Europe´s man on the moon moment

[Veikko I Palvo]

EU:n sääntelyjärjestelmä ympäristölle ja erityisesti hiilidioksidipäästöille on maailman kattavin ja EU tarjoaa muulle maailmalle sääntelykehystä, jonka koko maailma ` voisi ´ ottaa käyttöön standardeina.
( Suomenkin luontoa ja metsiä vaaditaan ennallistettavaksi Väinämöisen aikoihin ja tällöinhan mm. Hollannin tulisi vastaavasti purkaa patonsa vedenalaisen biodiversiteetin ennallistamiseksi? )
Täyttääkö EU:n ulkorajavero/-tulli Maailman kauppajärjestö WTOn vaatimukset on oma lukunsa ja millainen lienee USAn suhtautuminen ja estääkö EU:n ulkorajamekanismi tuotannon siirtymistä EU:n ulkopuolelle. KaukoAasiassa on arveltu, ettei CBAM:n tavoite kannustaa muuta maailmaa tiukempaan ilmastopolitiikkaan tule toimimaan, "He EU:ssa ampuvat itseään jalkaan".

CO2-vero/ tulli ( CBAM ) raudalle ja teräkselle, alumiinille, lannoitteille, likaiselle vedylle ja kai puhtaalle ydinvoimalasähköllekin. Carbon Border Adjustment Mechanismin siirtymäaika 1.10.2023 - 31.12.2025, viimeinen vaihe v 2026 alkaen. Vuonna 2026 maahantuojat EU:hun joutuvat aluksi maksamaan 2,5 % päästöistä ja maksu nousee 100 %:iin vuoteen 2034 mennessä. EU:n terästeollisuuden on EU-päätöksenä oltava fossiilivapaata v 2034 mennessä, jolloin EU:n ilmaiset päästöoikeudet on poistettu.

SSAB, LKAB ja Vattenfall HYBRIT-yhtiössä rakentavat uuden rauta- ja terästehtaan Luulajaan, täysi kapasiteetti - 2,5 miljoonaa terästonnia vuoden 2029 loppuun mennessä. Investoinnin arvio 4,5 miljardia € plus investoinnit energiaan.
http://norran.se/english/lulea/artikel/ ... a/rmyqxn8r

SSAB:n Luulajan uuden terästehtaan tuotanto ei tarvitse vetyä. Sähköjärjestelmän stabiloinnissa varastoitu vety käytettäneen Luulajan tehtaan kahdessa valokaariuunissa, siirto Jällivaaraan LKAB:n fossiilivapaaseen Fe-pellettituotantoon lienee mahdollista sekin?

Luulajan vedyn kallioluolavarasto stabiloi sähköjärjestelmää tuulen vaihdellessa ja onhan Ruotsilla suuri vesivoimatuotantokin säätövoimana käytettäväksi, mutta riittääkö sekään Luulajan terästehtaan sähköuuneille vai onko rakennettava lisää tuulimyllyjä tai ydinvoimalaitos?

Euroopan teräsliitto Eurofer on laskenut fossiilivapaan raudan- ja teräksentuotannon lisäenergiantarpeeksi vuoteen 2050 mennessä
seitsemän kertaa suuremmaksi kuin 11.2019 : 400 TWh = 400000000,00 ( nelonen + 8 nollaa )
Suomen 14000 MWh maksimikulutus on 0,014 TWh
http://eurofer.eu/assets/Uploads/EUROFE ... dustry.pdf
Valtava vihreän sähkön ( tuuli + vesivoima ) määrä ja hiilidioksidivapaata sähköä tarvitaan EU:ssa muuhunkin kuin rauta- ja terästuotantoon,
joka EU:ssa päästelee nyt 5 % EU:n päästöistä ja maailmanlaajuisesti 7 %.
Euroferilla on vähähiilidioksidisiakin vaihtoehtoja esitettynä, mutta Saksa ja EU-komissio ovat tiukan ehdottomia: puhdas ydinvoimakaan ei ole vihreää energiaa.



Ja riittääkö Ruotsin vesivoima ja puhdas ydinsähkökään tulevaisuudessa enää Suomen tuulivoimatuotannon säätövoimaksi terästehtaan valokaarimasuunien suuressa sähköntarpeessa?

H2Green Steel sanoo varanneensa vuonna 2021 2,6 GW uutta lisätehoa Vattenfallilta, mutta 1.2024 Vattenfall osoittikin 500 MW tehoa Hybrit green steel- projektille. H2 Green Steel oli aikonut rakentaa vihreällä vedyllä toimivan terästehtaan Bodeniin ja sanoo saaneensa lupaukset rahoituksestakin.
http://hydrogeninsight.com/production/h ... -1-1614385 mm. teräsjätti ArcelorMittalin johtaja Geert van Poelvoorde sanoo: "Vihreä vety on liian kallista. Emme voi käyttää vetyä, koska linkoutuisimme kokonaan pois markkinoilta".
H2 Green Steel kirjoittaa harkitsevansa nyt vedyllä tehtävän teräksen tuotantoa Brasiliassa.

David Sundénin raportti 16.1.2024: Sundén arvioi sähkön hinnan nousevan Ruotsissa v. 2026 mennessä keskimäärin 77% ja prof. Magnus Henrekson arvelee Norrbottenin `green steelin` saattavan vaikuttaa sähkön hintoihin Etelä-Ruotsissakin.
http://nordsip.com/2024/01/18/swedish-f ... nder-fire/
Nouseekohan sähkön hinta Suomessakin kaksinkertaiseksi ja miten Ruotsista lähitulevaisuudessa riittää vesivoima- ja ydinvoimasähkö Suomeen säätövoimaksi tuulisähkön vaihtelevuuteen. Vaikka tuulisähkön tuotantokapasiteettia olisi kuinka paljon tahansa niin jos ei tuule niin tuulituotanto voi olla jopa miinusmerkkistä.

Vihreän vedyn hinnan sanotaan olevan 4.2024 5-8 €/kg ( ehkä 8€/kg lähinnä? ) ja sen pitäisi kuulemma olla korkeintaan 2,5 - 3,0 €/kg jotta vedyn käyttö olisi kaupallisesti kannattavaa terästeollisuudessa.
SSAB:n mukaan terästehtaalle 200 000 kuution vetyvarasto riittäisi noin viikon käyttöön, joten paljon ( 30% ) vesi- ja tuulisähköä häviäisi pelkästään sähköenergian olomuodon muutoksessa.
Pitäisiköhän sisustaa, vuorata teräslevyillä, Helsingin Laajasalon suuret merenalaiset kalliotunnelit vedyn varastoiksi vähätuulisia ajanjaksoja varten, jollaiset näyttävät yleensä tapahtuvan Ruotsissa ja Suomessa samoina aikoina? Tosin sähkön muuttamisessa vedyksi häviää kolmasosa energiasta ja takaisin sähköksi muutettaessa myös kolmasosa eli yht. 2/3 vesi-, ydin- tai varsinaisen "syyllisen" tuulisähkön energiasta katoaisi.

Veikko Palvo

[Veikko I Palvo]

Talvisodan rauhassa 13.3.1940 Suomi joutui alueellisesti luovuttamaan Neuvostoliitolle yli kaksi kertaa enemmän Karjalaa, kuin mitä puna-armeija oli kyennyt valloittamaan ja myöhemmin 1940 keväällä Stalin ja Molotov vaativat Jääsken Enson kohdalle rajaan läntisen lisämutkan.
Ensoon oli 1907 rakennettu paperitehdaskin puuhiomon kylkeen.

Rouhialan suuri vesivoimalaitoskin jäi Neuvostoliitolle, joka jo syksyllä 1940 oli saanut rakennetuksi sähkönsiirtolinjan Leningradiin.
Aiemmin Suomen ensimmäinen korkeajännitelinja oli rakennettu Vuoksenniskalta Turkuun, haaralinja Helsinkiin.

Enson vesivoimalaitoksesta Helsingin Sanomat kirjoitti 20.8.1939 :
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanoma ... 34?page=14

Imatran terästehtaan tuotanto alkoi v. 1937 ja rautatehdas pelkisti malmin fossiilivapaasti maailman suurimmassa sähkömasuunissa.

Ennen "Stalinin sosialisointia" Vuoksenniskalla oli runsaasti uusiutuvaa vesienergiaa, mutta 1944 Outokumpu Oy:nkin oli evakuoiduttava
Harjavaltaan ja kaipa ajankuluksi Harjavallassa kehitettiin liekkisulatusmenetelmä, kuparimalmi sisältää mm. kuparia, rikkiä ja rautaa ja `rikkienergiaa´ käytetään malmin tai rikasteen omana palamisenergiana prosessissa.

Laatokka-lehti kirjoittaa 21.04.1950 : " Merkittävä keksintö tehty metallurgian alalla Suomessa - suurin edistysaskel 100 vuoden aikana:
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanoma ... 241?page=1
"Kupariuunin kuonasta valmistetaan vuosittain rautaa 25000 - 30000 tonnia".

Liekkisulatusmenetelmä on nykyään käytössä hyvin laajalti maailmalla ja sen voisi olettaa olevan fossiilivapaatakin?

Veikko Palvo

[Veikko I Palvo]

Sortavalan itäpuolella Impilahdella harjoitettiin kaivosteollisuutta jo 1700-luvun loppupuolella, alueella oli kuparia, rautaa ja sinkkiä.
Pullotehtaana kaivos oli Suomen suurin ja samaa lienee ollut punamullan valmistuskin?
http://luovutettukarjala.fi/pitajat/pit ... ilahti.pdf sivu 17.: Pitkärannan teollisuutta. Outokummun malmin "emäkiven" löytäjäkin v.1910 oli alunperin Pitkärannankaivoksilla. Cu, Fn, Zn ym., ei Outokummunkaan kuparimalmi puhdasta kuparia ollut, siinä oli nikkeliäkin ja
Lieksan Mätäsvaaraan perustettiin juuri ennen Talvisotaa molybdeenikaivos- ja rikastamo.

Norjalainen C. Diesen aloitti sahayrittäjänä ja perusti Pitkärannan sellu- ja paperitehtaan, vesivoimaloita oli rakennettu Uuksunjokeen jo 1800-luvun loppupuolelta alkaen.
Pitkärannan viereinen Salmi oli sahojen pitäjä. Metsiä ostettiin, Diesenkin, ennen Suomen itsenäistymistä Venäjän puoleltakin rajaa. Itsenäisyyden alussa rautatie valmistui Suojärvelle ja Aunuksen Puuliike Oy:n Hella Wuolijoki hankki puutavaraa ystävältään Edvard Gyllingiltä Karjalan Työkansan Kommuunilta tai taisi se jo olla Neuvosto-Karjalaksi nimetty.

"Suomen Karjalaan" siirrettiin sodan jälkeen ukrainalaisia ja valkovenäläisiä ( osin ehkä itäpuolalaisiakin myöskin nykyisestä Ukrainan länsiosasta ), joita Neuvostoliitossa pidettiin epäluotettavina kansallisuuksina.
http://luovutettukarjala.fi/historia/ka ... aminen.pdf
Karjalaisia palasi 1941 - 1942 kotiseuduilleen 70% Talvisotaa edeltäneen ajan väestömäärästä, noin 280 000 - ja olihan lisäksi karjalaisia miehiä ja lottia tietysti sodassakin.

Suomen Karjalan teollisuus oli varsin * fossiilivapaata * ja olihan koko sodanjälkeinen Suomikin vielä 1950-luvulla hiilidioksidineutraali,
ihmeen paljon noita CO2-päästölähteitä onkin kehittynyt 50:ssä vuodessa?

Veikko Palvo