Kuva: Matti Klinge. Wikipedia.
Emeritusprofessori Matti Klinge kritisoi 80-vuotishaastattelussaan Turun Sanomissa mm. Suomi 100 -hullutusta sekä "poliittisen historian poikia", jotka kirjoittavat hänen mukaansa anglosaksisen historiakulttuurin näkökulmasta. Lisäksi tutkijat syyllistyvät hänen mielestään "russofobiaan".
Klingen mielestä ”Suomi 100 -hullutuksessa” unohdetaan, että historioitsijat loivat Suomen kansakuntana 1800-luvulla valtiollisesti ja kulttuurisesti. Myös taiteilijoilla oli tärkeä rooli. Valtiolliset johtajatkin olivat olleet näkyvissä asemassa jo keisariajalla.
– Tämä hullutus haluaa pyyhkiä pois vuotta 1917 edeltävän vaiheen, vaikka se on paljon tärkeämpi kuin sitä seurannut.
Omahyväisyyden ohella jälkiviisaus ei Klingen mukaan kuulu historiantutkimukseen.
– En edes jaksa oikein seurata kaikkia poliittisen historian poikia, jotka kirjoittavat poliittista- ja sotahistoriaa kovin ahtaasta ja yksipuolisesta näkökulmasta.
Se lähtee Klingen mukaan anglosaksisesta historiakulttuurista.
– Niiden historia, kaikki tällaiset beevorit ja muut, ne ovat aivan harhaisia. Toista maailmansotaa kirjoitetaan edelleen oman maan propaganda-aineistosta lähtien ja russofobisesti.
(Ennen oli sellainen käsite kuin yleissivistys, TS, 30.8.2016)