Vanha Suomi

[Ciccio]

Vaihtoehtohistorian kysymyksiä esittää entinen presidenttikin monien muiden ohella.
Millainen historiankehitys olisi ollut, jollei Aleksanteri I 1811 olisi
liittänyt Suomen suuriruhtinaskuntaan Viipurin kuvernementtiä ?

Viipurin kuvernementissä lahjoitusmaajärjestelmä oli laajalle levinnyt,
talonpoikien olot lähentelivät maaorjuutta.
Siltä osin ei olisi ilmeisesti ollut tarvetta yhdistää Venäjän vanhaa voittomaata uuteen valloitukseen ?
(talonpoikaiskapinoita esiintyi vasta Suuriruhtinaskunnan aikaan
mm. Virojoella ja Salmissa n. 1830)

Tsaarin kirjoitetaan halunneen esiintyä vapaamielisenä Euroopan suuntaan ja valloitetun Suomen yläluokka siirtyikin kitkattomasti Venäjän tsaarin alamaisiksi entisine etuoikeuksineen. Venäjän tsaarilla oli myös näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa uhkaava sota Ranskan Napoleon Bonaparten kanssa.

Venäjän Viipurin kuvernementin länsiraja oli Kymijoella ja 1939 se ei olisi ollut "tykinkantaman päässä" Leningradista.
Neuvostoliitto olisi silti hyökännyt 1939 - 1944 haluten liittää entisen
venäläisen voittomaan uudelleen emämaahan ja turvallisuustarpeensa johdosta - todennäköisesti ?

[Ciccio]

Petsamo oli vuoteen 1826 Venäjän ja Norjan yhteisaluetta, siirtyi Venäjän valtaan.
Aleksanteri II vaihtoi Suomen suuriruhtinaskunnan Siestarjoen alueen kannaksella Petsamoon 1864, Suomi sai sen vasta 1920.

Nikkeliä löytyi myöhemmin ja Kolosjoen kaivos valmistui 1940.

Talvisodassa Neuvostoliitto kykeni etenemään vain Nautsin kaupunkiin asti
Petsamon alueella.
Saksalaisilta kaivosalue jäi CCCP:n haltuun 1944 näiden vetäytyessä.
(neuvostojoukkojakin sanotaan olleen 100 000 sotilaan verran ? )

Pariisin rauhassa 1947 Petsamo siirtyi cccp:lle, Kuolan alueen kylmän sodan aikaista merkitystä ei tuolloin ollut.
Salla siirtyi cccp:lle ensimmäisen kerran jo Moskovan rauhassa 1940.

Välirauhan aikana Petsamon Liinahamari oli Suomen ja Ruotsinkin ainoa henkireikä Saksan ja Neuvostoliiton ulkopuoliseen maailmaan.

Pariisin rauhan jälkeen cccp huomasi Jäniskosken alueen vesivoimalaitoksineen jääneen vahingossa Suomen puolelle, alue otettiin Neuvostoliitolle ja Inarinjärven vedenpinnan korkeutta alkoi säädellä cccp.

Kolosjoen nikkelikaivos oli tietysti hyödyllinen cccp:lle, mutta öljyä
Barentsinmereltä alettiin etsiä vasta 1970- luvulla.
Öljy- ja kaasuvaroihin Suomella ei ole enää osuutta, Norja on jo alkanut
hyödyntää.

Olivatko Leningradin turvallisuusedut uhattuina myös Petsamossa vai
ainoastaan Neuvostoliiton imperiumin edut ?

[Klaus Lindgren]

Vaihtoehtohistorian kysymyksiä esittää entinen presidenttikin monien muiden ohella.
Millainen historiankehitys olisi ollut, jollei Aleksanteri I 1811 olisi
liittänyt Suomen suuriruhtinaskuntaan Viipurin kuvernementtiä ?

Siinä tapauksessa siis Viipurin lääni ei olisi kuulunut Suomeen, ja sen puolesta asia olisi sillä selvä; raja olisi kulkenut Kymijoella ja Savonlinnakin olisi kai jäänyt Suomen ulkopuolelle. Alueen väestön enemmistö puhui suomea, säätyläistöstä melkoinen osa ruotsia ja saksankielisetkin säätyläiset olivat kaikkien edellisten tavoin luterilaisia. (Ortodoksejakin toki oli, mutta heidän identiteettinsä ei ollut niin selvästi suomalainen kuin luterilaisten.) Alueen yhteydet Uuteen Suomeen olivat ylipäätään tiiviit, joten kun suomalaisten kansallistunto kehittyi 1800-luvun mittaan, sekä fennomania että liberalistinen suomalaisnationalismi olisivat levinneet varmaankin myös Vanhassa Suomessa – monikielisen alueen suomalaisuus ei myöskään todellisessa historiassa kiinnittynyt aina kieleen.

Mitä sitten tästä olisi ollut seurauksena vuosisadan mittaan, ja etenkin vuonna 1917 ja sitä seuraavina vuosina? Suomen suuriruhtinaanmaa olisi kyllä itsenäistynyt, mutta todellisessa historiassahan sotia käytiin Vienassa, Anuksessa ja Pohjois-Inkerissä. Olisivatko Mannerheimin aikeet valloittaa Pietari saaneet enemmän vastakaikua Suomen poliittisessa johdossa? Mitä Viipurin kuvernementissa olisi tapahtunut vuosina 1917-1918?

Venäjän Viipurin kuvernementin länsiraja oli Kymijoella ja 1939 se ei olisi ollut "tykinkantaman päässä" Leningradista.
Neuvostoliitto olisi silti hyökännyt 1939 - 1944 haluten liittää entisen
venäläisen voittomaan uudelleen emämaahan ja turvallisuustarpeensa johdosta - todennäköisesti ?

Ehkäpä hyvinkin. kenpä tietäisi? Hankoniemestä Stalin ainakin olisi saattanut olla varsin kiinnostunut.