Tuokin lyö yli, sillä enhän ole ketään yrittänyt kieltää.Emma-Liisa kirjoitti:---
Ihmiset nyt keksivät rinnastuksia, vaikka kuinka heitä kieltäisit.
---.
Tuokin lyö yli, sillä enhän ole ketään yrittänyt kieltää.Emma-Liisa kirjoitti:---
Ihmiset nyt keksivät rinnastuksia, vaikka kuinka heitä kieltäisit.
---.
Luulin Lapissa olleen kaksi aseistettua armeijaa sotimassa keskenään. Eikös taistelut olleet syy siviilien evakkoon?nelimjaa kirjoitti:Epävarmuus kotiin paluusta oli ihan sama kuin Karjalan evakoilla.
Jos Lappikin olisi menetetty, olisi se ollut autio ja tyhjä neuvostolaisten vapauttaajien saapuessa ottamaan sitä haltuunsa.
Niin, ei suomalaisillakaan varmaankaan ollut minkäänlaista tietoa siitä, etteikö puna-armeija etenisi perääntyvien saksalaisten jäljessä ja miehittäisi samalla koko Lapin. Ja ylipäällikkö-presidentti Mannerheimia on syytetty välirauhansopimuksen solmimisen viivyttelemisestä, mutta Lapistakin siviiliväestö täytyi ehtiä evakuoida ja saksalaiset sallivat sen auttaenkin siviilien evakuoimista.Lemmi kirjoitti:Luulin Lapissa olleen kaksi aseistettua armeijaa sotimassa keskenään. Eikös taistelut olleet syy siviilien evakkoon?nelimjaa kirjoitti:Epävarmuus kotiin paluusta oli ihan sama kuin Karjalan evakoilla.
Jos Lappikin olisi menetetty, olisi se ollut autio ja tyhjä neuvostolaisten vapauttaajien saapuessa ottamaan sitä haltuunsa.
Luulen, että armeija oli kotiutettu Etelä-Suomessa. Etelässä, jossa ei ollut armeijaa aseissa ja sotaan varustettuna, ei siis pelätty Neuvostoliiton miehitystä vaan pelättiin Lapin miehitystä, jossa armeija oli taisteluvalmiudessa. Noinko se meni?Veikko I Palvo kirjoitti:Niin, ei suomalaisillakaan varmaankaan ollut minkäänlaista tietoa siitä, etteikö puna-armeija etenisi perääntyvien saksalaisten jäljessä ja miehittäisi samalla koko Lapin.Lemmi kirjoitti:Luulin Lapissa olleen kaksi aseistettua armeijaa sotimassa keskenään. Eikös taistelut olleet syy siviilien evakkoon?nelimjaa kirjoitti:Epävarmuus kotiin paluusta oli ihan sama kuin Karjalan evakoilla.
Jos Lappikin olisi menetetty, olisi se ollut autio ja tyhjä neuvostolaisten vapauttaajien saapuessa ottamaan sitä haltuunsa.
Ei, Oulusta etelään olevalla alueella kätkettiin aseita siltä varalta, että Neuvostoliitto yrittäisi miehittää Suomen eli suoritettiin "liikekannallepanosalaliitto", joka taannehtivalla lailla tehtiin myöhemmin rangaistavaksi teoksi valvontakomission vaatimuksesta.Lemmi kirjoitti:
Luulen, että armeija oli kotiutettu Etelä-Suomessa. Etelässä, jossa ei ollut armeijaa aseissa ja sotaan varustettuna, ei siis pelätty Neuvostoliiton miehitystä vaan pelättiin Lapin miehitystä, jossa armeija oli taisteluvalmiudessa. Noinko se meni?
Itsekin kannatan myötätuntoa maailman vähäosaisia kohtaan. Kuitenkin jo otsikossa oleva vertaus nyt on hölmö, siinä toistellaan melko yleistä myyttiä sen kummemmin asiaa pohtimatta.Emma-Liisa kirjoitti:Riku Rantalan lause kuului "Kun suhtaudumme ylimielisesti maailman vähäosaisempiin, olisi hyvä muistaa, että Suomi oli ihan samanlainen vain pari sukupolvea sitten".
Asian ydin ei ole loppuosan ilmaisu "ihan samanlainen" vaan alku "suhtaudumme ylimielisesti maailman vähäosaisiin".
Ei vielä, kotiutus tapahtui vasta marraskuussa (tämänhän voi laskea siitäkin, milloin vauvabuumi alkoi vasta tästä 9 kuukauden kuluttua). Kuten uudesta kokoomateoksesta Rauhaton rauha käy ilmi, valtionhallinnolle jäi aikaa suunnitella monia asioita ennen kotiuttamisen toteuttamista.Lemmi kirjoitti:[ Luulen, että armeija oli kotiutettu Etelä-Suomessa.
Peter Pomerantsev väittää kirjassaan Mikään ei ole totta ja kaikki on mahdollista, että Moskovassa monet äidit hankkivat pojalleen lääkärin lahjomalla "hullun paperit" asevelvollisuuden välttämiseksi.historioija kirjoitti: Tuskin nytkään moni menisi Venäjän armeijaan.
Kriittistä kantaa globalisaatioon ja kehittyviin maihin edustavat katsovat, että iso osa kasvusta on saatu aikaan vain riistämällä kehittyvän maailman halpoja raaka-ainehintoja ja edullisia työvoimakustannuksia.Derkku kirjoitti:Myytti on nähdäkseni haitallinen senkin vuoksi että se tosiaankin väheksyy kehitysmaiden taivalta kehittyneiksi talouksiksi - jos se nyt on mahdollistakaan näillä ekologian reunaehdoilla. Teollistuneiden maiden etumatka näet on kasvanut esimerkiksi Saharan eteläpuolisen Afrikan suhteen jatkuvasti. Esimerkiksi Maailmanpankin tilastojen mukaan vuonna 1960 Suomen bkt/capita oli noin viisitoistakertainen Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan verrattuna (10500 USD vs. 700 USD). Vuonna 2014 ero oli jo 37-kertainen (38817 USD vs 1045 USD).
https://www.google.com/publicdata/explo ... &ind=false
Itse asiassa on mielenkiintoista huomata, että vertailussa huolimatta paljon uutisoidusta talouskehityksestä ero latinalaiseen Amerikkaan on pysynyt karkeasti viisinkertaisena kuten 1960-luvun alussa ja ero Kiinaan on edelleen valtava.
Henkilöautoja tuhatta asukasta kohden v. 1959:Derkku kirjoitti:Tässäpä esimerkki köyhän Suomen myytistä par excellence, toki kyseessä on vain lehtijuttu mutta nähdäkseni kuvastaa yleisemminkin usein esiintyviä mielikuvia
http://www.savonsanomat.fi/teemat/autot ... 9df214ac24
"Näin liikenne mateli Kekkosen aikaan"
Suomi autoistui Euroopan viimeisinä Albanian rinnalla, mutta vihdoin 1970-luvun puolivälissä lähes joka perheessä oli auto.
Toisen maailmansodan jälkeen Suomeen ei edes saanut tuoda länsiautoja. Kun kauppa vapautui, henkilöautomäärä viisinkertaistui vuosina 1960–1975. Miljoonan yksilön raja ylittyi 40 vuotta sitten 1976.
Nyt henkilöautoja on runsaat 2,6 miljoonaa ja kaikkia autoja reilu kolme miljoonaa.
Toisen maailmansodan jälkeen myös tiestö oli Euroopan surkeinta, mutta presidentti Urho Kekkonen johti kehitystä, jonka ansiosta tiet olivat Euroopan parhaita 1970-luvun lopussa.
Tiet rakennettiin kekkoslandiassa myös Kainuun perukoille. Sekä tiet että autot olivat uusia ja hyväkuntoisia.
Jälleen kerran maamme köyhä maustettuna maalaisliittolaisella Kekkos-romantiikalla ja rinnastusvirheiden lisäksi toki selkeillä asiavirheillä (länsiautot).