Emma-Liisa kirjoitti:yucca kirjoitti: Kirjoitit: ”Mutta kysyisin uteliaisuudesta, miksi lasket Suomen hyökkäykset Venäjälle sodiksi mutta ohitat kansalaissodan?”
Jos Suomi tarkoittaa "Suomen hallitusta", niin sehän nimenomaan kävi tuon sisällissodan. Tarkemmin sanottuna kyseessä oli kaksi Suomen hallitusta, joista ulkovallat tunnistivat toisen.
Kansankomissaarien neuvosto tunnusti joulukuun 1917 alussa Suomen itsenäisyyden ja 1.3.1918 solmi myöskin Kansanvaltuuskunnan kanssa 20-pykälän sopimuksen, allekirjoittajina E.Gylling, Oskari Tokoi ja Lenin, Prosjan, Trotski, Stalin.
Saksan kanssa Leninin neuvosto solmi kuukauden aseleposopimuksen 5.12.1917 ja Brest-Litovskin neuvottelut johtivat rauhansopimukseen 3.3.1918 ja keskusvaltojen joukossa sopijana oli myöskin 22.1.1918 itsenäistynyt Ukraina.
"Rauhanneuvotteluista neuvostohallitus Saksan välityksellä useamman kerran saattoi Suomen hallituksen tietoon toiveensa neuvottelujen aloittamisesta", kirj. Väinö Tanner, Tarton rauha, Tammi 1949. "Suomen hallitus Svinhufvud valtionhoitajana ja J.K.Paasikivi pääministerinä suostui ehdotukseen pyytäen Saksan hallitusta toimimaan välittäjänä. Rauhanneuvottelut Berliinissä alkoivat 2.8.1918, Suomen valtuuskunnan puh.johtajana oli Carl Enckell ja N-Venäjän Worovsky. "Heti alussa takerruttiin kysymykseen, oliko Suomen ja Venäjän välillä ollut sotaa tai edes sotatilaa. Venäläiset edustajat kielsivät tämän väittäen. ettei Suomen hallitus ollut koskaan sotaa julistanut. Suomen taholla sensijaan oli asetuttu sille kannalle, että molempien maiden välillä oli käyty sota, jonka nyt tuli päättyä rauhantekoon. Tätä tuki suomalaisten mielestä se, että venäläiset eivät olleet vetäneet joukkojaan pois Suomesta maan tultua itsenäiseksi, vieläpä nämä joukot olivat sekaantuneet Suomessa käytyihin taisteluihin.
Neuvottelut ( Berliinissä ) eivät johtaneet mihinkään tulokseen. Ne sammuivat vähitellen sen jälkeen kun oli puhuttu paljon pöytäkirjaan."
"Ulkoasiainkomissaari Tsitsherin useissa sähkeissään helmikuun lopulta 1920 alkaen palasi kysymykseen rauhanneuvottelujen aikaansaamisesta ja teki 26.3.1920 suoranaisen ehdotuksen aseleponeuvottelujen käymisestä."
Tsitsherin näyttää tuossa samalla tunnustaneen olemassa olleen sotatilan?
Neuvottelut käytiin Rajajoen asemahallissa 12. - 24.4.1920, Suomea edusti puh.johtajana kenr.maj. Wetzer ja vastapuolella sotilasneuvoston jäsen kenraali Lashkevits. Neuvostovaltuuskunnan saattoi Rajajoen sillalle Eino Rahja. Neuvottelut päättyivät tuloksettomasti.
"Ulkoasiainkomissaari Tshitsherin ehdotti 12.5.1020 rauhanneuvottelujen aloittamista ja Suomen hallitus vastasi myönteisesti 14.5.1920. Suomen valtuuskunnan puh.johtaja J.K.Paasikivi ja jäseninä mm. Väinö Tanner, R.Walden, Vennola, Voionmaa ja Neuvostovaltuuskunnan puheenjohtajana oli Jan A. Berzin."
"Venäläiset esittivät aluksi, että tehtäisiin nopeasti välirauha, koska se heidän mielestään edistäisi neuvottelujen sujumista. 12.6.1920 ensimmäinen kokous. "Berzin arveli, että rauhansopimus olisi paras alkaa toteamalla Suomen itsenäisyys. Hänen mielestään itsenäisyydellä oli vain yksipuolinen merkitys, jota ei muodollisesti, oikeudellisesti eikä diplomaattisesti ollut vahvistettu.""Sen vuoksi hän ehdotti, että molempain maiden edustajain allekirjoittamalla sopimusasiakirjalla olisi vahvistettava peruskirja Suomen itsenäisyydestä."
Paasikivi: "kysymys Suomen itsenäisyydestä ja sen tunnustamisesta ja kaikki, mikä tätä asiaa koskee, on ulkopuolella tämän konferenssin keskustelujen ja päätösten."
"Holstilta saapui vastaus välirauhan tekoa koskevaan tiedusteluumme. Meidät oikeutettiin tekemään välirauha `Rajajoen ehdoilla´".
Suomi ja N-Venäjä olivat nähtävästi molempien Tarton rauhanneuvottelun osapuolten kannanoton mukaan olleet sodassa ja/tai sotatilassa keskenään?
Aunuksen 1919 retkikin mm. oli täten oikeastaan vain eräs sotatoimi tuossa sodassa?
Ja Berzin vaati rauhanneuvotteluissa mm. Salmin Suojärven metsiä N-Venäjälle ja suomalaiset aluksi Petsamoa ja Repola-Porajärveä tyytyen sitten Petsamoon ja Repola-Porajärvestä luopuminen aiheutti Suomessa "häpeärauha-nimityksen" Tarton rauhasta.
Veikko Palvo