistä, Slovakiasta, Sloveniasta, Virosta, Latviasta, Liettuasta, Unkarista, Puolasta, Bulgariasta, Romaniasta.

Muuttohalukasta työvoimaa näyttäisi olevan suurin joukoin EU-maissakin ja eiköhän tuossa olisi EU-Suomenkin lisätyövoimatarpeen ratkaisu ainakin lähitulevaisuudessa?

Uskoisin laajemman EU:n sisäisen työvoiman muuttoliikkeen jäävän väistämättä lyhytaikaiseksi ilmiöksi, koska jäsenyys tasaa oloja maiden kesken, edellyttäen tietysti että talous alkaa jälleen kasvaa. Ao. maiden jäsenyydestä on aikaa vasta vuosikymmenen verran, Schengeniin liittymisestä tätäkin vähemmän. Tietenkin muuttoa on eniten sinne, missä töitäkin on eniten tarjolla.

Pakolaiskriisi on täysin eri asia. Se johtuu äkilisestä ja massiivisesta ihmismäärästä joka purkautuu kaikkialle. Jo nythän on merkkejä siitä että suurin virta alkaa olla Suomen osalta ohi ja osa jopa siirtyy muualle. Työmarkkinoiden kanssa sillä on vähän tekemistä. Asia koskee lähinnä pysyvästi maahan jääviä. 20-30-luvuilla inkeriläis- ja karjalaispakolaisia käytettiin lakonmurtajina mm. ahtaustöissä satamissa. Tällaisia ei liene tarjolla irakilaisille ja syyrialaisille, vaikka periaatteessa olisi mahdollista.

[Veikko I Palvo]

Uskoisin laajemman EU:n sisäisen työvoiman muuttoliikkeen jäävän väistämättä lyhytaikaiseksi ilmiöksi, koska jäsenyys tasaa oloja maiden kesken, edellyttäen tietysti että talous alkaa jälleen kasvaa. Ao. maiden jäsenyydestä on aikaa vasta vuosikymmenen verran, Schengeniin liittymisestä tätäkin vähemmän. Tietenkin muuttoa on eniten sinne, missä töitäkin on eniten tarjolla.

Työvoiman vapaa liikkuvuus EU-alueella näyttäisi olevan varsin vähäistä. Kreikassa työttömyys on 25 %:n luokkaa ja Saksassa alle 5 %:a, mutta työpaikkoja ei näytetä paljoakaan löytyvän korkean työllisyyden jäsenvaltiosta. Mutta ehkäpä hiljattain eu:hun tulleet ovat juurettomampia ja muuttohaluisempia?

Kansainvälisen maatalouskehitysrahasto IFADin sivuilla http://www.ifad.org/story/feature/gfrd/index.htm on tietoja siirtolaisten rahalähetyksistä Euroopasta kotimaihinsa: 109,4 miljardia $:a vuonna 2014.
"Rikkaiden eu-maiden" välisiä rahasiirtoja ei tuossa sanota huomioidun.
Venäjä on 20,6 miljardilla $:lla maksajana siirtotyöläisilleen Azerbaidzanin suunnalle, Keski-Aasiaan ja Lähi-Itäänkin.
Euroopassa asuvia varsinaisia siirtotyöläisiä ( circular migration ) lienee lähinnä itä-EU:n maista. Ja kolmasosa, 36,5 miljardia $ on 2014 lähetetty EU:n itäosiin.
Ansioista noin 20 % arvellaan lähetetyn kotiin.
Suomestakin on lähetetty 399 milj. $ ja Ruotsista 2 miljardia $, josta lähes kolmasosa ilmeisesti itäisiin eu-maihin.
mm. Afrikan ja Lähi-Idän vastaanottajamaista voisi päätellä Eurooppaan muuttaneiden
50,4 miljoonan siirtolaisen lähtömaitakin?
Tuossa 50,4 miljoonan luvussa lienevät siirtolaiset, turvapaikanhakijat ja ehkäpä
"kansalaisuudettomatkin eu:ssa" kaikki mukana ja varsinaiset tilapäisesti toisessa maassa olevat matkatyöntekijätkin?
EU-jäsenyys tietystikin tasaa elintasoeroja jäsenmaissa, mutta yhdeksän itäisen jäsenmaan osalta siihen kuitenkin kulunee aikaa ja millainen lienee EUhun siirtolaisuuden lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta vaikutus ja ovatko hekin tulevaisuudessa osittain eu:n vapaata työvoiman liikkuvuutta?

Veikko Palvo

[Veikko I Palvo]

Pakolaiskriisi on täysin eri asia. Se johtuu äkilisestä ja massiivisesta ihmismäärästä joka purkautuu kaikkialle. Jo nythän on merkkejä siitä että suurin virta alkaa olla Suomen osalta ohi ja osa jopa siirtyy muualle. Työmarkkinoiden kanssa sillä on vähän tekemistä. Asia koskee lähinnä pysyvästi maahan jääviä. 20-30-luvuilla inkeriläis- ja karjalaispakolaisia käytettiin lakonmurtajina mm. ahtaustöissä satamissa. Tällaisia ei liene tarjolla irakilaisille ja syyrialaisille, vaikka periaatteessa olisi mahdollista.

BBC on listannut ww2 jälkeisiä http://www.bbc.co.uk/timelines/zgtvcwx pakolaiskriisejä: juutalaiset brittiläiseen Palestiinaan ja palestiinalaiset, Biafra,
Idi Aminin Ugandasta karkottamat 80 000 aasialaista,
Neuvostoliiton Afganistanin sodan 5 miljoonaa pakolaista, Ruandan kansanmurha ja kaksi miljoonaa pakolaista, Darfur, Syyrian sisällissota ja yli neljä miljoonaa pakolaista Syyrian naapurimaihin.
Suomeenkin 1970-luvun lopussa tulleita venepakolaisia ja 2-3 miljoonaa Indokiinan pakolaista ei näytä olevan bbc:n listassa.
Afganistanilaisia tulee 30 vuotta sodan alun jälkeenkin ehkäpä Pakistanista ja Iranistakin Suomeen hakemaan turvapaikkaa ja Ruandan kansanmurhan jälkeen Suomeenkin on otettu siltä suunnalta kiintiöpakolaisia.
Biafrasta ei liene tultu Suomeen hakemaan turvapaikkaa, muistelen joidenkin aikanaan vaatineen Biafran itsenäisyyden tunnustamista. Pakolaisuus ei Biafran tapahtumien aikaan tainnut ollakaan esillä samalla tavoin kuin se on nykyisin?

Veikko Palvo

[Tapio Onnela]

Maailman sivun on esiintynyt Hobsbawmin kaltaisia tuomiopäivän profeettoja, jotka ennustavat tuhkaa ja tulikiveä. Maailamanloppuhan on aina ollut nurkan takana.

Kun asiaa tarkastellaan pidemmällä aikavälillä kehitys on mennyt koko ajan parempaan suuntaa. Tästä kehityksestä Hans Roslin on tehnyt aivan loistavan yksinkertaistetun grafiikan joka perustuu tilastollisiin faktoihin:

Rosling on oikeassa ja kehitys kohti parempaa maailmaa jatkuisi taloudellisen kehityksen eteenpäinviemänä. Ainoa pikku ongelma on että rajaton kasvu rajallisessa maailmassa ei ole oikein mahdollista. En tiedä toivooko Rosling tähtienvälisen avaruusmatkailun tms. teknologisesti ennakoimattoman kehityksen ratkaisevan tämän pikku ongelman, se ei ole oikein käynyt minulle selväksi. Pelkkä Euroopan ja Pohjois-Amerikan elintason nosto korkealle tasolle vei maailman ekokatastrofin kynnykselle.

Roslingin argumentti nimenomaan on se, että vain siinä tapauksessa, että köyhimmän väestönosan elintasoa pystytään nostamaan on mahdollista saada väestönkasvu pysähtymään. Näinhän juuri on käynyt vuoden 1960 jälkeen, maissa joissa elintaso on noussut.
Kts. Esim tämä selkeä ja havainnollinen esitys, josta käy ilmi myös hyvin se että on myös välttämätöntä kehittää ympäristöystävällistä teknologiaa:



Vähän ihmettelen miten muuten tämä voitaisiin tehdä? Diktatuuri jossa lasten tekemisestä rangaistaan voisi tietysti olla yksi vaihtoehto. Rosling heitti ajatuksen laajamittaisesta ydinsodasta. Mikä olisi sinun ratkaisusi?